19.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 340/9

Valitus, jonka Heineken Nederland BV ja Heineken NV on tehnyt 2.9.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kuudes jaosto) asiassa T-240/07, Heineken Nederland BV ja Heineken NV v. Euroopan komissio, 16.6.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-452/11 P)

2011/C 340/15

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Valittajat: Heineken Nederland BV ja Heineken NV (edustajat: advocaat T. R. Ottervanger ja advocaat M. A. de Jong)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

valituksenalainen tuomio on kumottava kokonaan tai osaksi tässä valituksessa esitettyjen valitusperusteiden mukaisesti siltä osin kuin siinä hylätään [valittajien] kanne

—

päätös (1) on kumottava kokonaan tai osittain [valittajia] koskevilta osin

—

[valittajille] määrätty sakko on kumottava tai sen määrää on alennettava

—

toissijaisesti asia on palautettava unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta tämä ratkaisee asian unionin tuomioistuimen esittämien oikeudellisten perusteiden mukaisesti

—

komissio on velvoitettava korvaamaan tässä oikeudenkäyntimenettelyssä aiheutuneet kulut ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat vetoavat valituksensa tueksi kuuteen valitusperusteeseen:

Ensimmäisellä valitusperusteella valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti katsonut, ettei komissio ollut velvollinen antamaan mahdollisuutta tutustua siihen vastaukseen, jonka Inbev esitti eri väitteiden osalta.

Toisella valitusperusteella valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio saattoi perustellusti todeta kotikulutuksen osalta, että asianomaisten yritysten käyttäytymistä voitiin pitää sopimusten ja/tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen kokonaisuutena.

Kolmannella valitusperusteella valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on ylittänyt toimivaltansa ja tehnyt oikeudellisen virheen arvioidessaan toteamusta siitä, milloin rikkomisen oli katsottava alkaneen.

Neljännellä valitusperusteella valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen jättäessään huomiotta sen, että valittajille määrättiin kohtuuttoman suuri sakko pelkästään hallinnollisen menettelyn pitkän keston — joka oli komission itsensä aiheuttama — takia.

Viidennellä valitusperusteella valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei komissio toiminut yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti, kun se ei hyväksynyt (ainakaan riittävästi) belgialaisen panimon Interbrew/Alken-Maesin kanssa tehtyä vertailua.

Kuudennella valitusperusteella valittajat väittävät, ettei sitä, että unionin tuomioistuin alensi sakon määrää viidellä prosentilla hallinnollisen menettelyn liiallisen keston perusteella, voida pitää riittävänä, kun otetaan huomioon, että niille määrätty sakko oli erityisen suuri ja että komissio ei mitenkään perustellut kohtuullisen ajan ylittämistä.

(1)  Komission 18.4.2007 tekemä päätös K(2007) 1697, joka koskee [EY] 81 artiklan soveltamista koskevaa menettelyä (asia COMP/B/37.766 — Alankomaiden olutmarkkinat).