Asia C-159/11
Azienda Sanitaria Locale di Lecce ja Università del Salento
vastaan
Ordine degli Ingegneri della Provincia di Lecce ym.
(Consiglio di Staton esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
”Julkiset hankinnat — Direktiivi 2004/18/EY — 1 artiklan 2 kohdan a ja d alakohta — Palvelut — Sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvittäminen ja arviointi — Kahden julkisen yksikön, joista toinen on yliopisto, välillä tehty sopimus — Julkinen yksikkö, jota voidaan pitää taloudellisena toimijana — Vastikkeellinen sopimus — Vastike, joka ei ylitä aiheutuneita kustannuksia”
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 19.12.2012
Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 2004/18 – Soveltamisala – Sopimus, jonka arvo on direktiivissä vahvistettua kynnysarvoa pienempi, ei kuulu soveltamisalaan – EUT-sopimuksen perustavanlaatuisten sääntöjen ja yleisten periaatteiden soveltaminen – Edellytys – Sopimus, johon liittyy selvä rajat ylittävä intressi – Samojen hallinnon velvollisuutta järjestää tarjouskilpailu koskevien kriteerien merkitys sovellettavista unionin oikeussäännöistä riippumatta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 7 artikla)
Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 2004/18 – Julkinen hankinta – Käsite – Edellytykset vastikkeellisen sopimuksen kuulumiselle käsitteen alaan
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 1 artiklan 2 kohta ja liite II A)
Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 2004/18 – Kansallinen lainsäädäntö, jossa sallitaan sellaisen sopimuksen tekeminen ilman tarjouskilpailua, jolla julkiset yksiköt aloittavat keskenään yhteistyön – Hyväksymisedellytykset – Sopimus, jolla varmistetaan kyseisille julkisille yksiköille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen, joka on yksinomaan yleisen edun mukainen ja jolla ei aseteta yksityistä palveluntarjoajaa kilpailijoihinsa nähden etuoikeutettuun asemaan – Kansallisen tuomioistuimen tutkintavelvollisuus
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY)
Julkisia hankintoja koskeva sopimus kuuluu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 soveltamisalaan edellyttäen, että kyseisen sopimuksen ennakoitu arvo on vähintään direktiivin 7 artiklan b alakohdassa vahvistettu kynnysarvo, mitä arvioitaessa otetaan huomioon niiden rakennustöiden, tavaroiden tai palvelujen, joita tämä julkisia hankintoja koskeva sopimus koskee, tavanomainen arvo markkinoilla. Päinvastaisessa tapauksessa on sovellettava EUT-sopimuksen perustavanlaatuisia sääntöjä ja yleisiä periaatteita, erityisesti yhdenvertaista kohtelua ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevia periaatteita sekä niistä seuraavaa avoimuusvelvollisuutta, mikäli kyseiseen sopimukseen liittyy selvä rajat ylittävä intressi, kun otetaan huomioon muun muassa sen suuruus ja täyttämispaikka. Oikeuskäytännössä esitetyt kriteerit sen arvioimiseksi, onko tarjouskilpailuun turvautuminen pakollista vai ei, ovat kuitenkin merkityksellisiä sekä direktiivin 2004/18 että EUT-sopimuksen sääntöjen ja periaatteiden tulkitsemiseksi.
(ks. 23 ja 24 kohta)
Kirjallinen sopimus, joka on tehty vastiketta vastaan taloudellisen toimijan ja hankintaviranomaisen välillä ja jonka tarkoituksena on julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 liitteessä II A tarkoitettujen palvelujen suorittaminen, on julkista hankintaa koskeva sopimus vaikka kyseinen taloudellinen toimija itse on hankintaviranomainen. Merkitystä ei myöskään ole sillä, ettei asianomainen yksikkö ensisijaisesti tavoittele voittoa, ettei sillä ole yritysrakennetta tai ettei se toimi jatkuvasti markkinoilla. Sopimuksen ei myöskään voida katsoa jäävän julkisia hankintoja koskevan sopimuksen käsitteen ulkopuolelle pelkästään sen seikan perusteella, että sopimuksesta maksettava vastike rajoittuu ainoastaan sopimuksen kohteena olevasta palvelusta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Lisäksi on todettava, että sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyteen liittyvää selvitys- ja arviointityötä koskeva konsultointitoiminta kuuluu – siitä huolimatta, että toiminta saattaa kuulua tieteellisen tutkimuksen alaan – tosiasiallisen luonteensa vuoksi joko direktiivin 2004/18 liitteessä II A olevassa 8 ryhmässä tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen alaan tai kyseisessä liitteessä olevassa 12 ryhmässä tarkoitettujen teknisten suunnittelupalvelujen ja niihin liittyvien tieteellisten ja teknisten konsulttipalvelujen alaan.
(ks. 25, 26, 28 ja 29 kohta)
Julkisia hankintoja koskeva unionin oikeus on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa sallitaan sellaisen sopimuksen tekeminen ilman tarjouskilpailua, jolla julkiset yksiköt aloittavat keskenään yhteistyön, silloin, kun – mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava – tällaisella sopimuksella ei pyritä varmistamaan niille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittamista, kun sopimusta eivät säätele ainoastaan yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset tai kun se on omiaan asettamaan yksityisen palveluntarjoajan kilpailijoihinsa nähden etuoikeutettuun asemaan.
Ainostaan kahdentyyppiset julkisten yksikköjen välillä tehdyt hankintasopimukset jäävät nimittäin julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle. Kyse on ensinnäkin hankintasopimuksista, jotka julkinen yksikkö on tehnyt siihen nähden oikeudellisesti erillisen henkilön kanssa, kun mainitulla julkisella yksiköllä on kyseiseen henkilöön vastaava määräysvalta kuin sillä on omiin yksikköihinsä ja kun tämä henkilö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavan yksikön tai sen omistavien yksikköjen kanssa. Toiseksi kyse on sopimuksista, joilla aloitetaan sellainen julkisten yksikköjen välinen yhteistyö, jolla varmistetaan niille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen, mikäli tällaiset sopimukset on lisäksi tehty ainoastaan julkisten yksikköjen välillä ilman yksityisen tahon osallistumista, mikäli mitään yksityistä palveluntarjoajaa ei aseteta kilpailijoihinsa nähden etuoikeutettuun asemaan ja mikäli niillä aloitetun yhteistyön toteuttamista säätelevät ainoastaan yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset.
(ks. 31–36 kohta ja tuomiolauselma)
Asia C-159/11
Azienda Sanitaria Locale di Lecce ja Università del Salento
vastaan
Ordine degli Ingegneri della Provincia di Lecce ym.
(Consiglio di Staton esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
”Julkiset hankinnat — Direktiivi 2004/18/EY — 1 artiklan 2 kohdan a ja d alakohta — Palvelut — Sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyden selvittäminen ja arviointi — Kahden julkisen yksikön, joista toinen on yliopisto, välillä tehty sopimus — Julkinen yksikkö, jota voidaan pitää taloudellisena toimijana — Vastikkeellinen sopimus — Vastike, joka ei ylitä aiheutuneita kustannuksia”
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 19.12.2012
Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt — Direktiivi 2004/18 — Soveltamisala — Sopimus, jonka arvo on direktiivissä vahvistettua kynnysarvoa pienempi, ei kuulu soveltamisalaan — EUT-sopimuksen perustavanlaatuisten sääntöjen ja yleisten periaatteiden soveltaminen — Edellytys — Sopimus, johon liittyy selvä rajat ylittävä intressi — Samojen hallinnon velvollisuutta järjestää tarjouskilpailu koskevien kriteerien merkitys sovellettavista unionin oikeussäännöistä riippumatta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 7 artikla)
Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt — Direktiivi 2004/18 — Julkinen hankinta — Käsite — Edellytykset vastikkeellisen sopimuksen kuulumiselle käsitteen alaan
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 1 artiklan 2 kohta ja liite II A)
Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt — Direktiivi 2004/18 — Kansallinen lainsäädäntö, jossa sallitaan sellaisen sopimuksen tekeminen ilman tarjouskilpailua, jolla julkiset yksiköt aloittavat keskenään yhteistyön — Hyväksymisedellytykset — Sopimus, jolla varmistetaan kyseisille julkisille yksiköille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen, joka on yksinomaan yleisen edun mukainen ja jolla ei aseteta yksityistä palveluntarjoajaa kilpailijoihinsa nähden etuoikeutettuun asemaan — Kansallisen tuomioistuimen tutkintavelvollisuus
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY)
Julkisia hankintoja koskeva sopimus kuuluu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 soveltamisalaan edellyttäen, että kyseisen sopimuksen ennakoitu arvo on vähintään direktiivin 7 artiklan b alakohdassa vahvistettu kynnysarvo, mitä arvioitaessa otetaan huomioon niiden rakennustöiden, tavaroiden tai palvelujen, joita tämä julkisia hankintoja koskeva sopimus koskee, tavanomainen arvo markkinoilla. Päinvastaisessa tapauksessa on sovellettava EUT-sopimuksen perustavanlaatuisia sääntöjä ja yleisiä periaatteita, erityisesti yhdenvertaista kohtelua ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevia periaatteita sekä niistä seuraavaa avoimuusvelvollisuutta, mikäli kyseiseen sopimukseen liittyy selvä rajat ylittävä intressi, kun otetaan huomioon muun muassa sen suuruus ja täyttämispaikka. Oikeuskäytännössä esitetyt kriteerit sen arvioimiseksi, onko tarjouskilpailuun turvautuminen pakollista vai ei, ovat kuitenkin merkityksellisiä sekä direktiivin 2004/18 että EUT-sopimuksen sääntöjen ja periaatteiden tulkitsemiseksi.
(ks. 23 ja 24 kohta)
Kirjallinen sopimus, joka on tehty vastiketta vastaan taloudellisen toimijan ja hankintaviranomaisen välillä ja jonka tarkoituksena on julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 liitteessä II A tarkoitettujen palvelujen suorittaminen, on julkista hankintaa koskeva sopimus vaikka kyseinen taloudellinen toimija itse on hankintaviranomainen. Merkitystä ei myöskään ole sillä, ettei asianomainen yksikkö ensisijaisesti tavoittele voittoa, ettei sillä ole yritysrakennetta tai ettei se toimi jatkuvasti markkinoilla. Sopimuksen ei myöskään voida katsoa jäävän julkisia hankintoja koskevan sopimuksen käsitteen ulkopuolelle pelkästään sen seikan perusteella, että sopimuksesta maksettava vastike rajoittuu ainoastaan sopimuksen kohteena olevasta palvelusta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Lisäksi on todettava, että sairaalarakennusten maanjäristyskestävyyteen liittyvää selvitys- ja arviointityötä koskeva konsultointitoiminta kuuluu – siitä huolimatta, että toiminta saattaa kuulua tieteellisen tutkimuksen alaan – tosiasiallisen luonteensa vuoksi joko direktiivin 2004/18 liitteessä II A olevassa 8 ryhmässä tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen alaan tai kyseisessä liitteessä olevassa 12 ryhmässä tarkoitettujen teknisten suunnittelupalvelujen ja niihin liittyvien tieteellisten ja teknisten konsulttipalvelujen alaan.
(ks. 25, 26, 28 ja 29 kohta)
Julkisia hankintoja koskeva unionin oikeus on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa sallitaan sellaisen sopimuksen tekeminen ilman tarjouskilpailua, jolla julkiset yksiköt aloittavat keskenään yhteistyön, silloin, kun – mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava – tällaisella sopimuksella ei pyritä varmistamaan niille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittamista, kun sopimusta eivät säätele ainoastaan yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset tai kun se on omiaan asettamaan yksityisen palveluntarjoajan kilpailijoihinsa nähden etuoikeutettuun asemaan.
Ainostaan kahdentyyppiset julkisten yksikköjen välillä tehdyt hankintasopimukset jäävät nimittäin julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle. Kyse on ensinnäkin hankintasopimuksista, jotka julkinen yksikkö on tehnyt siihen nähden oikeudellisesti erillisen henkilön kanssa, kun mainitulla julkisella yksiköllä on kyseiseen henkilöön vastaava määräysvalta kuin sillä on omiin yksikköihinsä ja kun tämä henkilö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavan yksikön tai sen omistavien yksikköjen kanssa. Toiseksi kyse on sopimuksista, joilla aloitetaan sellainen julkisten yksikköjen välinen yhteistyö, jolla varmistetaan niille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen, mikäli tällaiset sopimukset on lisäksi tehty ainoastaan julkisten yksikköjen välillä ilman yksityisen tahon osallistumista, mikäli mitään yksityistä palveluntarjoajaa ei aseteta kilpailijoihinsa nähden etuoikeutettuun asemaan ja mikäli niillä aloitetun yhteistyön toteuttamista säätelevät ainoastaan yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset.
(ks. 31–36 kohta ja tuomiolauselma)