1

Euroopan komissio vaatii kanteellaan unionin tuomioistuinta toteamaan, ettei Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ole noudattanut yhtäältä yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (EYVL L 135, s. 40) 3 artiklan 1 ja 2 kohdan ja liitteessä I olevan A kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole kyseisten säännösten mukaisesti huolehtinut, että Whitburnissa ja Lontoon Becktonissa ja Crossnessissa on käytössä asianmukaiset keräysjärjestelmät, ja toisaalta direktiivin 4 artiklan 1 ja 3 kohdan, 10 artiklan ja liitteessä I olevan B kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole kyseisten säännösten mukaisesti huolehtinut, että Lontoon Becktonin, Crossnessin ja Mogdenin jätevedenpuhdistamoista peräisin oleva jätevesi käsitellään asianmukaisesti.

2

Direktiivin 91/271 1 artiklan mukaan direktiivi koskee yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista sekä tiettyjen teollisuudenalojen jätevesien käsittelyä ja vesistöön johtamista. Direktiivin tarkoituksena on suojella ympäristöä edellä mainittujen jätevesien johtamisesta aiheutuvilta haitoilta.

3

Direktiivin 91/271 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

– –

– –”

4

Direktiivin 91/271 3 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jätevesien viemäröintijärjestelmä on

– –

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen keräysjärjestelmien on täytettävä liitteessä I olevassa A kohdassa vahvistetut vaatimukset. – –”

5

Direktiivin 4 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröidyt yhdyskuntajätevedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä biologisesti tai vastaavalla tavalla seuraavasti:

– –

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yhdyskuntajätevesien on täytettävä liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut vaatimukset. – –

4.   Asukasvastinelukuna esitetty kuormitus on laskettava suurimman puhdistamolle vuoden aikana tulevan viikon keskikuormituksen perusteella, lukuun ottamatta poikkeuksellisia, esimerkiksi rankkasateista johtuvia, tilanteita.”

6

Direktiivin 91/271 10 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jätevedenpuhdistamot suunnitellaan ja rakennetaan 4, 5, 6 ja 7 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti ja niitä käytetään ja hoidetaan siten, että puhdistamojen riittävän tehokas toiminta taataan kaikissa tavanomaisissa ilmasto-oloissa. Puhdistamon suunnittelussa on otettava huomioon kuormituksen vaihtelut eri vuodenaikoina.”

7

Direktiivin 91/271 liitteen I otsikko on ”Yhdyskuntajätevesiä koskevat vaatimukset”, ja kyseisessä liitteessä olevassa A kohdassa – joka on otsikoitu ”Keräysjärjestelmät” – todetaan seuraavaa:

”Keräysjärjestelmissä on otettava huomioon jäteveden käsittelyvaatimukset.

Keräysjärjestelmien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on käytettävä parasta saatavilla olevaa teknistä tietämystä liiallisia kustannuksia välttäen ja kiinnittäen erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:

8

Direktiivin 91/271 liitteessä I olevassa A kohdassa on otsikon ”Keräysjärjestelmät” yhteydessä alaviite 1, jossa todetaan seuraavaa:

”Koska ei ole mahdollista rakentaa keräysjärjestelmiä ja käsittelylaitoksia, joissa kaikki jätevedet voidaan käsitellä, esimerkiksi rankkasateista johtuvissa tilanteissa, jäsenvaltioiden on päätettävä toimenpiteistä, joilla rajoitetaan myrskytulvista aiheutuvaa vesien pilaantumista. Nämä toimenpiteet voivat perustua laimentumiseen tai käsittelymahdollisuuteen kuivan ajan jätevesivirtaamaan verrattuna tai sallittavaan ylivuotokertojen vuotuiseen enimmäismäärään.”

9

Direktiivin 91/271 liitteessä I olevan B kohdan otsikko on ”Yhdyskuntajäteveden johtaminen vesistöön”, ja kyseisessä kohdassa vahvistetaan vaatimukset, jotka jätevedenpuhdistamoilta vastaanottaviin vesiin johdettavien jätevesien on täytettävä. Samassa liitteessä olevassa A kohdassa oleva alaviite, johon edellisessä kohdassa viitataan, toistetaan B kohdassa.

10

Komissiolle tehtiin kantelu, joka koski Whitburn Steelin pumppausasemaa, ja muita kanteluja, jotka koskivat myrskytulvista aiheutuvia ylivuotoja Yhdistyneen kuningaskunnan eräissä muissa osissa.

11

Komissio lähetti 3.4.2003 Yhdistyneelle kuningaskunnalle virallisen huomautuksen, jossa se ilmoitti, ettei Whitburn Steelin pumppausasema täyttänyt direktiivin 91/271 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja liitteessä I olevassa A kohdassa asetettuja yhdyskuntajätevesien keräämistä koskevia vaatimuksia.

12

Yhdistynyt kuningaskunta väitti 3.6.2003 päivätyssä vastauksessaan, että kyseinen taajama täytti direktiivin 91/271 3 artiklassa tarkoitetut keräämistä koskevat velvoitteet. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin myönsi, että kyseisen alueen keräysjärjestelmää koskevien lisätutkimusten perusteella mainitun järjestelmän läpivirtausta oli aiheellista parantaa. Yhdistynyt kuningaskunta totesi lisäksi, että päästöjä koskevan luvan ehtoja, jotka vesiyhtiölle oli asetettu, jotta se saisi harjoittaa Whitburn Steelin jätevesien pumppausaseman toimintaa, oli muutettu, minkä Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan piti vähentää päästöjen määrää. Kyseisten parannusten oli Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan tarkoitus olla valmiina 31.3.2004 mennessä.

13

Komissio lähetti 21.3.2005 Yhdistyneelle kuningaskunnalle toisen virallisen huomautuksen, jossa se totesi, että Lontoon alueen yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelyjärjestelmät eivät täyttäneet direktiivin 91/271 3 artiklan 1 kohdassa, 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 10 artiklassa ja liitteessä I olevissa A ja B kohdassa säädettyjä velvoitteita. Komissio täsmensi, että käsittelemättömät jätevedet johdettiin Thamesiin kohtuullisissakin sadeoloissa ja ettei minkäänlaista välitöntä toimenpidettä ollut näköpiirissä kyseisen jatkuvan ja jopa pahenevan ongelman ratkaisemiseksi.

14

Yhdistynyt kuningaskunta selitti 20.5.2005 päivätyssä vastauksessaan, että Lontoon jätevesien keräysjärjestelmä oli sekajärjestelmä, jossa kerättiin ja johdettiin sekä talous- ja teollisuusjätevesiä että hulevesiä 557 neliökilometrin suuruiselta valuma-alueelta, jotta ne sen jälkeen käsiteltäisiin biologisesti Becktonin, Mogdenin, Crossnessin, Long Reachin ja Riversiden jätevedenpuhdistamoissa ennen niiden johtamista Thamesiin. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin myönsi sellaisten ongelmien olemassaolon, jotka liittyivät ylivuodoista aiheutuvien jätevesipäästöjen määrään, kuormitukseen ja frekvenssiin kostealla säällä, ja ilmoitti päätöksestään toteuttaa Thamesin suistoa koskevan strategisen tutkimuksen (Thames Tideway Strategic Study, jäljempänä TTSS) voidakseen arvioida, mitä vaikutuksia jätevesien johtamisella oli ympäristön kannalta.

15

Yhdistynyt kuningaskunta totesi niiden velvoitteidensa osalta, jotka koskevat yhdyskuntajätevesien asianmukaisen käsittelyn varmistamista, että vaikka parannuksia toteutettaisiin mahdollisimman pian, Lontoon taajamaa palvelevat jätevedenpuhdistamot olivat kuitenkin olleet direktiivissä 91/271 säädettyjen vaatimusten mukaisia 31.12.2000 alkaen. Yhdistynyt kuningaskunta selitti myös, että vuoden 2004 elokuussa tapahtuneet päästöt johtuivat rankkasateista.

16

Komissio ei ollut tyytyväinen Yhdistyneen kuningaskunnan antamaan vastaukseen, joten se lähetti tälle 10.4.2006 perustellun lausunnon, jossa se totesi, että sen mukaan Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut Whitburnin osalta noudattanut direktiivin 91/271 3 artiklan 1 ja 2 kohdan ja liitteessä I olevan A kohdan mukaisia velvoitteitaan ja Suur-Lontoon aluetta palvelevien yhdeksän jätevedenpuhdistamon osalta direktiivin 91/271 3 artiklan 1 kohdan, 4 artiklan 1 ja 3 kohdan, 10 artiklan ja liitteessä I olevien A ja B kohdan mukaisia velvoitteitaan.

17

Vastauksena kyseiseen perusteltuun lausuntoon Yhdistynyt kuningaskunta väitti 15.6.2006 päivätyssä kirjeessä, että keräysjärjestelmä kokonaisuudessaan ja Whitburnia ja Sunderlandin kaupunkitaajamaa palvelevat jätevedenpuhdistamot olivat direktiivin 91/271 mukaisia.

18

Komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajien välillä pidettiin 6.7.2007 kokous, jonka jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta esitti kyseistä kohtaa koskevia täsmennyksiä 23.10.2007 päivätyllä kirjeellä.

19

Lontoon tilanteen osalta Yhdistynyt kuningaskunta vastasi, että vaikka Becktonin, Crossnessin ja Mogdenin jätevedenpuhdistamoita oli parannettava, tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että kyseiset puhdistamot olisivat direktiivin 91/271 vastaisia. Yhdistynyt kuningaskunta totesi, että myöntämällä parannustarpeen olemassaolon se oli ainoastaan osoittanut halunsa yltää parempaan ympäristönsuojelun tasoon.

20

Komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat keskustelivat 26.1.2007 pidetyssä kokouksessa kahdesta Lontoota koskevasta mahdollisesta vaihtoehdosta, joita TTSS-kertomuksessa ehdotettiin, ja Yhdistynyt kuningaskunta päätti valita Thamesia myötäilevän 30 kilometrin pituisen yhtenäisen tunnelin ja erillisen tunnelin Thamesin sivujokea Leetä varten. Hankkeen oli tarkoitus valmistua ennen vuotta 2020.

21

Yhdistynyt kuningaskunta lähetti komissiolle kaksi täydentävää kirjettä, jotka oli päivätty 29.6.2007 ja 4.2.2008, mutta komissio, joka ei vieläkään ollut tyytyväinen Yhdistyneen kuningaskunnan antamiin vastauksiin, lähetti 1.12.2008 päivätyllä kirjeellä täydentävän perustellun lausunnon, jossa se täsmensi direktiiviä 91/271 koskevaa tulkintaansa siltä osin kuin oli kyse jäsenvaltioiden velvoitteista hallita yhdyskuntajätevesien päästöjä sadevesiputkilla. Komissio myös toisti huolensa siitä, että Whitburnin alueella jo käyttöön otettu keräysjärjestelmä, Becktonin ja Crossnessin keräysjärjestelmät sekä Mogdenin, Becktonin ja Crossnessin jätevedenpuhdistamot olivat riittämättömiä.

22

Komissio päätti kuitenkin olla jatkamatta aloittamaansa menettelyä Beddingtonin, Esherin, Crawleyn, Deephamsin, Hogsmillin, Long Reachin ja Riversiden keräysjärjestelmien ja jätevedenpuhdistamojen osalta. Komissio kehotti näin ollen Yhdistynyttä kuningaskuntaa toteuttamaan täydentävän perustellun lausunnon noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta.

23

Komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä käytiin tämän jälkeen vilkasta kirjeenvaihtoa ja järjestettiin useita kokouksia, mutta ne eivät kuitenkaan johtaneet ratkaisun löytymiseen.

24

Koska komissio ei vieläkään ollut tyytyväinen Yhdistyneen kuningaskunnan antamaan vastaukseen, se päätti nostaa nyt käsiteltävän kanteen.

25

Komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääasialliset erimielisyydet koskevat direktiivin 91/271 tulkintaa.

26

Komission mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava, että keräysjärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sillä voidaan kerätä kaikki sen palveleman taajaman tuottamat yhdyskuntajätevedet, ja huolehdittava, että kyseiset vedet johdetaan käsiteltäviksi. Keräysjärjestelmän kapasiteetin on näin ollen oltava riittävä, jotta voidaan ottaa huomioon luonnolliset ilmasto-olot (kuiva sää, kostea sää ja jopa myrskysää) sekä vaihtelut eri vuodenaikoina, kuten muiden kuin pysyvien asukkaiden ja matkailijoiden vaikutukset ja kausiluonteinen taloudellinen toiminta.

27

Komissio katsoo, että ”myrskytulvat”, joihin direktiivin 91/271 liitteessä I olevassa A kohdassa viitataan, liittyvät olennaisesti yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmiin ja jätevedenpuhdistamoihin. Direktiiviä on komission mukaan tulkittava siten, että siinä säädetään ehdottomasta velvoitteesta estää sadevesiputkista tulevat päästöt, ellei poikkeuksellisista olosuhteista muuta johdu. Komissio toteaa, että sen päättelyä tukee direktiivin 91/271 liitteessä I olevassa A kohdassa oleva alaviite 1, jossa säädetään, ettei käytännössä ole mahdollista kerätä ja käsitellä kaikkia jätevesiä ”esimerkiksi rankkasateista johtuvissa tilanteissa”.

28

Komissio esittää päästöjen frekvenssiä ja määrää koskevien kaltaisia seikkoja osoittaakseen, että direktiiviin 91/271 perustuvia velvoitteita on jätetty noudattamatta. Komissio toteaa, että – toisin kuin Yhdistynyt kuningaskunta pelkää – komissio ei ehdota tiukkaa 20 päästön sääntöä vaan korostaa, että mitä enemmän sadevesiputki vuotaa, erityisesti sellaisten jaksojen aikana, joille ovat ominaisia yksinomaan kohtuulliset sateet, sitä todennäköisempää on, ettei kyseisen sadevesiputken toiminta ole direktiivin 91/271 mukaista.

29

Komissio ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat erimielisiä myös siitä, kuinka on ymmärrettävä direktiivin 91/271 liitteessä I olevassa A kohdassa oleva käsite ”paras saatavilla oleva tekninen tietämys liiallisia kustannuksia välttäen” (jäljempänä BTKNEEC, joka on lyhenne englanninkielisestä ilmaisusta ”best technical knowledge not entailing excessive costs”).

30

Komissio esittää, että kyseistä käsitettä on tulkittava siten, että otetaan huomioon direktiivi 91/271 ja sen tavoite ja päämäärä eli ympäristön suojeleminen jätevesien johtamisesta aiheutuvalta haitalta.

31

Komission mukaan BTKNEEC:n käsite merkitsee sitä, että jäsenvaltiot voivat valita useiden sellaisten ratkaisujen välillä, jotka samalla rohkaisevat noudattamaan direktiivin 91/271 säännöksiä ja tavoitetta, kuten uuden varastointi-infrastruktuurin rakentaminen, jo olemassa olevan tällaisen infrastruktuurin laajentaminen tai sadevesien johtaminen muualle ennen kuin ne voivat tunkeutua keräysjärjestelmiin.

32

Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan direktiiviä 91/271 on tulkittava siten, että siinä jätetään jäsenvaltioiden tehtäväksi sen määrittäminen, miten yhdyskuntajätevedet on kerättävä ja käsiteltävä, jotta voidaan saavuttaa direktiivin tavoite eli ympäristön suojeleminen jätevesien johtamisesta aiheutuvalta haitalta.

33

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että direktiiviä 91/271 on tulkittava viittaamalla erityisesti siihen ympäristövaikutukseen, joka aiheutuu purkuvesistöihin kohdistuvista päästöistä.

34

Rankkasateiden käsitteestä Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että se, että direktiivin 91/271 liitteessä I olevan A kohdan alaviitteessä 1 myönnetään nimenomaisesti, ettei päästöjä ole mahdollista välttää poikkeuksellisissa olosuhteissa, esimerkiksi rankkasateista johtuvissa tilanteissa, ei merkitse ehdotonta velvoitetta ehkäistä päästöjä muissa olosuhteissa. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että sitä, ovatko päästöt sallittuja muissa olosuhteissa, on arvioitava BTKNEEC:n käsitteen mukaisesti ja arvioimalla päästöjen ympäristövaikutusta purkuvesistöihin.

35

Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, ettei direktiivissä 91/271 säädetä mitään niistä olosuhteista, joissa päästöjä voidaan johtaa purkuvesistöihin, tai siitä frekvenssistä, jolla näin voidaan tehdä. Sen arvioimiseksi, ovatko keräysjärjestelmät tai jätevedenpuhdistamot direktiivin 91/271 mukaisia, on Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan arvioitava yksityiskohtaisesti keräysjärjestelmän tai asianomaisen jätevedenpuhdistamon toiminta tutkimalla purkuvesistöihin kohdistuvaa ympäristövaikutusta.

36

Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan myös direktiivin 91/271 10 artiklassa säädettyä käsitettä ”riittävän tehokas toiminta” on arvioitava siten, että otetaan huomioon direktiivin 1 artiklassa säädetty ympäristönsuojelua koskeva tavoite ja näin ollen purkuvesistöihin kohdistuva vaikutus.

37

Vaikka komissio ei riitautakaan sitä menetelmää, jolla Yhdistynyt kuningaskunta määrittää yksittäisen päästön, tämä ei kuitenkaan kyseisen jäsenvaltion mukaan ratkaise ongelmaa, joka liittyy siihen, että päästön määritelmä voi vaihdella jäsenvaltiosta toiseen. Eri jäsenvaltioiden toiminnan johdonmukaisuutta ei näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan voitaisi taata, jos direktiivin 91/271 noudattamista olisi arvioitava ottaen huomioon se, esiintyykö päästöjä, ja mahdollisten päästöjen frekvenssi.

38

Yhdistynyt kuningaskunta toteaa lisäksi, että komissio tekee virheen, koska se käyttää perusteena päästöjen määrää sen tarkistamiseksi, ovatko keräysjärjestelmät ja jätevedenpuhdistamot direktiivin 91/271 mukaisia.

39

Siltä osin kuin on erityisesti kyse Sunderlandin taajamasta (Whitburn), komissio arvostelee Yhdistynyttä kuningaskuntaa siitä, että kun täydentävässä perustellussa lausunnossa vahvistettu määräaika päättyi, rankkasateista johtuvia ylivuotoja, jotka olivat peräisin Whitburnissa sijaitsevasta Sunderlandin keräysjärjestelmän osasta, esiintyi yhä ja ettei kyseinen järjestelmä ollut näin ollen direktiivin 91/271 3 artiklan ja liitteessä I olevan A kohdan mukainen.

40

Vaikka päästöjen frekvenssi on alentunut (vuosina 2002–2004 56–91 päästöä vuosittain ja niiden yhteydessä käsittelemättä johdettuja yhdyskuntajätevesiä 359640 m3–529290 m3), keräysjärjestelmä ei komission mukaan ole vieläkään direktiivin 91/271 vaatimusten mukainen, erityisesti kun otetaan huomioon Whitburnin ja Seahamin uimavesien läheisyys ja lukuisat komissiolle tehdyt kantelut, jotka koskevat Whitburnin seudun rannoille tehtyjä päästöjä.

41

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että kyseiset sadevesiputket ovat direktiivin 91/271 mukaisia.

42

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo myös, että Whitburnin seudun uimavesien on todettu olevan uimaveden laadusta 8.12.1975 annetun neuvoston direktiivin 76/160/ETY (EYVL L 31, s. 1) mukaisia ja että ne ovat näin ollen direktiivin 91/271 mukaisia. Yhdistynyt kuningaskunta toteaa lisäksi, etteivät jätteet luultavasti ole peräisin Whitburnista vaan pikemminkin Tynesta, jonka putki varustettiin ritilällä vasta vuoden 2010 maaliskuun lopulla.

43

Lontoon taajaman osalta komissio arvostelee Yhdistynyttä kuningaskuntaa Becktonin ja Crossnessin keräysjärjestelmästä sekä Becktonin, Crossnessin ja Mogdenin jätevedenpuhdistamoista peräisin olevien käsittelemättömien jätevesien päästöjen frekvenssistä ja määrästä; komission mukaan kyseisten jätevesien määrä on niin suuri, että se merkitsee direktiivin 91/271 3 ja 4 artiklan ja liitteessä I olevan A kohdan rikkomista, ja näin on varsinkin siksi, että päästöjä tapahtuu sellaistenkin jaksojen aikana, kun sademäärät ovat kohtuulliset.

44

Komissio katsoo myös, että direktiivin 91/271 10 artiklassa edellytetään, että direktiivin 4 artiklan vaatimukset täyttäviksi rakennetut yhdyskuntajätevesien puhdistamot suunnitellaan ja rakennetaan siten, että niiden riittävän tehokas toiminta taataan kaikissa tavanomaisissa ilmasto-oloissa, ja että niitä käytetään ja hoidetaan tällä tavalla.

45

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että jätevedenpuhdistamot ovat direktiivin 91/271 säännösten mukaisia.

46

Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa lopuksi, että Lontoon viemäriverkko on hyvin vanha ja että sitä on uudistettu jatkuvasti vuodesta 1875 alkaen. Parannuksia on Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan suunniteltu ja toteutettu sen jälkeen, kun direktiivi 91/271 tuli voimaan. Thamesin osalta suoritettavien töiden – joiden hinta on 4,4 miljardia GBP – laajuus ja poikkeuksellinen luonne ovat sellaiset, että ne vaativat paljon aikaa. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, ettei sitä voida rangaista siitä, että se panee pitkällä aikavälillä täytäntöön kunnianhimoisen ratkaisun.

47

Kuten direktiivin 91/271 1 artiklan toisesta kohdasta ilmenee, tämän direktiivin tarkoituksena on suojella ympäristöä yhdyskuntajätevesien johtamisesta aiheutuvilta haitoilta (ks. mm. asia C-280/02, komissio v. Ranska, tuomio 23.9.2004, Kok., s. I-8573, 13 kohta).

48

Näin ollen direktiivin 91/271 tavoite on pelkkää vesien ekosysteemien suojelua laajempi, ja sillä pyritään suojelemaan ihmisiä, eläimiä, kasveja, maaperää, vesiä, ilmaa ja maisemaa kaikilta tuntuvilta haitoilta, joita levien ja muiden korkeampien kasvilajien nopea kasvu aiheuttaa yhdyskuntajätevesien vesistöön johtamisen seurauksena (em. asia komissio v. Ranska, tuomion 16 kohta).

49

Direktiivin 91/271 10 artiklassa olevaa käsitettä ”riittävän tehokas toiminta”, direktiivin liitteessä I olevassa 1 alaviitteessä mainittua käsitettä ”rankkasateet” ja direktiivin liitteessä I olevassa A kohdassa mainittua käsitettä ”paras saatavilla oleva tekninen tietämys liiallisia kustannuksia välttäen” (BTKNEEC) on tulkittava edellä mainitun tavoitteen mutta myös SEUT 191 artiklan valossa.

50

Yksinomaan jätevedenpuhdistamoja koskevasta käsitteestä ”riittävän tehokas toiminta” on todettava, ettei sitä ole rajattu millään määrällisellä kriteerillä, koska direktiivin 91/271 10 artiklassa säädetään yksinomaan siitä, että puhdistamojen ”riittävän tehokas toiminta taataan kaikissa tavanomaisissa ilmasto-oloissa” ja että kyseisten laitosten suunnittelussa on otettava huomioon kuormituksen vaihtelut eri vuodenaikoina.

51

Unionin tuomioistuin on tältä osin jo todennut, että kyse on ollut jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä tapauksissa, joissa yhdyskuntajätevesien keräys- tai käsittelyprosentti oli 80 prosenttia tai jopa 90 prosenttia olemassa olevasta kuormituksesta (asia C-530/07, komissio v. Portugali, tuomio 7.5.2009, Kok., s. I-78*, 28 ja 53 kohta ja asia C-343/10, komissio v. Espanja, tuomio 14.4.2011, Kok., s. I-60*, 56 ja 62 kohta).

52

Kun otetaan huomioon direktiivin 91/271 tavoite, joka on palautettu mieliin tämän tuomion 47 ja 48 kohdassa, sitä, että yhdyskuntajätevedet jätetään käsittelemättä, ei voida hyväksyä tavanomaisissa ilmasto-oloissa ja tavanomaisissa vuodenaikaan liittyvissä oloissa sillä uhalla, että direktiivi 91/271 muuten menettää merkityksensä.

53

Jotta ympäristönsuojelua koskevaan tavoitteeseen voidaan vastata, on kiistatonta, että riittävän tehokkaan toiminnan käsite – vaikka sitä ei olekaan kvantifioitu – on ymmärrettävä siten, että tavanomaisissa ilmasto-oloissa ja eri vuodenaikoihin liittyvät vaihtelut huomioon ottaen kaikki yhdyskuntajätevedet on kerättävä ja käsiteltävä.

54

Yhdyskuntajätevesien käsittelemättä jättäminen voidaan näin ollen sallia vain silloin, kun on kyse muista kuin tavanomaisista olosuhteista ja käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien säännölliset päästöt ovat ristiriidassa direktiivin 91/271 kanssa.

55

Direktiivin 91/271 liitteessä I olevassa alaviitteessä 1 olevasta käsitteestä ”rankkasateet” on toiseksi korostettava, että kyseistä käsitettä sovelletaan direktiivin 3 artiklassa mainittuihin keräysjärjestelmiin ja direktiivin 4 artiklassa mainittuihin jätevedenpuhdistamoihin.

56

Unionin lainsäätäjä on kyseisessä alaviitteessä myöntänyt, että on olemassa tilanteita, joissa kaikkia yhdyskuntajätevesiä ei voida kerätä tai käsitellä. Se on erityisesti todennut, että ”ei ole mahdollista rakentaa keräysjärjestelmiä ja käsittelylaitoksia, joissa kaikki jätevedet voidaan käsitellä”, ja säätänyt, että jätevesien keräämättä ja käsittelemättä jättäminen voidaan sallia ”esimerkiksi rankkasateista johtuvissa tilanteissa”. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on kuitenkin päätettävä ”toimenpiteistä, joilla rajoitetaan myrskytulvista aiheutuvaa vesien pilaantumista”.

57

On kuitenkin todettava, että ilmaisu ”rankkasateet” mainitaan direktiivin 91/271 liitteessä I olevassa alaviitteessä 1 ainoastaan suuntaa-antavasti, koska kyseistä ilmaisua edeltää sana ”esimerkiksi”. Jätevesien keräämättä tai käsittelemättä jättäminen voidaan näin ollen sallia myös muissa olosuhteissa.

58

Toisin kuin Yhdistynyt kuningaskunta väittää, direktiivin 91/271 tavoite ei kuitenkaan mahdollista sellaista päätelmää, että kyseiset muut olosuhteet ilmenevät tavanomaisesti ja jatkuvasti, erityisesti koska sana ”poikkeuksellisen” [”unusually heavy rainfall”; suomenkielisessä versiossa rankkasade] osoittaa selvästi, ettei jätevesiä voida jättää keräämättä tai käsittelemättä tavanomaisissa olosuhteissa.

59

Yhdistyneen kuningaskunnan väitteitä siitä, että päästöjä voitaisiin sallia muutenkin kuin poikkeuksellisissa tilanteissa, ei näin ollen voida hyväksyä.

60

Lisäksi on täsmennettävä, että kun jäsenvaltio kohtaa sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, jossa se ei voi kerätä tai käsitellä jätevesiä, se on yhä direktiivin 91/271 liitteessä I olevan alaviitteen 1 mukaisesti velvollinen toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet pilaantumisen rajoittamiseksi.

61

Lisäksi on todettava, että koska käsitettä ”rankkasateet” ei ole määritelty direktiivissä, komissio voi oikeutetusti osana unionin oikeuden noudattamisen valvontaan liittyvää tehtäväänsä antaa suuntaviivoja, ja koska unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa kvantifioida direktiivissä 91/271 säädettyjä velvoitteita, käsitettä ”rankkasateet” on näin ollen arvioitava kaikkien direktiivissä vahvistettujen kriteereiden ja vaatimusten valossa ja erityisesti BTKNEEC:n käsitteen valossa.

62

Direktiivin 91/271 liitteessä I olevassa A kohdassa mainittua käsitettä BTKNEEC on – kuten direktiivissä 91/271 tarkoitettuja ja edellä tarkasteltuja käsitteitäkin – tutkittava myös ympäristönsuojelua koskevan tavoitteen kannalta. Vastaavasti on todettava, että kyseisen direktiivin velvoitteita, jotka koskevat kaikkien jätevesien keräämistä ja käsittelyä, ellei kyse ole poikkeuksellisista tapahtumista tai tapahtumista, joita on mahdotonta ennakoida, on noudatettava mainitussa direktiivissä vahvistettuna päivämääränä.

63

Vaikka BTKNEEC:n käsitteestä säädetään direktiivin 91/271 liitteessä I olevassa A kohdassa vain keräysjärjestelmien osalta, kyseinen käsite on kuitenkin olennainen kaikkien direktiivin 91/271 sellaisten säännösten kannalta, joiden tavoitteena on varmistaa kyseisen direktiivin ympäristönsuojelua koskevan tavoitteen saavuttaminen välttäen kuitenkin samalla säädettyjen sääntöjen liian tiukka soveltaminen. Kyseinen käsite on näin ollen ulotettava myös jätevedenpuhdistamoihin siltä osin kuin se mahdollistaa tietyissä tapauksissa käsittelemättömien jätevesien johtamisen, vaikka sillä on kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.

64

BTKNEEC:n käsite mahdollistaa näin ollen sen, että direktiivin 91/271 velvoitteiden noudattaminen voidaan taata kohdistamatta jäsenvaltioihin sellaisia lähes mahdottomia velvoitteita, joita ne eivät voi täyttää tai voivat täyttää ainoastaan suhteettomin kustannuksin.

65

Jotta ei loukattaisi tämän tuomion 53 kohdassa mieliin palautettua periaatetta, jonka mukaan kaikki jätevedet on kerättävä ja käsiteltävä, on kuitenkin olennaista, että jäsenvaltiot vetoavat tällaisiin suhteettomiin kustannuksiin vain poikkeuksellisesti.

66

Tästä on muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltio ei voi käytännön vaikeuksiin tai hallinnollisiin vaikeuksiin vetoamalla perustella sitä, ettei se ole noudattanut direktiivissä säädettyjä velvoitteita ja määräaikoja. Sama pätee rahoitusvaikeuksiin, jotka jäsenvaltioiden on voitettava asianmukaisin toimin (asia C-293/05, komissio v. Italia, tuomio 30.11.2006, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

67

BTKNEEC:n käsitettä on arvioitava punnitsemalla yhtäältä kaikkein kehittyneintä teknologiaa ja arvioituja kustannuksia ja toisaalta niitä etuja, joita tehokkaammasta vesien keräys- tai käsittelyjärjestelmästä voidaan saada. Aiheutuvat kustannukset eivät tältä osin saa olla suhteettomia suhteessa saatuihin etuihin.

68

Tässä yhteydessä on – kuten Yhdistynyt kuningaskunta väittää – otettava huomioon käsittelemättömien jätevesien johtamisen vaikutukset ympäristöön ja erityisesti purkuvesistöihin. Ne vaikutukset, joita tällaisella johtamisella on ympäristöön, mahdollistavat näin ollen sen tutkimisen, ovatko ne kustannukset, jotka aiheutuvat sellaisten töiden toteuttamisesta, joita kaikkien yhdyskuntajätevesien käsittely edellyttää, oikeassa suhteessa siihen etuun nähden, joka tästä koituisi ympäristölle.

69

Siinä tapauksessa, että kaikkien jätevesien keräys ja käsittely osoittautuisivat mahdottomiksi tai hyvin vaikeiksi, asianomaisen jäsenvaltion asiana on näyttää toteen, että BTKNEEC:n käsitteen soveltamisedellytykset täyttyvät.

70

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä todetaan toki, että SEUT 258 artiklan mukaisessa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä komission on näytettävä toteen, että jäsenyysvelvoitteita on jätetty väitetyllä tavalla noudattamatta. Juuri komission on esitettävä unionin tuomioistuimelle kaikki ne seikat, jotka ovat välttämättömiä, jotta unionin tuomioistuin voi tutkia, onko jäsenyysvelvoitteita jätetty noudattamatta, eikä se voi nojautua olettamuksiin (ks. mm. asia C-494/01, komissio v. Irlanti, tuomio 26.4.2005, Kok., s. I-3331, 41 kohta; em. asia komissio v. Portugali, tuomion 32 kohta; asia C-335/07, komissio v. Suomi, tuomio 6.10.2009, Kok., s. I-9459, 46 kohta ja asia C-390/07, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta, tuomio 10.12.2009, Kok., s. I-214*, 43 kohta).

71

Jäsenvaltioiden on SEU 4 artiklan 3 kohdan perusteella kuitenkin autettava komissiota tämän tehtävän täyttämisessä, joka koostuu SEU 17 artiklan 1 kohdan mukaan muun muassa EUT-sopimuksen määräysten sekä toimielinten sen nojalla antamien säännösten soveltamisen valvonnasta. Kun on kyse sen varmistamisesta, että kansallisia säännöksiä, joilla on tarkoitus varmistaa direktiivin tehokas täytäntöönpano, sovelletaan asianmukaisesti käytännössä, on erityisesti otettava huomioon, että komissio, jolla ei ole omia tutkintavaltuuksia tällä alalla, on suuressa määrin riippuvainen tiedoista, joita mahdolliset kantelijat sekä asianomainen jäsenvaltio toimittavat (ks. mm. em. asia komissio v. Irlanti, tuomion 42 ja 43 kohta ja em. asia komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta, tuomion 44 kohta).

72

Tämä merkitsee muun muassa, että kun komissio on esittänyt riittävästi näyttöä tietystä tosiasiallisesta tilanteesta vastaajana olevan jäsenvaltion alueella, tämän jäsenvaltion tehtävänä on kiistää esitetyt tiedot ja niiden seuraukset perustellusti ja yksityiskohtaisesti (ks. em. asia komissio v. Irlanti, tuomion 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja em. asia komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta, tuomion 45 kohta).

73

Tästä seuraa nyt käsiteltävän kanteen tutkimisen kannalta, että unionin tuomioistuimen on ensiksi tutkittava, johtuvatko Yhdistyneen kuningaskunnan eri taajamien keräysjärjestelmistä tai jätevedenpuhdistamoista peräisin olevat päästöt poikkeuksellisista olosuhteista, ja jos näin ei ole, toiseksi tarkistettava, onko Yhdistynyt kuningaskunta kyennyt näyttämään toteen, että BTKNEEC:n käsitteen soveltamisedellytykset täyttyivät.

74

Siltä osin kuin on kyse velvoitteesta, joka koskee sitä, että käytössä on oltava direktiivin 91/271 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu keräysjärjestelmä, on aluksi huomautettava, että vakiintuneessa oikeuskäytännössä on todettu, että kun arvioidaan sitä, onko jäsenvaltio jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, on otettava huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se oli perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä, eikä unionin tuomioistuin voi ottaa huomioon tämän jälkeen tapahtuneita muutoksia (ks. mm. em. asia komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta, tuomion 50 kohta ja em. asia komissio v. Espanja, tuomion 54 kohta).

75

Tältä osin on todettava, että 1.12.2008 päivätyssä täydentävässä perustellussa lausunnossa Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettiin kyseisen lausunnon vastaanottamisesta alkanut kahden kuukauden määräaika, jonka kuluessa sen oli täytettävä direktiivistä 91/271 johtuvat velvoitteensa. On kuitenkin todettava, että perustellussa lausunnossa vahvistettuna määräpäivänä käsittelemättömiä yhdyskuntajätevesiä johdettiin yhä sadevesiputkista. Yhdistynyt kuningaskunta ei kiistä päästöjä eikä niiden määriä, vaan se väittää ainoastaan, että – toisin kuin komissio esittää – Whitburnin seudun rannoilta löytyneet jätteet eivät voi olla peräisin Whitburnin keräysjärjestelmästä, koska jätevesien johtamiseen käytetty meriviemäri on varustettu 6 millimetrin ritilällä, joten kyseiset jätteet ovat luultavasti peräisin Tynesta, jonka putket varustettiin ritilöillä vasta vuoden 2010 maaliskuun lopussa.

76

Sen tutkimiseksi, onko Yhdistynyt kuningaskunta jättänyt – kuten komissio väittää – noudattamatta direktiivin 91/271 3 artiklan ja liitteessä I olevan A kohdan mukaisia velvoitteitaan, on tehtävä tämän tuomion 73 kohdassa kuvailtu arviointi.

77

Ensiksi on todettava, että kirjeessä, jonka Yhdistynyt kuningaskunta lähetti komissiolle 2.3.2005, todettiin, että vuonna 2001 jätevesipäästöjä oli 310 ja että niiden kokonaisvesimäärä oli 561240 kuutiometriä ja että ajanjakson 2002–2004 aikana päästöjen määrä vaihteli 56:n ja 91:n välillä ja kokonaisvesimäärät olivat alimmillaan 359640 kuutiometriä ja enimmillään 529290 kuutiometriä. Vastaavasti on todettava, että vuosina 2006–2008 jätevesipäästöjen vuosittainen määrä vaihteli 25 ja 47 päästön välillä siten, että päästetyt kokonaismäärät olivat 248 130–732 150 kuutiometriä ja vuonna 2009 762 300 kuutiometriä. Komissio on perustanut havaintonsa kyseisten päästöjen frekvenssiin ja intensiivisyyteen, ja se on selkeästi näyttänyt toteen, että sekä ennen täydentävässä perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymistä että sen jälkeen kyseiset päästöt ovat olleet tavanomaisia, koska tällaista määrää päästöjä ei voida liittää poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Yhdistynyt kuningaskunta ei huomautuksissaan myöskään esitä, että kyseiset päästöt olisivat olleet poikkeuksellisia.

78

Toiseksi on todettava, että vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan teknologian kannalta olisi mahdollista vähentää Whitburnin keräysjärjestelmän jätevesipäästöjen määrää laajentamalla jo olemassa olevaa kokoomatunnelia, mitä Yhdistynyt kuningaskunta ei kiistä.

79

Mainitun hankkeen edellyttämien kustannusten ja siitä saatavien etujen suhteen edellä mainitusta tutkimuksesta ilmenee, että purkuvesistön vedenlaatu paranisi 0,3 prosentilla tunnelin laajennustöiden ansiosta, kun perusteena sovelletaan 20 päästöä vuosittain.

80

Vaikka vedenlaadun parannus on ilmeisen marginaalinen ja vaikka – kuten Yhdistynyt kuningaskunta esittää – direktiiviä 76/160 noudatetaan, mikä voidaan ottaa huomioon BTKNEEC:n käsitteen soveltamisedellytysten yleisessä tarkastelussa, on todettava, ettei asianosaisten huomautuksissa tai laadituissa kertomuksissa tai tehdyissä tutkimuksissa missään kohdin mainita niitä kustannuksia, joita tunnelin tällainen laajentaminen merkitsee.

81

Unionin tuomioistuin ei näin ollen kykene tutkimaan, ovatko tällaisiin töihin liittyvät kustannukset tosiasiassa liialliset ja suhteettomat verrattuna ympäristön kannalta saatavaan hyötyyn.

82

Tästä seuraa, ettei Yhdistynyt kuningaskunta ole osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että keräysjärjestelmän kapasiteetin lisäämiseen liittyvien töiden kustannukset olivat suhteettomat verrattuna ympäristötilanteen paranemiseen.

83

Komissio on näin ollen todennut perustellusti, ettei Whitburnissa käyttöön otettu keräysjärjestelmä ole direktiivin 91/271 3 artiklassa ja liitteessä I olevassa A kohdassa säädettyjen velvoitteiden mukainen.

84

Lontoon taajaman osalta on Yhdistyneen kuningaskunnan omienkin ilmoitusten perusteella kiistatonta, ettei kyseisessä taajamassa ollut täydentävässä perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä Becktonissa, Crossnessissa ja Mogdenissa sellaisia jätevedenpuhdistamoja, joilla olisi varmistettu direktiivin 91/271 4 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan mukaisesti se, että kaikki keräysjärjestelmään menevät yhdyskuntajätevedet käsitellään biologisesti, ja taattu se, että niistä tulevat päästöt ovat direktiivin 91/271 liitteessä I olevan B kohdan vaatimusten mukaisia, eikä Becktonissa ja Crossnessissa direktiivin 3 artiklan mukaisesti sellaisia keräysjärjestelmiä, joilla olisi riittävä kapasiteetti.

85

Komissio tukeutuu vuoden 2005 helmikuussa laadittuun TTSS:n kertomukseen ja toteaa, että vuosittain on esiintynyt noin 60 Lontoon sadevesiputkista peräisin olevaa päästöä ja että päästöjä on ollut sellaisinakin jaksoina, joina sademäärät ovat olleet kohtuullisia, ja että useita miljoonia tonneja käsittelemätöntä vettä on näin ollen johdettu vuosittain Thamesiin.

86

Samassa kertomuksessa osoitetaan Lontoon keräysjärjestelmän jätevedenpuhdistamojen osalta, että niiden kapasiteetti on riittävä kuivalla säällä mutta ei missään nimessä sateiden aikana.

87

Yhdistynyt kuningaskunta ei kiistä komission mainitsemia seikkoja ja toteaa, että käynnissä todellakin on hanke uuden 30 kilometriä pitkän tunnelin rakentamiseksi Thamesin sen osan yhteyteen, johon vuorovesi vaikuttaa, keräysjärjestelmän ylivuotopäästöjen kokoamiseksi ja niiden ohjaamiseksi Becktonin jätevedenpuhdistamoon käsittelyä varten. Vastaavasti suunnitelmissa on rakentaa toinen tunneli, Lee Tunnel, tarkoituksena vähentää Becktonin ja Crossnessin keräysjärjestelmien ylivuotopäästöjä. Lopuksi on käynnissä myös parannustöitä, joiden tarkoituksena on Becktonin, Crossnessin ja Mogdenin jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetin lisääminen.

88

Sen tutkimiseksi, onko Yhdistynyt kuningaskunta jättänyt – kuten komissio väittää – noudattamatta direktiivin 91/271 3, 4 ja 10 artiklan ja liitteessä I olevan A kohdan mukaisia velvoitteitaan, on tehtävä tämän tuomion 73 kohdassa kuvailtu arviointi.

89

On todettava, että komissio, joka tukeutuu tämän tuomion 85 kohdassa mainittuun TTSS:n kertomukseen, jota Yhdistynyt kuningaskunta ei ole riitauttanut ja jossa todetaan, että kyse on tällaisten päästöjen frekvenssistä ja määrästä paitsi poikkeuksellisten tapahtumien yhteydessä myös määriltään kohtuullisten sateiden tapauksessa, on näyttänyt selvästi toteen, että jätevesien johtaminen Thamesiin on tavanomaista.

90

Siltä osin kuin on kyse teknologiaan liittyvästä mahdottomuudesta vähentää Lontoon keräysjärjestelmän jätevesipäästöjen määriä ja kustannusten suhteettomuudesta ympäristön kannalta saatavaan etuun nähden, on todettava, että Yhdistynyt kuningaskunta päätti vuoden 2007 huhtikuussa toteuttaa vuoden 2005 marraskuussa laaditussa TTSS-kertomuksessa ehdotetut työt, joihin liittyi muun muassa uuden maanalaisen tunnelin rakentaminen. Näin ollen Lontoon keräysjärjestelmää koskevaan ongelmaan on olemassa teknologisia ratkaisuja, eikä niiden kustannuksia voida pitää suhteettomina, koska Yhdistynyt kuningaskunta on jo tehnyt päätöksen niiden toteuttamisesta.

91

Yhdistynyt kuningaskunta on väittänyt, ettei voida todeta, että se olisi jättänyt noudattamatta velvoitteitaan, koska hankkeita, joilla oli tarkoitus varmistaa direktiivin 91/271 noudattaminen, tutkittiin direktiivin voimaantulosta alkaen ja koska ne työt, jotka päätettiin toteuttaa, ovat kalliita ja kestävät useita vuosia, mutta tältä osin on muistettava, että kun arvioidaan sitä, onko jäsenvaltio jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, on otettava huomioon vastaajana olevan jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se oli täydentävässä perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä ja ettei jäsenvaltio voi saada kannetta hylätyksi pelkästään sillä perusteella, että käynnissä on toimintaa ja töitä, jotka tulevaisuudessa johtavat jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen lakkaamiseen. Jollei unionin lainsäätäjä muuta direktiiviä sen täytäntöön panemiselle säädetyn määräajan pidentämiseksi, jäsenvaltioiden on noudatettava alun perin vahvistettuja määräaikoja (ks. asia C-27/03, komissio v. Belgia, tuomio 8.7.2004, 39 kohta).

92

Yhdistyneen kuningaskunnan asiana oli näin ollen käynnistää tarvittavat menettelyt direktiivin 91/271 panemiseksi täytäntöön kansallisessa oikeusjärjestyksessä riittävän ajoissa siten, että kyseiset menettelyt saatettaisiin päätökseen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyssä määräajassa eli 31.12.2000 mennessä.

93

Komissio on näin ollen perustellusti todennut, ettei Lontoon (Becktonin ja Crossnessin) keräysjärjestelmä ole direktiivin 91/271 3 artiklassa ja liitteessä I olevassa A kohdassa olevien velvoitteiden mukainen ja että Yhdistynyt kuningaskunta on jättänyt noudattamatta direktiivin 91/271 mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole direktiivin 4 artiklan mukaisesti huolehtinut siitä, että Lontoon taajamasta (Becktonista, Crossnessista ja Mogdenista) peräisin olevat yhdyskuntajätevedet käsitellään biologisesti tai vastaavalla tavalla.

94

Edellä esitetystä seuraa, että se jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, josta komissio Yhdistynyttä kuningaskuntaa arvostelee, on näytetty toteen kaikkien kanteessa tarkoitettujen taajamien osalta.

95

Näin ollen on todettava, ettei Yhdistynyt kuningaskunta ole noudattanut direktiivin 91/271 mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut, että

96

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut Yhdistyneen kuningaskunnan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska tämä on hävinnyt asian, Yhdistynyt kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: