JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

YVES BOT

14 päivänä maaliskuuta 2013 ( 1 )

Asia C-93/12

ET Agrokonsulting-04-Velko Stoyanov

vastaan

Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond ”Zemedelie” Razplashtatelna agentsia

(Ennakkoratkaisupyyntö – Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria))

”Yhteinen maatalouspolitiikka — Hallinnollisten riitojen tutkiminen — Toimivaltaisen tuomioistuimen määrittäminen — Hyväksyttävyys tehokkuusperiaatteen ja vastaavuusperiaatteen sekä tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden kannalta”

1. 

Unionin tuomioistuimen on ensimmäistä kertaa ratkaistava, ovatko tehokkuus- ja vastaavuusperiaatteet sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan ensimmäinen kohta esteenä kansalliselle menettelysäännölle, jonka seurauksena oikeudenkäyntiasiat, jotka koskevat yhteisen maatalouspolitiikan (jäljempänä YMP) mukaisten maataloustukien maksamisesta vastuussa olevan kansallisen viranomaisten päätöksiä, keskitetään yhteen tuomioistuimeen.

2. 

Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria) nimittäin katsoo, että tällainen erikoistuminen kyseisten oikeudenkäyntiasioiden yhteydessä saattaa hillitä tai jopa estää kyseessä olevia yksityisiä oikeussubjekteja eli viljelijöitä saattamasta asiaansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, mikä loukkaisi näiden oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

3. 

Tässä ratkaisuehdotuksessa esitän perustelut sille, minkä vuoksi katson, että perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle menettelysäännölle, jonka seurauksena oikeudenkäyntiasiat, jotka koskevat YMP:n mukaisten maataloustukien maksamisesta vastuussa olevan kansallisen viranomaisen päätöksiä, keskitetään Administrativen sad Sofia-gradiin, edellyttäen, että kyseisellä säännöllä ei rajoiteta kohtuuttomasti yksityisten oikeussubjektien oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa, minkä selvittäminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

I Asiaa koskevat oikeussäännöt

Unionin oikeus

4.

Euroopan komissio antoi 30.11.2009 asetuksen (EY) N:o 1122/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta. ( 2 )

5.

Asetuksen N:o 1122/2009 58 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jos pinta-alatukijärjestelmien, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 73/2009 IV osaston 1 luvun 2 jaksossa säädettyä tärkkelysperunan ja 5 jaksossa säädettyä siementen tukijärjestelmää, soveltamiseksi ilmoitettu pinta-ala on jonkin viljelykasviryhmän osalta suurempi kuin tämän asetuksen 57 artiklan mukaisesti määritetty pinta-ala, tuki on laskettava määritetyn pinta-alan perusteella siten, että tuesta vähennetään havaittu erotus kaksinkertaisena, jos erotus on yli kolme prosenttia tai yli kaksi hehtaaria mutta enintään 20 prosenttia määritetystä pinta-alasta.

Jos erotus on yli 20 prosenttia määritetystä pinta-alasta, kyseiselle viljelykasviryhmälle ei myönnetä pinta-alaperusteista tukea.

Jos erotus on yli 50 prosenttia, viljelijältä on evättävä tuki vielä kertaalleen siihen määrään asti, joka vastaa ilmoitetun pinta-alan ja tämän asetuksen 57 artiklan mukaisesti määritetyn pinta-alan erotusta. Tämä määrä on vähennettävä komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 5 b artiklan mukaisesti. Jos määrää ei voida vähentää täysimääräisesti mainitun artiklan mukaisesti havainnon tekovuotta seuraavien kolmen kalenterivuoden aikana, jäännöksen maksaminen on peruutettava.”

Bulgarian oikeus

6.

Viljelijöiden tukemisesta annetun lain (Zakon za podpomagane na zemedelskite proizvoditeli) 1 §:n 6 momentin mukaan kyseisessä laissa säädetään yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän toteuttamisesta Euroopan unionin YMP:n mukaisesti.

7.

Hallintomenettelykoodeksin (Administrativnoprotsesualen kodeks, jäljempänä APK) 128 §:n mukaisesti hallintotuomioistuinten toimivaltaan kuuluvat kaikki asiat, joissa vaaditaan hallintotoimien toteuttamista, muuttamista, kumoamista tai mitätöimistä.

8.

APK:n 133 §:n 1 momentissa säädetään, että asia käsitellään siinä administrativen sadissa (hallintotuomioistuimessa), jonka tuomiopiirissä riidanalaisen hallintotoimen toteuttaneen viranomaisen toimipaikka sijaitsee.

9.

Bulgariassa ainoa toimivaltainen viranomainen hyväksymään tai hylkäämään YMP:n järjestelmien mukaista tukea koskevat hakemukset on Izpalnitelen direktor na Darzhaven fond ”Zemedelie” (valtion maatalousrahaston pääjohtaja, jäljempänä Direktor), jonka toimipaikka on Sofiassa.

10.

APK:n muuttamisesta ja täydentämisestä annetun lain siirtymä- ja loppusäännösten 19 §:n mukaan maatalousmaan omistusoikeudesta ja käytöstä annetun lain (Zakon za sobstvenostta i polzuvaneto na zemedelskite zemi) ja sen täytäntöönpanoasetuksen mukaisiin yksittäisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin sekä tällaisten hallinnollisten toimenpiteiden toteuttamisesta kieltäytymisiin voidaan APK:n nojalla hakea muutosta kiinteistön sijaintipaikan alioikeudessa (Rayonen sad) siltä osin kuin nämä toimenpiteet ja niistä kieltäytyminen eivät ole maatalous- ja elintarvikeministerin (Ministar na zemedelieto i hranite) toteuttamia.

II Tosiseikat

11.

ET Agrokonsulting-04-Velko Stoyanov (jäljempänä Agrokonsulting) on ollut rekisteröitynä viljelijäksi 23.3.2007 lähtien. Se jätti 11.5.2010 YMP:n tukijärjestelmien mukaisesti tukihakemuksen saadakseen tukea yhtäältä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmästä ja toisaalta maatalousmaasta maksettavien hehtaarikohtaisten kansallisten lisämaksujen järjestelmästä. Asianomaiset maatalousmaat sijaitsevat Bulgariassa Veliko Tarnovon alueella noin 250 kilometrin etäisyydellä Sofian kaupungista.

12.

Direktor hylkäsi Agrokonsultingin hakemuksen 2.10.2011 päivätyllä kirjeellä siitä syystä, etteivät viimeksi mainitun ilmoittamat alat täytä asetuksessa N:o 1122/2009 säädettyjä edellytyksiä.

13.

Agrokonsulting valitti tästä päätöksestä Administrativen sad-Burgasiin (Bulgaria). Kyseinen tuomioistuin totesi 16.11.2011, että asiassa oli toimivaltaristiriita, lykkäsi valituksen käsittelyä ja siirsi asian Administrativen sad Sofia-gradiin, jotta tämä lausuisi kyseisen tuomioistuimen toimivallasta, koska oikeusriita kuuluu APK:n 133 §:n mukaan sen hallintotuomioistuimen toimivaltaan, jonka tuomiopiirissä Direktorin toimipaikka eli Sofia sijaitsee.

14.

Administrativen sad Sofia-grad katsoo, että toimivaltaristiriita on annettava Varhoven administrativen sadin ratkaistavaksi. Administrativen sad Sofia-gradin mukaan asiassa on kuitenkin epäselvyyttä menettelyllisen itsemääräämisoikeuden periaatteen, tehokkuusperiaatteen ja vastaavuusperiaatteen tulkinnasta ja soveltamisalasta. Siksi se on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle kaksi ennakkoratkaisukysymystä.

III Ennakkoratkaisukysymykset

15.

Kansallinen tuomioistuin esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Onko unionin oikeuskäytännössä vahvistettua tehokkuusperiaatetta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua periaatetta, joka koskee oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tuomioistuimessa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä hallintomenettelykoodeksin 133 §:n 1 momentin kaltaiselle kansalliselle menettelysäännölle, jonka nojalla tuomioistuimen toimivalta määräytyy unionin yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamista koskevissa hallinto-oikeudellisissa oikeudenkäyntiasioissa yksinomaan riidanalaisen hallintotoimen toteuttaneen hallintoviranomaisen toimipaikan perusteella, kun kyseisessä säännössä ei oteta huomioon kiinteistöjen sijaintipaikkaa eikä kantajan osoitetta?

2)

Onko unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettua vastaavuusperiaatetta tulkittava siten, että se on esteenä hallintomenettelykoodeksin 133 §:n 1 momentin kaltaiselle kansalliselle menettelysäännölle, jonka nojalla tuomioistuimen toimivalta määräytyy unionin yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamista koskevissa hallinto-oikeudellisissa oikeudenkäyntiasioissa yksinomaan riidanalaisen hallintotoimen toteuttaneen hallintoviranomaisen toimipaikan perusteella, kun otetaan huomioon hallintomenettelykoodeksin muuttamisesta ja täydentämisestä annetun lain siirtymä- ja loppusäännösten 19 § (joka koskee toimivaltaa maatalousmaihin liittyvissä kansallisissa hallinto-oikeudellisissa oikeudenkäyntiasioissa)?”

IV Asian tarkastelu

16.

Ennakkoratkaisukysymyksillään kansallinen tuomioistuin tiedustelee, onko vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita sekä perusoikeuskirjan 47 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä APK:n 133 §:n 1 momentin kaltaiselle kansalliselle menettelysäännölle, jonka seurauksena oikeudenkäyntiasiat, jotka koskevat YMP:n mukaisten maataloustukien maksamisesta vastuussa olevan kansallisen viranomaisen päätöksiä, keskitetään Administrativen sad Sofia-gradiin.

Alustavat toteamukset

17.

Saksan hallitus esittää kirjallisissa huomautuksissaan, että unionin tuomioistuin ei ole toimivaltainen vastaamaan ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen siltä osin kuin se koskee perusoikeuskirjan 47 artiklaa. Se katsoo, että pääasiassa riidanalainen säännös ei koske unionin oikeuden soveltamista.

18.

Olen tästä eri mieltä.

19.

Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaan perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta. Saman artiklan 2 kohdassa puolestaan määrätään, että perusoikeuskirjalla ei uloteta unionin oikeuden soveltamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi eikä luoda unionille uutta toimivaltaa tai uusia tehtäviä eikä muuteta perussopimuksissa määriteltyjä toimivaltuuksia ja tehtäviä.

20.

Mainitun artiklan 1 ja 2 kohta ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. 1 kohdassa näet täsmennetään perusoikeuskirjan soveltamisala ja 2 kohdassa tämä vahvistetaan toteamalla, ettei perusoikeuskirja voi johtaa unionille perussopimuksissa annettujen toimivaltuuksien ja tehtävien laajentamiseen. Tässä on nimenomaisesti mainittu se, mikä loogisesti aiheutuu toissijaisuusperiaatteesta ja siitä, että unionilla on vain rajoitettua erityistoimivaltaa. ( 3 )

21.

Tässä on syytä muistuttaa nyt käsiteltävään asiaan liittyvistä oikeudellisista seikoista. APK:n 133 §:n 1 momentissa säädetään toimivaltasäännöstä, joka koskee muun muassa asetuksen N:o 1122/2009 mukaisten maataloustukien maksamiseen liittyviä oikeusriitoja. On totta, että tämän säännön tarkoituksena ei ole kyseisen asetuksen täytäntöönpano. Se kuitenkin vaikuttaa väistämättä unionin oikeuteen ja erityisesti oikeuksiin, joita yksityisillä oikeussubjekteilla on mainitun asetuksen perusteella, sillä mikäli osoittautuu, että kyseinen sääntö loukkaa oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, voisi käydä niin, että kyseiset oikeudet selvästi heikentäisivät tai että ne kokonaan evättäisiin.

22.

Näin ollen Bulgarian tasavalta on tällaisen toimivaltasäännön hyväksyessään tosiaankin toiminut unionin oikeuden soveltamisalalla. ( 4 )

23.

Jos myönnettäisiin, että nyt käsiteltävässä asiassa ei ole kyse unionin oikeuden soveltamisesta perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska kyseessä oleva säännös on kansallinen menettelysääntö, ei jäisi mitään mahdollisuutta tutkia tällaisen säännön yhteensoveltuvuutta perusoikeuskirjassa taattujen perusoikeuksien kanssa.

24.

En myöskään ymmärrä, millä tavalla ennakkoratkaisukysymyksen tutkiminen perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa ulottaisi unionin oikeuden soveltamisalan unionin toimivaltaa laajemmaksi tai loisi unionille uutta toimivaltaa tai uusia tehtäviä taikka muuttaisi perussopimuksissa määriteltyjä toimivaltuuksia ja tehtäviä perusoikeuskirjan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

25.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on epätietoinen siitä, onko yksinomaisen toimivallan antaminen Administrativen sad Sofia-gradille tiettyjen oikeudenkäyntiasioiden eli YMP:n mukaisten maataloustukien maksamisesta vastuussa olevan kansallisen viranomaisen päätöksiä koskevien oikeudenkäyntiasioiden osalta omiaan epäämään kyseisiltä henkilöiltä, tässä tapauksessa viljelijöiltä, todellisen mahdollisuuden saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa.

26.

Huomautan tästä, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin, kun unioni ei ole antanut asiaa koskevia säännöksiä, kunkin jäsenvaltion asiana on oikeusjärjestyksessään määrittää toimivaltaiset tuomioistuimet ja antaa menettelysäännöt sellaisia oikeussuojakeinoja varten, joilla pyritään turvaamaan unionin oikeuteen perustuvat yksityisten oikeudet. ( 5 )

27.

Tässä on ilmaistu jäsenvaltioiden menettelyllisen itsemääräämisoikeuden periaate. Nämä menettelysäännöt eivät kuitenkaan saa olla epäedullisempia kuin ne, jotka koskevat samankaltaisia valtion sisäiseen oikeuteen perustuvia oikeussuojakeinoja (vastaavuusperiaate), eikä niiden pidä olla sellaisia, että unionin oikeusjärjestyksessä vahvistettujen oikeuksien käyttäminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (tehokkuusperiaate). ( 6 )

28.

Näiden periaatteiden sekä perusoikeuskirjan 47 artiklassa ilmaistun tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden valossa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin siis pyytää unionin tuomioistuinta toteamaan, ovatko mainitut periaatteet ja mainittu oikeus esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jolla Administrativen sad Sofia-gradille annetaan yksinomainen toimivalta oikeusriidoissa, jotka liittyvät maataloustukien maksamiseen YMP:n alalla.

29.

Mielestäni on kuitenkin asianmukaista tutkia asiaa yksinomaan perusoikeuskirjan 47 artiklan näkökulmasta.

30.

Vastaavuus- ja tehokkuusvaatimukset nimittäin ilmentävät jäsenvaltioiden yleistä velvollisuutta varmistaa yksityisillä oikeussubjekteilla unionin oikeuden perusteella olevien oikeuksien oikeussuoja. ( 7 )

31.

Perusoikeuksiin kuuluvan tehokkaan oikeussuojan periaatteeseen sisältyy oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. ( 8 ) Tämä oikeus itse on ilmaistu perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäisessä kohdassa, jossa todetaan, että jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa.

32.

Nämä seikat huomioon ottaen katson siten, että kysymystä voidaan tutkia yksinomaan kyseisen määräyksen näkökulmasta. ( 9 )

33.

Tarkemmin sanottuna asiassa on kyse siitä, estetäänkö YMP:n maataloustukien hakijaa vetoamasta unionin oikeuden mukaisiin oikeuksiinsa jo pelkästään sillä, että kyseisten tukien maksamista koskevat oikeudenkäyntiasiat keskitetään yksinomaan Administrativen sad Sofia-gradiin. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin nimittäin katsoo, että hakijan asuinpaikan ja tuomioistuimen toimipaikan välinen maantieteellinen etäisyys saattaa tietyissä pääasiassa kyseessä olevien kaltaisissa tilanteissa muodostaa esteen tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden käyttämiselle, koska se estää fyysisen pääsyn tuomioistuimeen tai ainakin saattaa saada hakijan luopumaan asian riitauttamisesta tuomioistuimessa. Näin ollen perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäistä kohtaa olisi rikottu.

34.

Itse asiassa kysymys Administrativen sad Sofia-gradin erikoistumisesta on tässä keskeisessä asemassa. Estääkö se konkreettisesti yksityisen oikeussubjektin fyysisen pääsyn tuomioistuimeen tai tekeekö se sen yksityiselle oikeussubjektille vähintäänkin vähemmän houkuttelevaksi?

35.

Suvereenia toimivaltaansa käyttäen jäsenvaltiot valitsevat usein tuomioistuinrakenteensa järjestämisen siten, että jotkin oikeudenkäyntiasiat kuuluvat erityisalaan joko kyseisten asioiden teknisen luonteen vuoksi tai siksi, että kyseiset asiat ovat erityisiä, kuten patentteja, alaikäisiä tai terrorismia koskevat asiat. ( 10 )

36.

Tämä erikoistuminen voi olla monenmuotoista, kuten tiettyjen oikeudenkäyntiasioiden keskittämistä yhteen tuomioistuimeen tai edelleen erityisjaostojen perustamista saman tuomioistuimen sisälle.

37.

Jäsenvaltion on siten otettava huomioon useita seikkoja alueensa tuomioistuinkentän järjestämisessä, muun muassa yksityisten oikeussubjektien mahdollisuudet käyttää liikennevälineitä voidakseen tosiasiallisesti päästä fyysisesti tuomioistuimeen. Kansallisten viranomaisten näin suorittama arviointi riippuu kunkin alueen erityispiirteistä.

38.

Vaikka näin ollen onkin totta, että jäsenvaltioiden yleinen velvollisuus varmistaa yksityisillä oikeussubjekteilla unionin oikeuden perusteella olevien oikeuksien oikeussuoja pätee myös silloin, kun kyse on niiden tuomioistuinten nimeämisestä, jotka ovat toimivaltaisia tutkimaan unionin oikeuteen perustuvat tuomioistuinasiat, ( 11 ) unionin tuomioistuin ei voi korvata omalla arvioinnillaan jäsenvaltioiden arviointia siitä, mikä on paras mahdollinen tapa toteuttaa oikeudenkäyntiasioiden jakaminen ja tuomioistuinkentän järjestäminen niiden alueella. ( 12 ) Jäsenvaltiolla on tähän parhaat edellytykset, koska ainoastaan sillä on käytettävissään tällaisen arvioinnin kannalta olennaiset tiedot.

39.

Nähdäkseni unionin tuomioistuimen on siis ainoastaan osoitettava kansalliselle tuomioistuimelle ne seikat, jotka on otettava huomioon tutkittaessa, rajoittaako oikeudenkäyntiasioiden keskittäminen yhteen tuomioistuimeen kohtuuttomasti oikeutta saada asia käsitellyksi tuomioistuimessa ja loukkaako se siten oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

40.

Edellä mainitussa asiassa DEB antamansa tuomion, joka koski oikeusavun myöntämistä, 45 kohdassa unionin tuomioistuin totesi tältä osin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, että oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ei ole ehdoton. Näin ollen unionin tuomioistuin totesi, että kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, rajoittavatko oikeusavun myöntämisen edellytykset oikeutta asian saamiseen käsitellyksi tuomioistuimessa siten, että rajoitus merkitsee puuttumista tämän oikeuden keskeiseen sisältöön, onko näillä edellytyksillä hyväksyttävä tarkoitus ja ovatko käytetyt keinot järkeviä niillä tavoiteltuun päämäärään nähden. ( 13 )

41.

Näin on oltava myös tässä tapauksessa.

42.

Kuten komissio huomautuksissaan totesi, on sen ratkaisemiseksi, loukkaako pääasiassa kyseessä oleva toimivaltasääntö oikeutta saada asia käsitellyksi tuomioistuimessa, aluksi verrattava matkaa, jonka hakija joutuu matkustamaan, siihen, onko olemassa liikennevälineitä, joilla Sofiaan voi matkustaa. Tässä tapauksessa pääasian tosiseikoista ilmenee, että Agrokonsultingin kotipaikka on Burgasissa noin 370 kilometrin etäisyydellä Sofiasta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kiinnitettävä huomiota moottoritieverkon mutta myös rautatie- ja ilmailuverkon olemassaoloon.

43.

Suullisessa käsittelyssä Direktor totesi tästä, että moottoritietä pitkin näiden kahden kaupungin välinen matka kestää noin kolme tuntia. Vaikka tämä matka saattaa huono-osaisimmista yksityisistä oikeussubjekteista vaikuttaa huomattavalta, se ei mielestäni muodosta fyysistä estettä, joka rajoittaisi kohtuuttomasti pääsyä Administrativen sad Sofia-gradiin.

44.

Joka tapauksessa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioinnissaan selvitettävä, ovatko olemassa olevat liikennevälineet helposti hakijan käytettävissä ja ovatko kustannukset, joita niistä voi aiheutua, niin kohtuuttomat, että ne saavat hakijan luopumaan nostamasta kannetta Direktorin päätöksestä, jolla hakijan maataloustukihakemus on hylätty. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi esimerkiksi arvioida näitä kustannuksia sen summan valossa, joka voidaan myöntää oikeusapuna.

45.

Näitä seikkoja on myös punnittava vastakkain kansallisen toimivaltasäännön tavoitteen kanssa. Nyt käsiteltävässä tapauksessa Administrativen sad Sofia-gradin erikoistuminen maataloustukien maksamiseen liittyviin oikeudenkäyntiasioihin selittyy itse tällaisten asioiden erityisellä luonteella.

46.

Kaikki osapuolet ovat näet tuoneet esiin tämän erityisluonteen niin unionin tuomioistuimille esittämissään huomautuksissa kuin suullisessa käsittelyssäkin. Tuomioistuimen nimeämät asiantuntijat esittävät todisteet siitä, täyttyvätkö YMP:n maataloustukien saamisen edellytykset. Direktor totesi, etteivät mainitut asiantuntijat käytännössä koskaan käy paikan päällä, vaan turvautuvat ortokuviin eli ilma- tai satelliittikuviin, jotka saadaan Sofiassa sijaitsevasta yhdennetystä valvontajärjestelmästä. Tämän tyyppisissä oikeudenkäyntiasioissa suora ja henkilökohtainen yhteys hakijaan ei siis vaikuta läheskään yhtä olennaiselta kuin esimerkiksi rikos- tai perheasioihin liittyvissä oikeudenkäyntiasioissa.

47.

Lopuksi on pidettävä mielessä se, että oikeudenkäyntiasioiden keskittäminen yhteen tuomioistuimeen auttaa kyseistä tuomioistuinta hankkimaan tietynlaista asiantuntemusta, mikä johtaa muun muassa käsittelyaikojen lyhenemiseen. Käsiteltävässä asiassa Bulgarian hallitus totesi suullisessa käsittelyssä, että käsittelyajat Administrativen sad Sofia-gradissa ovat kuudesta kahdeksaan kuukautta, kun ne yleensä ovat 12–18 kuukautta. Myös oikeus saada asiansa käsitellyksi kohtuullisen ajan kuluessa on olennainen osa tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevaa oikeutta. ( 14 )

48.

Tuomioistuimen erikoistuminen voi siis edistää hyvää oikeudenkäyttöä ja tehokasta riidanratkaisua yksityisten oikeussubjektien edun mukaisesti. Tässä suhteessa komissio toi suullisessa käsittelyssä esiin seikan, joka minusta vaikuttaa nyt käsiteltävässä asiassa erityisen merkitykselliseltä. Asetuksen (EY) N:o 883/2006 ( 15 ) 9 artiklan mukaan säädettyjen edellytysten täyttymättä ja määräaikojen ulkopuolella toteutuneita menoja koskeviin maksuihin nimittäin tehdään vähennyksiä YMP:n nojalla suoritettavien maksujen yhteydessä. Viljelijöiden, joiden osalta maataloustuen maksaminen on tällä perusteella evätty, intressissä on siis saada kanteensa nopeasti ratkaistuksi, sillä muuten myönnettävää määrää voidaan alentaa.

49.

Kaikkien edellä todettujen seikkojen perusteella katson, että perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä APK:n 133 §:n 1 momentin kaltaiselle kansalliselle menettelysäännölle, jonka seurauksena oikeudenkäyntiasiat, jotka koskevat YMP:n mukaisten maataloustukien maksamisesta vastuussa olevan kansallisen viranomaisen päätöksiä, keskitetään Administrativen sad Sofia-gradiin, edellyttäen, että kyseisellä säännöllä ei rajoiteta kohtuuttomasti yksityisten oikeussubjektien oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa, minkä selvittäminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

V Ratkaisuehdotus

50.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, unionin tuomioistuin vastaa Administrativen sad Sofia-gradin (Bulgaria) esittämiin kysymyksiin seuraavasti:

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä hallintomenettelykoodeksin 133 §:n 1 momentin kaltaiselle kansalliselle menettelysäännölle, jonka seurauksena oikeudenkäyntiasiat, jotka koskevat yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten maataloustukien maksamisesta vastuussa olevan kansallisen viranomaisen päätöksiä, keskitetään Administrativen sad Sofia-gradiin, edellyttäen, että kyseisellä säännöllä ei rajoiteta kohtuuttomasti yksityisten oikeussubjektien oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa, minkä selvittäminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.


( 1 ) Alkuperäinen kieli: ranska.

( 2 ) EUVL L 316, s. 65.

( 3 ) Ks. perusoikeuskirjan selitykset (EUVL 2007, C 303, s. 17).

( 4 ) Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohtaa koskevissa selityksissä todetaan, että ”jäsenvaltioiden osalta yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuu selvästi, että velvollisuus noudattaa unionin puitteissa määriteltyjä perusoikeuksia koskee jäsenvaltioita vain silloin, kun ne toimivat unionin oikeuden alalla” (kursivointi tässä). Tässä yhteydessä viitataan mm. asiaan 5/88, Wachauf, tuomio 13.7.1989 (Kok., s. 2609); asiaan C-260/89, ERT, tuomio 18.6.1991 (Kok., s. I-2925, Kok. Ep. XI, s. I-221) ja asiaan C-309/96, Annibaldi, tuomio 18.12.1997 (Kok., s. I-7493). Viittaan myös asiassa C-108/10, Scattolon, tuomio 6.9.2011 (Kok., s. I-7491), antamani ratkaisuehdotuksen 116–120 kohtaan. Tämän tulkinnan vahvistamisesta ks. viimeksi asia C-617/10, Åkerberg Fransson, tuomio 26.2.2013, 17 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

( 5 ) Ks. asia C-268/06, Impact, tuomio 15.4.2008 (Kok., s. I-2483, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

( 6 ) Ks. asia C-279/09, DEB, tuomio 22.12.2010 (Kok., s. I-13849, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

( 7 ) Ks. asia C-63/08, Pontin, tuomio 29.10.2009 (Kok., s. I-10467, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

( 8 ) Ks. vastaavasti asia C-199/11, Otis ym., tuomio 6.11.2012, 46 ja 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.

( 9 ) Em. asiassa DEB annetussa tuomiossa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymys koski sitä, oliko tehokkuusperiaatetta tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kansallisessa lainsäädännössä asetetaan kanteen nostamisen edellytykseksi oikeudenkäyntimaksujen ennakon maksaminen ja säädetään, ettei oikeusapua voida myöntää oikeushenkilölle silloinkaan, kun se ei pysty maksamaan tätä ennakkoa. Unionin tuomioistuin muotoili kysymyksen uudelleen tutkiakseen sitä ainoastaan perusoikeuskirjan 47 artiklan näkökulmasta (tuomion 27–33 kohta).

( 10 ) Ks. internetsivu https://e-justice.europa.eu.

( 11 ) Ks. em. asia Impact, tuomion 47 ja 48 kohta. Ks. myös asia C-224/01, Köbler, tuomio 30.9.2003 (Kok., s. I-10239, 46 kohta).

( 12 ) Ks. vastaavasti em. asia Köbler, tuomion 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.

( 13 ) Ibid., tuomion 46, 47 ja 60 kohta.

( 14 ) Ks. perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta.

( 15 ) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen kirjanpidon ja meno- ja tuloilmoitusten sekä menojen korvaamista koskevien edellytysten osalta maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä 21.6.2006 annettu komission asetus (EUVL L 171, s. 1).