29.1.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/16


Kanne 26.10.2010 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-512/10)

()

2011/C 30/26

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: H. Støvlbæk ja K. Herrmann)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

Komissio vaatii unionin tuomioistuinta toteamaan, että Puolan tasavalta ei ole ensimmäisen rautateitä koskevan paketin täytäntöönpanon yhteydessä noudattanut yhteisön rautateiden kehittämisestä 29.7.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY (1), sellaisena kuin se on muutettuna, liitteessä II olevan 6 artiklan 3 kohdan, rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26.2.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY (2) 4 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 2 kohdan eikä direktiivin 2001/14 6 artiklan 2 ja 3 kohdan, direktiivin 2001/14 6 artiklan 1 kohdan luettuna yhdessä direktiivin 91/440 7 artiklan 3 ja 4 kohdan, sellaisena kuin se on muutettuna, ja direktiivin 2001/14 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio vetoaa neljään perusteeseen, joiden vuoksi Puolan tasavalta ei ole noudattanut ensimmäisen rautatiepaketin velvoitteita.

Ensinnäkään Puolan tasavalta ei ole säätänyt mistään mekanismista, joka varmistaisi, että olennaisia toimintoja harjoittavan infrastruktuurin hallinnon eli PLK S.A.:n (Polskie Linie Kolejowe, Spółka Akcyjna [Puolan rautatiet Oy]) päätöksenteko ja organisaatio olisivat riippumattomia holding-yhtiöstä eli sekä määräysvaltaa käyttävästä PKP S.A.:sta että myös muista holding-yhtiöstä riippuvista yhtiöistä, jotka ovat rautatieyhtiöitä.

Toiseksi Puolan tasavalta on laiminlyönyt direktiivin 2001/14 6 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa ja direktiivin 91/440 7 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymisen sen varmistamiseksi, että infrastruktuurin hallinto PLK S.A. saavuttaa säädetyssä ajassa taloudellisen tasapainon. Puolan tasavalta sallii sen, että PLK S.A. tuottaa tappiota vuoteen 2012 saakka.

Kolmanneksi Puolan tasavalta ei ole säätänyt PLK S.A.:n osalta mistään yleisestä järjestelmästä, joka koskisi direktiivin 2001/14 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kannustimia infrastruktuurin tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi ja sen käytöstä perittävien maksujen alentamiseksi.

Neljänneksi Puolan tasavalta on rikkonut direktiivin 2001/14 7 artiklan 3 kohtaa, koska se ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta maksu rautatieinfrastruktuurin vähimmäiskäyttömahdollisuudesta laskettaisiin sellaisten kustannusten perusteella, jotka aiheutuvat suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta. Puolan valtio ei ole myöskään säätänyt mistään direktiivin 2001/14 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valvontamekanismista, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, onko eri markkinalohkoilta taloudelliselta kannalta mahdollista periä korotettuja maksuja pääsystä rautatieinfrastruktuuriin ja sen käytöstä.


(1)  EYVL L 237, s. 25.

(2)  EYVL L 75, s. 29.