Asia C-75/11

Euroopan komissio

vastaan

Itävallan tasavalta

”Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Unionin kansalaisuus — Liikkumis- ja oleskeluoikeus — SEUT 20 ja SEUT 21 artikla — Kansalaisuuteen perustuva syrjintä — SEUT 18 artikla — Direktiivi 2004/38/EY — 24 artikla — Poikkeus — Soveltamisala — Jäsenvaltio, jossa matkalippujen hinnoista myönnetään alennuksia vain opiskelijoille, joiden vanhemmat saavat perheavustuksia kyseisessä valtiossa”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.10.2012

1. Sosiaaliturva – Jäsenvaltioiden toimivalta säätää sosiaaliturvajärjestelmistään – Rajat – Unionin oikeuden noudattaminen – Unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevat perussopimuksen määräykset – Kansalaisuuteen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän kielto

   (SEUT 18 artikla; neuvoston asetus N:o 1408/71; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38 24 artikla)

2. Unionin kansalaisuus – Vapaata liikkumista ja oleskelua jäsenvaltioiden alueella koskeva oikeus – Kansallinen säännöstö, jossa matkalippujen hinnoista myönnetään alennuksia opiskelijoille – Alennuksen edellytyksenä on se, että vanhemmat saavat perheavustuksia kyseisessä jäsenvaltiossa – Kansalaisuuteen perustuva välillinen syrjintä – Ei voida hyväksyä – Perustelut – Edellytykset

   (SEUT 18, SEUT 20 ja SEUT 21 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38 24 artikla)

3. Unionin kansalaisuus – Vapaata liikkumista ja oleskelua jäsenvaltioiden alueella koskeva oikeus – Direktiivi 2004/38 – Yhdenvertaisen kohtelun periaate – Poikkeus – Vastaanottavalla jäsenvaltiolla ei ole velvollisuutta myöntää tukea opintoihin opintorahan muodossa – Rajat – Matkalippujen myynti opiskelijoille alennettuun hintaan – Ei kuulu poikkeuksen alaan

   (SEUT 18 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38 24 artikla)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 46–49 kohta)

2.  Jäsenvaltio ei noudata SEUT 18, SEUT 20 ja SEUT 21 artiklan sekä Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38 24 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se lähtökohtaisesti myöntää alennuksia matkalippujen hinnoista vain opiskelijoille, joiden vanhemmat saavat kansallisia perheavustuksia.

   Sillä, että vastaanottavassa jäsenvaltiossa matkalippujen hinnoista myönnettävien alennusten edellytykseksi asetetaan vastaanottavan jäsenvaltion perheavustusten myöntäminen, luodaan epäyhdenvertainen kohtelu tässä jäsenvaltiossa opiskelevien kotimaisten opiskelijoiden ja siellä myös opiskelevien muista jäsenvaltioista lähtöisin olevien opiskelijoiden välillä, koska kotimaisten opiskelijoiden on helpompi täyttää tämä edellytys sen vuoksi, että heidän vanhempansa yleensä saavat näitä avustuksia. Tällainen epäyhdenvertainen kohtelu on vastoin unionin kansalaisuuden taustalla olevia periaatteita, eli saman oikeudellisen kohtelun takaamista kansalaisen liikkumisvapautta käytettäessä.

   Tällainen kansalaisuuteen perustuva välillinen syrjintä voi olla perusteltu ainoastaan, jos se perustuu objektiivisiin ja kyseessä olevien henkilöiden kansalaisuudesta riippumattomiin syihin, jotka ovat oikeassa suhteessa kansallisessa oikeudessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään. Tältä osin on perusteltua, että jäsenvaltio haluaa – ennen kuin se myöntää mainitun etuuden tähän valtioon integroituville opiskelijoille – varmistua siitä, että etuuden hakijan ja kyseisen valtion välillä on tosiasiallinen yhteys. Kansallinen järjestelmä, jossa edellytetään, että opiskelija osoittaa, että hänellä on tosiasiallinen yhteys vastaanottavaan jäsenvaltioon, voisi siis lähtökohtaisesti vastata hyväksyttävää tavoitetta, jolla voidaan perustella rajoitukset.

   Yhtäältä tällaisen tosiasiallisen yhteyden olemassaolon osoittamiseksi vaadittavan näytön ei kuitenkaan pidä olla luonteeltaan ehdoton, ja toisaalta edellytettävää tosiasiallista yhteyttä ei pidä määrittää yhdenmukaisesti kaikkien etuuksien osalta, vaan on tehtävä ero etuuden osatekijöiden, erityisesti sen luonteen ja tarkoituksen mukaan. Siltä osin kuin kyse on opiskelijoille myönnettävistä matkalippujen hintojen alennuksista se, onko opiskelijalla tosiasiallinen yhteys vastaanottavaan jäsenvaltioon, voidaan käytännössä selvittää erityisesti toteamalla, että asianomainen henkilö on kirjoittautunut yksityiseen tai julkiseen laitokseen, jonka vastaanottava jäsenvaltio on hyväksynyt tai jota se rahoittaa.

   (ks. 50–52, 59–66 kohta sekä tuomiolauselma)

3.  Koska Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohta on poikkeus SEUT 18 artiklassa määrätystä yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, josta direktiivin 24 artiklan 1 kohta on vain erityinen ilmaus, sitä on tulkittava suppeasti. Vaikka kyseiset matkalippujen hinnoista opiskelijoille myönnettävät alennukset ovat tukea viimeksi mainittujen toimeentuloa varten, niitä ei voida pitää ”opintorahan tai opintolainan muodossa” olevana tukena, joka kuuluu direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohdassa säädetyn yhdenvertaisesta kohtelusta tehtävän poikkeuksen alaan ja jota voidaan olla myöntämättä tietyille unionin kansalaisten ryhmille, jotka oleskelevat vastaanottavan jäsenvaltion alueella saman direktiivin nojalla.

   (ks. 54 ja 55 kohta)

Asia C-75/11

Euroopan komissio

vastaan

Itävallan tasavalta

”Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Unionin kansalaisuus — Liikkumis- ja oleskeluoikeus — SEUT 20 ja SEUT 21 artikla — Kansalaisuuteen perustuva syrjintä — SEUT 18 artikla — Direktiivi 2004/38/EY — 24 artikla — Poikkeus — Soveltamisala — Jäsenvaltio, jossa matkalippujen hinnoista myönnetään alennuksia vain opiskelijoille, joiden vanhemmat saavat perheavustuksia kyseisessä valtiossa”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.10.2012

1. Sosiaaliturva — Jäsenvaltioiden toimivalta säätää sosiaaliturvajärjestelmistään — Rajat — Unionin oikeuden noudattaminen — Unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevat perussopimuksen määräykset — Kansalaisuuteen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän kielto

   (SEUT 18 artikla; neuvoston asetus N:o 1408/71; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38 24 artikla)

2. Unionin kansalaisuus — Vapaata liikkumista ja oleskelua jäsenvaltioiden alueella koskeva oikeus — Kansallinen säännöstö, jossa matkalippujen hinnoista myönnetään alennuksia opiskelijoille — Alennuksen edellytyksenä on se, että vanhemmat saavat perheavustuksia kyseisessä jäsenvaltiossa — Kansalaisuuteen perustuva välillinen syrjintä — Ei voida hyväksyä — Perustelut — Edellytykset

   (SEUT 18, SEUT 20 ja SEUT 21 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38 24 artikla)

3. Unionin kansalaisuus — Vapaata liikkumista ja oleskelua jäsenvaltioiden alueella koskeva oikeus — Direktiivi 2004/38 — Yhdenvertaisen kohtelun periaate — Poikkeus — Vastaanottavalla jäsenvaltiolla ei ole velvollisuutta myöntää tukea opintoihin opintorahan muodossa — Rajat — Matkalippujen myynti opiskelijoille alennettuun hintaan — Ei kuulu poikkeuksen alaan

   (SEUT 18 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38 24 artikla)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 46–49 kohta)

2.  Jäsenvaltio ei noudata SEUT 18, SEUT 20 ja SEUT 21 artiklan sekä Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38 24 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se lähtökohtaisesti myöntää alennuksia matkalippujen hinnoista vain opiskelijoille, joiden vanhemmat saavat kansallisia perheavustuksia.

   Sillä, että vastaanottavassa jäsenvaltiossa matkalippujen hinnoista myönnettävien alennusten edellytykseksi asetetaan vastaanottavan jäsenvaltion perheavustusten myöntäminen, luodaan epäyhdenvertainen kohtelu tässä jäsenvaltiossa opiskelevien kotimaisten opiskelijoiden ja siellä myös opiskelevien muista jäsenvaltioista lähtöisin olevien opiskelijoiden välillä, koska kotimaisten opiskelijoiden on helpompi täyttää tämä edellytys sen vuoksi, että heidän vanhempansa yleensä saavat näitä avustuksia. Tällainen epäyhdenvertainen kohtelu on vastoin unionin kansalaisuuden taustalla olevia periaatteita, eli saman oikeudellisen kohtelun takaamista kansalaisen liikkumisvapautta käytettäessä.

   Tällainen kansalaisuuteen perustuva välillinen syrjintä voi olla perusteltu ainoastaan, jos se perustuu objektiivisiin ja kyseessä olevien henkilöiden kansalaisuudesta riippumattomiin syihin, jotka ovat oikeassa suhteessa kansallisessa oikeudessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään. Tältä osin on perusteltua, että jäsenvaltio haluaa – ennen kuin se myöntää mainitun etuuden tähän valtioon integroituville opiskelijoille – varmistua siitä, että etuuden hakijan ja kyseisen valtion välillä on tosiasiallinen yhteys. Kansallinen järjestelmä, jossa edellytetään, että opiskelija osoittaa, että hänellä on tosiasiallinen yhteys vastaanottavaan jäsenvaltioon, voisi siis lähtökohtaisesti vastata hyväksyttävää tavoitetta, jolla voidaan perustella rajoitukset.

   Yhtäältä tällaisen tosiasiallisen yhteyden olemassaolon osoittamiseksi vaadittavan näytön ei kuitenkaan pidä olla luonteeltaan ehdoton, ja toisaalta edellytettävää tosiasiallista yhteyttä ei pidä määrittää yhdenmukaisesti kaikkien etuuksien osalta, vaan on tehtävä ero etuuden osatekijöiden, erityisesti sen luonteen ja tarkoituksen mukaan. Siltä osin kuin kyse on opiskelijoille myönnettävistä matkalippujen hintojen alennuksista se, onko opiskelijalla tosiasiallinen yhteys vastaanottavaan jäsenvaltioon, voidaan käytännössä selvittää erityisesti toteamalla, että asianomainen henkilö on kirjoittautunut yksityiseen tai julkiseen laitokseen, jonka vastaanottava jäsenvaltio on hyväksynyt tai jota se rahoittaa.

   (ks. 50–52, 59–66 kohta sekä tuomiolauselma)

3.  Koska Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohta on poikkeus SEUT 18 artiklassa määrätystä yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, josta direktiivin 24 artiklan 1 kohta on vain erityinen ilmaus, sitä on tulkittava suppeasti. Vaikka kyseiset matkalippujen hinnoista opiskelijoille myönnettävät alennukset ovat tukea viimeksi mainittujen toimeentuloa varten, niitä ei voida pitää ”opintorahan tai opintolainan muodossa” olevana tukena, joka kuuluu direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohdassa säädetyn yhdenvertaisesta kohtelusta tehtävän poikkeuksen alaan ja jota voidaan olla myöntämättä tietyille unionin kansalaisten ryhmille, jotka oleskelevat vastaanottavan jäsenvaltion alueella saman direktiivin nojalla.

   (ks. 54 ja 55 kohta)