Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 7.3.2013 (Arbeidshof te Antwerpenin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Aldegonda van den Booren v. Rijksdienst voor Pensioenen

(Asia C-127/11) (1)

(Siirtotyöläisten sosiaaliturva - Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 46 a artikla - Päällekkäisyyden estävät kansalliset säännökset - Vanhuuseläke - Jäsenvaltion maksaman määrän korottaminen - Leskeneläke - Toisen jäsenvaltion maksaman määrän pienentäminen)

2013/C 123/03

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Arbeidshof te Antwerpen

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Aldegonda van den Booren

Vastaaja: Rijksdienst voor Pensioenen

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Arbeidshof te Antwerpen — EY 10, EY 39 ja EY 42 artiklan (nykyisin SEU 4 artiklan 3 kohta, SEUT 45 artikla ja SEUT 48 artikla) sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston direktiivin (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2) 46 a artiklan 3 kohdan a alakohdan tulkinta — Etuudet — Päällekkäisten etuuksien estämiseen tarkoitetut säännöt — Ensimmäisen jäsenvaltion maksaman jälkeenjääneiden eläkkeen alentaminen toisen jäsenvaltion maksaman vanhuuseläkkeen korottamisen vuoksi

Tuomiolauselma

Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna 2.12.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, sellaisena kuin se on muutettuna 5.6.2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1386/2001, 46 a artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, johon sisältyvän säännöksen mukaan kyseisessä jäsenvaltiossa maksettavaa leskeneläkettä pienennetään sen johdosta, että toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla maksettavaa vanhuuseläkettä korotetaan, jollei erityisesti 46 a artiklan 3 kohdan d alakohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.

SEUT 45 artiklaa on tulkittava siten, ettei myöskään se ole esteenä tällaisen kansallisen lainsäädännön soveltamiselle, jos tämän seurauksena asianomainen ei joudu epäedulliseen tilanteeseen sellaiseen henkilöön nähden, jonka tilanteeseen ei liity rajat ylittäviä tekijöitä ja — jos tällaisen epäedullisen tilanteen olemassaolo todetaan — jos kyseinen lainsäädäntö on oikeutettu sen vuoksi, että se perustuu objektiivisiin syihin ja että se on oikeassa suhteessa kansallisessa oikeudessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään, minkä arvioiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

(1)  EUVL C 152, 21.5.2011.