Asia C-59/11
Association Kokopelli
vastaan
Graines Baumaux SAS
(Cour d’appel de Nancyn esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
”Maatalous — Direktiivit 98/95/EY, 2002/53/EY, 2002/55/EY ja 2009/145/EY — Pätevyys — Vihannekset — Sellaisten vihanneskasvien siementen myyminen kansallisilla markkinoilla, jotka eivät ole vihanneslajien yleisessä lajikeluettelossa — Markkinoille saattamista koskevan ennakkolupajärjestelmän noudattamatta jättäminen — Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus — Suhteellisuusperiaate — Elinkeinovapaus — Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Yhdenvertainen kohtelu”
Tuomion tiivistelmä
Ennakkoratkaisukysymykset – Tutkittavaksi ottaminen – Kysymysten tarpeellisuuden arvioinnin kuuluminen kansallisen tuomioistuimen toimivaltaan – Yleiset tai hypoteettiset kysymykset – Tutkimatta jättäminen
(SEUT 267 artikla)
Euroopan unioni – Toimielinten toimien laillisuuden tuomioistuinvalvonta – Yleisesti sovellettavat toimet – Edellytys, jonka mukaan sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jotka eivät voi suoraan riitauttaa näitä toimia, on esitettävä lainvastaisuusväite tai vaadittava ennakkoratkaisupyynnön esittämistä pätevyyden arvioimiseksi
(SEUT 263 artiklan neljäs kohta ja SEUT 277 artikla)
Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – Tavoitteet – Toimielinten harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat – Suhteellisuusperiaate – Ulottuvuus – Muiden esillä olevien intressien kuin pääasiallisen tavoitteen huomioon ottaminen – Siementen kaupan pitämisestä annetut direktiivit 2002/55 ja 2009/145 – Mainitun periaatteen noudattaminen – Taloudellisen toiminnan harjoittamisoikeutta ei ole loukattu
(SEUT 40 artikla ja SEUT 43 artikla; neuvoston direktiivi 2002/55; komission direktiivi 2009/145)
Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Yhdenvertainen kohtelu – Käsite – Siementen kaupan pitämisestä annetut direktiivit 2002/55 ja 2009/145 – Suojeltavien lajikkeiden siementen ja virallisiin luetteloihin hyväksyttävien vakiosiementen välinen erilainen kohtelu – Siemenet, joilla on erilaiset ominaisuudet – Hyväksyttävyys
(Neuvoston direktiivi 2002/55; komission direktiivi 2009/145)
Tavaroiden vapaa liikkuvuus – Määrälliset rajoitukset – Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet – SEUT 34 artikla – Soveltamisala – Unionin toimielinten toteuttamat toimenpiteet – Soveltamisalaan kuuluminen – Siementen kaupan pitämisestä annetut direktiivit 2002/55 ja 2009/145 – Tavaroiden vapaata liikkuvuutta suosivat toimenpiteet
(SEUT 34 artikla; neuvoston direktiivi 2002/55; komission direktiivi 2009/145)
Kansainväliset sopimukset – Unionin sopimukset – Sopimuksen vaikutukset unionin oikeusjärjestyksessä silloin, kun siitä puuttuu näitä vaikutuksia koskeva nimenomainen määräys – Unionin toimen pätevyyden tutkiminen mainitun sopimuksen määräyksiin nähden – Edellytykset – Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevaa kansainvälistä sopimusta ei ole rikottu direktiiveillä 2002/55 ja 2009/145 – Sellaisten ehdottomien ja riittävän täsmällisten määräysten puuttuminen mainitusta sopimuksesta, joilla näiden direktiivien pätevyys voitaisiin kyseenalaistaa
(SEUT 216 artiklan 2 kohta ja SEUT 267 artikla; neuvoston direktiivi 2002/55; komission direktiivi 2009/145)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 28 ja 29 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 34 ja 35 kohta)
Unionin lainsäätäjällä on yhteisen maatalouspolitiikan alalla paljon harkintavaltaa, joka perustuu siihen, että sille on SEUT 40 ja SEUT 43 artiklassa annettu poliittisluonteisia tehtäviä, ja ainoastaan tällä alalla toteutetun toimenpiteen ilmeinen soveltumattomuus sen tavoitteen saavuttamiseen, johon toimivaltaisen toimielimen tarkoituksena on pyrkiä, voi vaikuttaa tällaisen toimenpiteen lainmukaisuuteen.
Vaikka tavoiteltujen päämäärien tärkeyden takia voi olla perusteltua ottaa käyttöön rajoituksia, joilla on tiettyjen taloudellisten toimijoiden osalta epäedullisia, jopa huomattavia seurauksia, on kuitenkin tutkittaessa erilaisiin mahdollisiin toimenpiteisiin liittyviä rajoituksia tarkistettava, että unionin lainsäätäjä on täysimääräisesti ottanut huomioon kaikki esillä olevat intressit pääasiallisen tavoitteen lisäksi.
Näin on vihannesten siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 2002/55 ja sellaisten maatiaiskantojen ja -lajikkeiden, joita on perinteisesti kasvatettu erityisissä paikallisissa ja alueellisissa olosuhteissa ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen, sekä lajikkeiden, joilla ei ole varsinaista merkitystä kaupallisen viljelytuotannon kannalta mutta jotka on kehitetty erityisiä kasvuolosuhteita varten, hyväksymiseen ja siementen kaupan pitämiseen tehtävistä poikkeuksista annetun direktiivin 2009/145 osalta. Direktiivin 2002/55 toisesta neljänteen perustelukappaleesta ilmenee tältä osin, että vihanneslajikkeiden hyväksymisen ensisijaisena tavoitteena on parantaa vihannesten viljelyn tuottavuutta unionissa. Kansallisten luettelojen perusteella laadittu yleinen lajikeluettelo, sellaisena kuin siitä on säädetty tässä direktiivissä, vaikuttaa takaavan kyseisen tavoitteen.
Direktiivin 2002/55 tarkoituksena on myös vahvistaa vihannesten siementen sisämarkkinat varmistamalla niiden vapaa liikkuvuus unionissa. Kyseisellä direktiivillä säädetty järjestelmä on omiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska tällainen järjestelmä takaa sen, että eri jäsenvaltioissa kaupan pidetyt siemenet täyttävät samat vaatimukset.
Kuten direktiivin 2002/55 4 artiklan 4 kohdasta ilmenee, sen tavoitteena on myös kasvien geenivarojen suojeleminen. Tällainen järjestelmä on omiaan myös varmistamaan mainitun tavoitteen saavuttamisen siltä osin kuin jäsenvaltiot voivat poiketa siinä tarkoitetuista hyväksymisperusteista direktiivillä 2009/145 käyttöön otetun poikkeavan hyväksymisjärjestelmän perusteella, jota sovelletaan tiettyihin siemenlajeihin.
Merkintävelvoitteen kaltainen vähemmän rajoittava toimenpide ei olisi näin tehokas keino kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, koska se sallii mahdollisesti haitallisten siementen tai siementen, jotka eivät mahdollista optimaalista maataloustuotantoa, myynnin ja siten istuttamisen. Tästä seuraa, ettei mainittua sääntelyä voida pitää ilmeisen epäasianmukaisena kyseisiin päämääriin nähden.
Kun otetaan huomioon tämän sääntelyn asianmukainen luonne, tähän sääntelyyn perustuvien toimenpiteiden elinkeinovapaudelle aiheuttamia rajoituksia ei voida pitää tavoitellut päämäärät huomioon ottaen tämän vapauden käyttämisen suhteettomana loukkaamisena.
(ks. 39, 40, 43, 44, 47–49, 60 ja 79 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 70 ja 72–76 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 80 ja 81 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 84–89 kohta)
Asia C-59/11
Association Kokopelli
vastaan
Graines Baumaux SAS
(Cour d’appel de Nancyn esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
”Maatalous — Direktiivit 98/95/EY, 2002/53/EY, 2002/55/EY ja 2009/145/EY — Pätevyys — Vihannekset — Sellaisten vihanneskasvien siementen myyminen kansallisilla markkinoilla, jotka eivät ole vihanneslajien yleisessä lajikeluettelossa — Markkinoille saattamista koskevan ennakkolupajärjestelmän noudattamatta jättäminen — Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus — Suhteellisuusperiaate — Elinkeinovapaus — Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Yhdenvertainen kohtelu”
Tuomion tiivistelmä
Ennakkoratkaisukysymykset — Tutkittavaksi ottaminen — Kysymysten tarpeellisuuden arvioinnin kuuluminen kansallisen tuomioistuimen toimivaltaan — Yleiset tai hypoteettiset kysymykset — Tutkimatta jättäminen
(SEUT 267 artikla)
Euroopan unioni — Toimielinten toimien laillisuuden tuomioistuinvalvonta — Yleisesti sovellettavat toimet — Edellytys, jonka mukaan sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jotka eivät voi suoraan riitauttaa näitä toimia, on esitettävä lainvastaisuusväite tai vaadittava ennakkoratkaisupyynnön esittämistä pätevyyden arvioimiseksi
(SEUT 263 artiklan neljäs kohta ja SEUT 277 artikla)
Maatalous — Yhteinen maatalouspolitiikka — Tavoitteet — Toimielinten harkintavalta — Tuomioistuinvalvonta — Rajat — Suhteellisuusperiaate — Ulottuvuus — Muiden esillä olevien intressien kuin pääasiallisen tavoitteen huomioon ottaminen — Siementen kaupan pitämisestä annetut direktiivit 2002/55 ja 2009/145 — Mainitun periaatteen noudattaminen — Taloudellisen toiminnan harjoittamisoikeutta ei ole loukattu
(SEUT 40 artikla ja SEUT 43 artikla; neuvoston direktiivi 2002/55; komission direktiivi 2009/145)
Euroopan unionin oikeus — Periaatteet — Yhdenvertainen kohtelu — Käsite — Siementen kaupan pitämisestä annetut direktiivit 2002/55 ja 2009/145 — Suojeltavien lajikkeiden siementen ja virallisiin luetteloihin hyväksyttävien vakiosiementen välinen erilainen kohtelu — Siemenet, joilla on erilaiset ominaisuudet — Hyväksyttävyys
(Neuvoston direktiivi 2002/55; komission direktiivi 2009/145)
Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Määrälliset rajoitukset — Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet — SEUT 34 artikla — Soveltamisala — Unionin toimielinten toteuttamat toimenpiteet — Soveltamisalaan kuuluminen — Siementen kaupan pitämisestä annetut direktiivit 2002/55 ja 2009/145 — Tavaroiden vapaata liikkuvuutta suosivat toimenpiteet
(SEUT 34 artikla; neuvoston direktiivi 2002/55; komission direktiivi 2009/145)
Kansainväliset sopimukset — Unionin sopimukset — Sopimuksen vaikutukset unionin oikeusjärjestyksessä silloin, kun siitä puuttuu näitä vaikutuksia koskeva nimenomainen määräys — Unionin toimen pätevyyden tutkiminen mainitun sopimuksen määräyksiin nähden — Edellytykset — Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevaa kansainvälistä sopimusta ei ole rikottu direktiiveillä 2002/55 ja 2009/145 — Sellaisten ehdottomien ja riittävän täsmällisten määräysten puuttuminen mainitusta sopimuksesta, joilla näiden direktiivien pätevyys voitaisiin kyseenalaistaa
(SEUT 216 artiklan 2 kohta ja SEUT 267 artikla; neuvoston direktiivi 2002/55; komission direktiivi 2009/145)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 28 ja 29 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 34 ja 35 kohta)
Unionin lainsäätäjällä on yhteisen maatalouspolitiikan alalla paljon harkintavaltaa, joka perustuu siihen, että sille on SEUT 40 ja SEUT 43 artiklassa annettu poliittisluonteisia tehtäviä, ja ainoastaan tällä alalla toteutetun toimenpiteen ilmeinen soveltumattomuus sen tavoitteen saavuttamiseen, johon toimivaltaisen toimielimen tarkoituksena on pyrkiä, voi vaikuttaa tällaisen toimenpiteen lainmukaisuuteen.
Vaikka tavoiteltujen päämäärien tärkeyden takia voi olla perusteltua ottaa käyttöön rajoituksia, joilla on tiettyjen taloudellisten toimijoiden osalta epäedullisia, jopa huomattavia seurauksia, on kuitenkin tutkittaessa erilaisiin mahdollisiin toimenpiteisiin liittyviä rajoituksia tarkistettava, että unionin lainsäätäjä on täysimääräisesti ottanut huomioon kaikki esillä olevat intressit pääasiallisen tavoitteen lisäksi.
Näin on vihannesten siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 2002/55 ja sellaisten maatiaiskantojen ja -lajikkeiden, joita on perinteisesti kasvatettu erityisissä paikallisissa ja alueellisissa olosuhteissa ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen, sekä lajikkeiden, joilla ei ole varsinaista merkitystä kaupallisen viljelytuotannon kannalta mutta jotka on kehitetty erityisiä kasvuolosuhteita varten, hyväksymiseen ja siementen kaupan pitämiseen tehtävistä poikkeuksista annetun direktiivin 2009/145 osalta. Direktiivin 2002/55 toisesta neljänteen perustelukappaleesta ilmenee tältä osin, että vihanneslajikkeiden hyväksymisen ensisijaisena tavoitteena on parantaa vihannesten viljelyn tuottavuutta unionissa. Kansallisten luettelojen perusteella laadittu yleinen lajikeluettelo, sellaisena kuin siitä on säädetty tässä direktiivissä, vaikuttaa takaavan kyseisen tavoitteen.
Direktiivin 2002/55 tarkoituksena on myös vahvistaa vihannesten siementen sisämarkkinat varmistamalla niiden vapaa liikkuvuus unionissa. Kyseisellä direktiivillä säädetty järjestelmä on omiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska tällainen järjestelmä takaa sen, että eri jäsenvaltioissa kaupan pidetyt siemenet täyttävät samat vaatimukset.
Kuten direktiivin 2002/55 4 artiklan 4 kohdasta ilmenee, sen tavoitteena on myös kasvien geenivarojen suojeleminen. Tällainen järjestelmä on omiaan myös varmistamaan mainitun tavoitteen saavuttamisen siltä osin kuin jäsenvaltiot voivat poiketa siinä tarkoitetuista hyväksymisperusteista direktiivillä 2009/145 käyttöön otetun poikkeavan hyväksymisjärjestelmän perusteella, jota sovelletaan tiettyihin siemenlajeihin.
Merkintävelvoitteen kaltainen vähemmän rajoittava toimenpide ei olisi näin tehokas keino kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, koska se sallii mahdollisesti haitallisten siementen tai siementen, jotka eivät mahdollista optimaalista maataloustuotantoa, myynnin ja siten istuttamisen. Tästä seuraa, ettei mainittua sääntelyä voida pitää ilmeisen epäasianmukaisena kyseisiin päämääriin nähden.
Kun otetaan huomioon tämän sääntelyn asianmukainen luonne, tähän sääntelyyn perustuvien toimenpiteiden elinkeinovapaudelle aiheuttamia rajoituksia ei voida pitää tavoitellut päämäärät huomioon ottaen tämän vapauden käyttämisen suhteettomana loukkaamisena.
(ks. 39, 40, 43, 44, 47–49, 60 ja 79 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 70 ja 72–76 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 80 ja 81 kohta)
Ks. tuomion teksti.
(ks. 84–89 kohta)