17.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 80/5


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 2.11.2011 — Bernhard Rintisch v. Klaus Eder

(Asia C-553/11)

2012/C 80/06

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Bernhard Rintisch

Vastapuoli: Klaus Eder

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 89/104/ETY (1) 10 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että nämä säännökset tavallisesti ja yleisesti ovat esteenä sellaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan on lähdettävä tavaramerkin (tavaramerkki 1) käyttämisestä myös silloin, kun tavaramerkkiä (tavaramerkki 1) käytetään muodossa, joka poikkeaa sen rekisteröidystä muodosta siten, että poikkeaminen ei vaikuta merkin (tavaramerkki 1) erottamiskykyyn, ja kun tavaramerkki on myös rekisteröity muodossa, jossa sitä käytetään (tavaramerkki 2)?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko edellä 1 kohdassa kuvailtu kansallinen säännös direktiivin 89/104/ETY mukainen, jos kansallista säännöstä tulkitaan rajoittavasti siten, ettei sitä sovelleta tavaramerkkiin (tavaramerkki 1), joka on rekisteröity ainoastaan toisen rekisteröidyn tavaramerkin (tavaramerkki 2), joka on rekisteröity muodossa, jossa sitä käytetään, suojan varmistamiseksi tai laajentamiseksi?

3)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi tai toiseen kysymykseen kieltävästi:

a)

Eikö rekisteröityä tavaramerkkiä (tavaramerkki 1) käytetä direktiivin 89/104/ETY 10 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla,

aa)

kun tavaramerkin haltija käyttää merkin sitä muotoa, joka poikkeaa tavaramerkin haltijan tavaramerkin (tavaramerkki 1) ja toisen tavaramerkin (tavaramerkki 2) rekisteröidystä muodosta vain sellaisilta osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkkien (tavaramerkki 1 ja tavaramerkki 2) erottamiskykyyn;

bb)

kun tavaramerkin haltija käyttää kahta merkkimuotoa, joista kumpikaan ei vastaa rekisteröityä tavaramerkkiä (tavaramerkki 1) mutta joista kuitenkin yksi käytetty merkkimuoto (muoto 1) on sama kuin tavaramerkin haltijan toinen rekisteröity tavaramerkki (tavaramerkki 2) ja toinen tavaramerkin haltijan käyttämistä merkkimuodoista (muoto 2) poikkeaa molemmista rekisteröidyistä tavaramerkeistä (tavaramerkki 1 ja tavaramerkki 2) siltä osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkkien erottamiskykyyn, ja kun tämä merkkimuoto (muoto 2) on enemmän samankaltainen tavaramerkin haltijan toisen tavaramerkin (tavaramerkki 2) kanssa?

b)

Saako jäsenvaltion tuomioistuin soveltaa direktiivin säännöksen (tässä direktiivin 89/104/ETY 10 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan a alakohdan) kanssa ristiriidassa olevaa kansallista säännöstä (tässä Saksan tavaramerkkilain (MarkenG) 26 §:n 3 momentin toista virkettä) tapauksissa, joiden tosiseikat olivat jo tapahtuneet ennen Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä, josta ensimmäistä kertaa käy ilmi perusteita jäsenvaltion kyseisen säännöksen yhteensoveltumattomuudelle direktiivin säännöksen kanssa (ks. asia C-234/06, Il Ponte Finanziaria v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto [BAINBRIDGE], tuomio 13.9.2007, Kok., s. I-1733), jos kansallinen tuomioistuin antaa suuremman arvon oikeudenkäynnin yhden osapuolen perustuslaissa taatulle luottamukselle siihen, että sen kanta on oikeudellisesti pätevä, kuin intressille panna täytäntöön direktiivin säännös?


(1)  Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annettu ensimmäinen neuvoston direktiivi 89/104/ETY (EYVL L 40, s. 1).