Asia C-488/11

Dirk Frederik Asbeek Brusse ja Katarina de Man Garabito

vastaan

Jahani BV

(Gerechtshof te Amsterdamin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Direktiivi 93/13/ETY — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Asuinhuoneiston vuokrasopimus, joka on tehty vuokrausta elinkeinonaan harjoittavan henkilön ja asuinhuoneiston omaan käyttöönsä vuokraavan henkilön välillä — Kansallisen tuomioistuimen viran puolesta suorittama sopimusehdon kohtuuttomuuden tutkinta — Sopimussakkoehto — Ehdon pätemättömäksi toteaminen”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 30.5.2013

1. Euroopan unionin oikeus – Tulkinta – Monikieliset säädöstekstit – Yhtenäinen tulkinta – Eri kieliversioiden huomioon ottaminen – Direktiivi 93/13

   (Neuvoston direktiivi 93/13)

2. Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13 – Tavoite

   (Neuvoston direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohta)

3. Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13 – Soveltamisala – Pakollisia lakeja tai asetuksia heijastavien sopimusehtojen jääminen kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle – Asuinhuoneiston vuokrasopimus, joka on tehty vuokrausta elinkeinonaan harjoittavan henkilön ja asuinhuoneiston omaan käyttöönsä vuokraavan henkilön välillä – Direktiivin soveltaminen

   (Neuvoston direktiivi 93/13)

4. Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13 – Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus tutkia viran puolesta sen arvioitavaksi saatetussa sopimuksessa olevan ehdon kohtuuttomuus – Ulottuvuus

   (Neuvoston direktiivi 93/13/ETY)

5. Euroopan unionin oikeus – Välitön oikeusvaikutus – Kansalliset menettelysäännöt – Soveltamisedellytykset – Vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteen noudattaminen

6. Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13 – Kansallisen tuomioistuimen toimivalta tutkia viran puolesta ehdon pätevyys oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvien kansallisten sääntöjen nojalla – Seuraus – Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus arvioida viran puolesta ehdon mahdollista kohtuuttomuutta direktiivissä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla – Kansallisen tuomioistuimen toimivalta kumota viran puolesta oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvien kansallisten sääntöjen kanssa ristiriidassa oleva ehto – Seuraus – Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus todeta direktiivissä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla kohtuuttomaksi katsottu ehto viran puolesta pätemättömäksi annettuaan asianosaisille mahdollisuuden keskustella tästä kontradiktorisesti

   (Neuvoston direktiivi 93/13)

7. Kuluttajansuoja – Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot – Direktiivi 93/13 – Sopimussakkoehdon kohtuuttomuuden toteaminen – Ulottuvuus – Kansallinen säännöstö, jonka mukaan kansallinen tuomioistuin voi tyytyä kohtuullistamaan kuluttajan maksettavaksi mainitulla ehdolla vahvistetun sopimussakon määrää ja jota ei voida hyväksyä

   (Neuvoston direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 26 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 31 ja 38 kohta)

3.  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettua direktiiviä 93/13 on tulkittava siten, että jollei kansallisessa oikeudessa säädettyjä pakollisia lakeja tai asetuksia heijastavista ehdoista muuta johdu – mikä seikka kansallisen tuomioistuimen on tarkastettava –, sitä sovelletaan asuinhuoneiston vuokrasopimukseen, joka on tehty asuinhuoneiston osana ammatti- tai liiketoimintaansa vuokraavan henkilön ja asuinhuoneiston muuta kuin ammatti- tai liiketoimintaansa varten vuokraavan henkilön välillä.

   Direktiivillä 93/13 toteutettu suojajärjestelmä on näet erityisen tärkeä silloin, kun on kyse asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta, joka on tehty yhtäältä asuinhuoneiston omaan käyttöönsä vuokraavan yksityisen ja toisaalta kiinteistöalan elinkeinonharjoittajan välillä. Osapuolten välisen epäyhdenvertaisuuden seurauksia vakavoittaa se, että taloudelliselta kannalta katsoen tällainen sopimus koskee kuluttajan perustarvetta eli tarvetta hankkia itselleen asunto ja siinä on kyse summista, jotka merkitsevät vuokralaiselle useimmiten yhtä hänen kaikkein suurimmista menoeristään, kun taas oikeudelliselta kannalta katsoen kyse on sopimuksesta, joka pääsääntöisesti kuuluu monitahoiseen kansalliseen sääntelyyn, jota yksityiset usein tuskin tuntevat.

   (ks. 32 ja 34 kohta sekä tuomiolauselman 1 ja 2 kohta)

4.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 39–41, 44, 46, 48–50 ja 52 kohta)

5.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 42 ja 43 kohta)

6.  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettua direktiiviä 93/13 on tulkittava siten, että

   —

   silloin, kun kansallisella tuomioistuimella, joka käsittelee elinkeinonharjoittajan kuluttajaa vastaan nostamaa kannetta, joka koskee sopimuksen täyttämistä, on kansallisten menettelysääntöjen mukaan toimivalta tutkia viran puolesta vaatimuksen perusteena olevan ehdon ja oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvien kansallisten sääntöjen välinen ristiriita, sen on samalla tavalla silloin, kun se on todennut, että mainittu ehto kuuluu kyseisen direktiivin soveltamisalaan, arvioitava viran puolesta ehdon mahdollista kohtuuttomuutta mainitussa direktiivissä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla

   —

   silloin, kun kansallisella tuomioistuimella on kansallisten menettelysääntöjen mukaan toimivalta todeta viran puolesta pätemättömäksi oikeusjärjestyksen perusteiden tai pakottavan lainsäännöksen kanssa ristiriidassa oleva sopimusehto, kun säännös on ulottuvuudeltaan sellainen, että tällainen seuraamus on perusteltu, sen on lähtökohtaisesti todettava mainitussa direktiivissä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla kohtuuttomaksi toteamansa sopimusehto viran puolesta pätemättömäksi annettuaan asianosaisille mahdollisuuden keskustella tästä kontradiktorisesti.

   (ks. 53 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

7.  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kansallinen tuomioistuin ei voi sen perusteella silloin, kun se on todennut elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä sopimuksessa olevan sopimussakkoehdon kohtuuttomaksi, tyytyä kohtuullistamaan kyseisessä ehdossa kuluttajan maksettavaksi vahvistetun sopimussakon määrää – mihin sillä on mahdollisuus kansallisen oikeuden mukaan – vaan sen on kyseisen säännöksen perusteella yksinkertaisesti jätettävä soveltamatta mainittua ehtoa kuluttajaan nähden.

   (ks. 60 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)

Asia C-488/11

Dirk Frederik Asbeek Brusse ja Katarina de Man Garabito

vastaan

Jahani BV

(Gerechtshof te Amsterdamin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Direktiivi 93/13/ETY — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Asuinhuoneiston vuokrasopimus, joka on tehty vuokrausta elinkeinonaan harjoittavan henkilön ja asuinhuoneiston omaan käyttöönsä vuokraavan henkilön välillä — Kansallisen tuomioistuimen viran puolesta suorittama sopimusehdon kohtuuttomuuden tutkinta — Sopimussakkoehto — Ehdon pätemättömäksi toteaminen”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 30.5.2013

1. Euroopan unionin oikeus — Tulkinta — Monikieliset säädöstekstit — Yhtenäinen tulkinta — Eri kieliversioiden huomioon ottaminen — Direktiivi 93/13

   (Neuvoston direktiivi 93/13)

2. Kuluttajansuoja — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Direktiivi 93/13 — Tavoite

   (Neuvoston direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohta)

3. Kuluttajansuoja — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Direktiivi 93/13 — Soveltamisala — Pakollisia lakeja tai asetuksia heijastavien sopimusehtojen jääminen kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle — Asuinhuoneiston vuokrasopimus, joka on tehty vuokrausta elinkeinonaan harjoittavan henkilön ja asuinhuoneiston omaan käyttöönsä vuokraavan henkilön välillä — Direktiivin soveltaminen

   (Neuvoston direktiivi 93/13)

4. Kuluttajansuoja — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Direktiivi 93/13 — Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus tutkia viran puolesta sen arvioitavaksi saatetussa sopimuksessa olevan ehdon kohtuuttomuus — Ulottuvuus

   (Neuvoston direktiivi 93/13/ETY)

5. Euroopan unionin oikeus — Välitön oikeusvaikutus — Kansalliset menettelysäännöt — Soveltamisedellytykset — Vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteen noudattaminen

6. Kuluttajansuoja — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Direktiivi 93/13 — Kansallisen tuomioistuimen toimivalta tutkia viran puolesta ehdon pätevyys oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvien kansallisten sääntöjen nojalla — Seuraus — Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus arvioida viran puolesta ehdon mahdollista kohtuuttomuutta direktiivissä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla — Kansallisen tuomioistuimen toimivalta kumota viran puolesta oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvien kansallisten sääntöjen kanssa ristiriidassa oleva ehto — Seuraus — Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus todeta direktiivissä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla kohtuuttomaksi katsottu ehto viran puolesta pätemättömäksi annettuaan asianosaisille mahdollisuuden keskustella tästä kontradiktorisesti

   (Neuvoston direktiivi 93/13)

7. Kuluttajansuoja — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Direktiivi 93/13 — Sopimussakkoehdon kohtuuttomuuden toteaminen — Ulottuvuus — Kansallinen säännöstö, jonka mukaan kansallinen tuomioistuin voi tyytyä kohtuullistamaan kuluttajan maksettavaksi mainitulla ehdolla vahvistetun sopimussakon määrää ja jota ei voida hyväksyä

   (Neuvoston direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 26 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 31 ja 38 kohta)

3.  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettua direktiiviä 93/13 on tulkittava siten, että jollei kansallisessa oikeudessa säädettyjä pakollisia lakeja tai asetuksia heijastavista ehdoista muuta johdu – mikä seikka kansallisen tuomioistuimen on tarkastettava –, sitä sovelletaan asuinhuoneiston vuokrasopimukseen, joka on tehty asuinhuoneiston osana ammatti- tai liiketoimintaansa vuokraavan henkilön ja asuinhuoneiston muuta kuin ammatti- tai liiketoimintaansa varten vuokraavan henkilön välillä.

   Direktiivillä 93/13 toteutettu suojajärjestelmä on näet erityisen tärkeä silloin, kun on kyse asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta, joka on tehty yhtäältä asuinhuoneiston omaan käyttöönsä vuokraavan yksityisen ja toisaalta kiinteistöalan elinkeinonharjoittajan välillä. Osapuolten välisen epäyhdenvertaisuuden seurauksia vakavoittaa se, että taloudelliselta kannalta katsoen tällainen sopimus koskee kuluttajan perustarvetta eli tarvetta hankkia itselleen asunto ja siinä on kyse summista, jotka merkitsevät vuokralaiselle useimmiten yhtä hänen kaikkein suurimmista menoeristään, kun taas oikeudelliselta kannalta katsoen kyse on sopimuksesta, joka pääsääntöisesti kuuluu monitahoiseen kansalliseen sääntelyyn, jota yksityiset usein tuskin tuntevat.

   (ks. 32 ja 34 kohta sekä tuomiolauselman 1 ja 2 kohta)

4.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 39–41, 44, 46, 48–50 ja 52 kohta)

5.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 42 ja 43 kohta)

6.  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettua direktiiviä 93/13 on tulkittava siten, että

   —

   silloin, kun kansallisella tuomioistuimella, joka käsittelee elinkeinonharjoittajan kuluttajaa vastaan nostamaa kannetta, joka koskee sopimuksen täyttämistä, on kansallisten menettelysääntöjen mukaan toimivalta tutkia viran puolesta vaatimuksen perusteena olevan ehdon ja oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvien kansallisten sääntöjen välinen ristiriita, sen on samalla tavalla silloin, kun se on todennut, että mainittu ehto kuuluu kyseisen direktiivin soveltamisalaan, arvioitava viran puolesta ehdon mahdollista kohtuuttomuutta mainitussa direktiivissä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla

   —

   silloin, kun kansallisella tuomioistuimella on kansallisten menettelysääntöjen mukaan toimivalta todeta viran puolesta pätemättömäksi oikeusjärjestyksen perusteiden tai pakottavan lainsäännöksen kanssa ristiriidassa oleva sopimusehto, kun säännös on ulottuvuudeltaan sellainen, että tällainen seuraamus on perusteltu, sen on lähtökohtaisesti todettava mainitussa direktiivissä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla kohtuuttomaksi toteamansa sopimusehto viran puolesta pätemättömäksi annettuaan asianosaisille mahdollisuuden keskustella tästä kontradiktorisesti.

   (ks. 53 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

7.  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kansallinen tuomioistuin ei voi sen perusteella silloin, kun se on todennut elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä sopimuksessa olevan sopimussakkoehdon kohtuuttomaksi, tyytyä kohtuullistamaan kyseisessä ehdossa kuluttajan maksettavaksi vahvistetun sopimussakon määrää – mihin sillä on mahdollisuus kansallisen oikeuden mukaan – vaan sen on kyseisen säännöksen perusteella yksinkertaisesti jätettävä soveltamatta mainittua ehtoa kuluttajaan nähden.

   (ks. 60 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)