Kansainväliset sopimukset – Euroopan talousalueesta tehty sopimus – Pääomien vapaa liikkuvuus – Rajoitukset
(ETA-sopimuksen 40 artikla ja liite XII; neuvoston direktiivin 88/361 6 artiklan 4 kohta)
Euroopan talousalueesta (ETA) 2.5.1992 tehdyn sopimuksen 40 artiklaa on tulkittava siten, että kansallinen lainsäädäntö, joka perustuu perustamissopimuksen 67 artiklan [joka on kumottu Amsterdamin sopimuksella] täytäntöönpanosta annetun direktiivin 88/361 6 artiklan 4 kohtaan ja jossa kielletään Liechtensteinin ruhtinaskunnan kansalaiselta unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan vapaa-ajan asunnon hankkiminen, on sen kanssa ristiriidassa, mistä seuraa, että kansallisen viranomaisen on jätettävä kyseinen kansallinen lainsäädäntö huomioon ottamatta.
Jäsenvaltiot voivat nimittäin 1.5.1995 alkaen, jolloin ETA-sopimus tuli Liechtensteinin ruhtinaskunnassa voimaan, jatkaa sen kattamilla aloilla pääomanliikkeiden vapautta rajoittavan lainsäädännön voimassaoloa ja vedota siihen Liechtensteinin ruhtinaskuntaan nähden vain, jos tätä lainsäädäntöä voidaan unionin oikeuden mukaan soveltaa muihin unionin jäsenvaltioihin.
(ks. 39 ja 51 kohta sekä tuomiolauselma)