21.5.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 152/14

1)

Onko maksukyvyttömyysmenettelystä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 (1) 4 artiklan 1 kohtaa sekä 2 kohdan j alakohtaa tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä käytettyä maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen käsitettä on sovellettava itsenäisesti riippumatta siitä, millaisia säännöksiä on käytössä yksittäisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä, vai ratkaistaanko maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen ajankohta ainoastaan menettelyn aloitusvaltion lainsäädännön nojalla?

2)

Onko maksukyvyttömyysmenettelystä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 27 artiklaa tulkittava siten, että kansallinen tuomioistuin, joka käsittelee hakemusta sekundäärimenettelyn aloittamisesta, ei voi koskaan tutkia toisessa jäsenvaltiossa päämenettelyn kohteena olevan velallisen maksukyvyttömyyttä, vai siten, että kansallinen tuomioistuin voi määrätyissä tilanteissa tutkia velallisen maksukyvyttömyyden; eritoten silloin, kun päämenettely on luonteeltaan turvaamismenettely, jossa tuomioistuin on todennut, että velallinen ei ole maksukyvytön (Ranskan sauvegarde-menettely)?

3)

Sallitaanko maksukyvyttömyysmenettelystä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 27 artiklassa sellaisen sekundäärimenettelyn, jonka luonteesta säädetään saman säädöksen 3 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä, aloittaminen siinä jäsenvaltiossa, jossa maksukyvyttömän velallisen koko omaisuus sijaitsee, jos ilman eri toimenpiteitä tunnustettava päämenettely on luonteeltaan turvaamismenettely (Ranskan sauvegarde-menettely), jossa on hyväksytty ja vahvistettu maksusuunnitelma, jota velallinen toteuttaa, ja jos tuomioistuin on asettanut velallisen omaisuuden luovutuskieltoon?