Asia C-196/10

Paderborner Brauerei Haus Cramer KG

vastaan

Hauptzollamt Bielefeld

(Finanzgericht Düsseldorfin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Yhteinen tullitariffi – Yhdistetty nimikkeistö – Tariffiluokittelu – Nimikkeet 2203 ja 2208 – Juomasekoituksen valmistukseen tarkoitettu mallasolutpohja

Tuomion tiivistelmä

Yhteinen tullitariffi – Tullinimikkeet – ”Malt beer base”, jonka alkoholipitoisuus on 14 prosenttia ja joka valmistetaan panemalla valmistetusta oluesta, joka kirkastetaan ja sitten ultrasuodatetaan, jolloin oluelle ominaisten ainesosien pitoisuus pienenee

(Neuvoston asetuksen N:o 2658/87 liite I)

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annettua asetusta N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2587/91, on tulkittava siten, että ”malt beer base” -niminen neste, jonka alkoholipitoisuus on 14 prosenttia ja joka valmistetaan panemalla valmistetusta oluesta, joka kirkastetaan ja sitten ultrasuodatetaan, jolloin ainesosien, kuten katkeroaineiden ja proteiinien, pitoisuus pienenee, on luokiteltava tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteeseen I sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208.

Yhtäältä on niin, että koska ”malt beer base” ei ole nautittavaksi tarkoitettu lopputuote vaan välituote, jota käytetään sekoitejuoman valmistamiseen, sitä ei pidä katsoa alkoholijuomaksi. Toisaalta ”malt beer basea” ei ole missään tapauksessa saatu pelkästään käyttämällä, vaan se on ultrasuodatettu käymisen jälkeen. Lisäkäsittelyn seurauksena kyseinen panemalla valmistetusta oluesta valmistettu tuote on menettänyt nimikkeeseen 2203 kuuluvan oluen objektiivisesti todettavat erityiset ominaisuudet ja ominaispiirteet. ”Malt beer basen” ominaispiirteet ja ominaisuudet vastaavat sen sijaan nimikkeeseen 2208 kuuluvan etyylialkoholin ominaispiirteitä ja ominaisuuksia tai joka tapauksessa ovat samankaltaisia kuin nämä.

(ks. 34, 37 ja 41 kohta sekä tuomiolauselma)

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kahdeksas jaosto)

14 päivänä heinäkuuta 2011 (*)

Yhteinen tullitariffi – Yhdistetty nimikkeistö – Tariffiluokittelu – Nimikkeet 2203 ja 2208 – Juomasekoituksen valmistukseen tarkoitettu mallasolutpohja

Asiassa C‑196/10,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Finanzgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 7.4.2010 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 19.4.2010, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Paderborner Brauerei Haus Cramer KG

vastaan

Hauptzollamt Bielefeld,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja K. Schiemann sekä tuomarit C. Toader ja A. Prechal (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: Y. Bot,

kirjaaja: hallintovirkamies B. Fülöp,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 24.3.2011 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

– Paderborner Brauerei Haus Cramer KG, edustajinaan Wirtschaftsprüfer/Steuerberater Th. Rödder, Rechtsanwalt J. Schönfeld ja Rechtsanwalt J. Bahns,

– Kreikan hallitus, asiamiehinään G. Papadaki, Z. Chatzipavlou ja M. Tassopoulou,

– Alankomaiden hallitus, asiamiehinään C. Wissels ja B. Koopman,

– Euroopan komissio, asiamiehinään L. Bouyon ja B.-R. Killmann,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteeseen I sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön tulkintaa, sellaisena kuin se on muutettuna 26.7.1991 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2587/91 (EYVL L 259, s. 1; jäljempänä asetus N:o 2658/87).

2 Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Paderborner Brauerei Haus Cramer KG (jäljempänä Paderborner Brauerei) ja Hauptzollamt Bielefeld ja joka koskee Hauptzollamt Bielefeldin tekemää neljää verotuspäätöstä, joissa se määräsi Paderborner Brauereille alkoholiveroa ”malt beer base” -nimisestä tuotteesta, jonka se oli ostanut vuosina 2002 ja 2003.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Direktiivi 92/83/ETY

3 Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta 19.10.1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/83/ETY (EYVL L 316, s. 21) vahvistetaan alkoholin ja alkoholijuomien yhteiset määritelmät sen takaamiseksi, että näihin tuotteisiin jäsenvaltioissa sovellettavien valmisteverojen vähimmäismääriä sovelletaan oikein sisämarkkinoilla.

4 Kyseisen direktiivin 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä oluella tarkoitetaan kaikkia CN-koodiin 2203 kuuluvia tuotteita tai kaikkia tuotteita, jotka sisältävät oluen ja CN-koodiin 2206 kuuluvien alkoholittomien juomien sekoituksen, todellisen alkoholipitoisuuden ollessa kummassakin tapauksessa enemmän kuin 0,5 tilavuusprosenttia.”

5 Direktiivin 20 artiklan ensimmäisessä luetelmakohdassa täsmennetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä etyylialkoholilla tarkoitetaan:

– kaikkia CN-koodeihin 2207 ja 2208 kuuluvia tuotteita, joiden todellinen alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia, mukaan lukien tuotteet, jotka muodostavat osan muuhun yhdistetyn nimikkeistön ryhmään kuuluvasta tuotteesta.”

6 Direktiivin 26 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä esitetyt viittaukset yhdistetyn nimikkeistön koodeihin kohdistuvat siihen yhdistetyn nimikkeistön toisintoon, joka on voimassa tämän direktiivin antamisen ajankohtana.”

7 Direktiivi 92/83 pantiin täytäntöön Saksassa muun muassa alkoholituotteiden monopolia koskevalla lailla (Gesetz über das Branntweinmonopol) ja olutverolailla (Biersteuergesetz). Alkoholituotteiden monopolia koskevan lain 130 §:n 2 momentissa säädetään, että väkevien alkoholin valmisteveroa kannetaan muun muassa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208 kuuluvista alkoholipitoisista tuotteista, joiden todellinen alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia. Saman säännöksen 5 momentissa viitataan yhdistetyn nimikkeistön soveltamiseen, sellaisena kuin se oli voimassa 19.10.1992.

Yhdistetty nimikkeistö

8 Asetuksella N:o 2658/87 käyttöön otettu yhdistetty nimikkeistö perustuu maailmanlaajuiseen harmonoituun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä), jonka on laatinut sittemmin Maailman tullijärjestöksi (jäljempänä WCO) muuttunut tulliyhteistyöneuvosto ja joka on otettu käyttöön Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on Euroopan talousyhteisön puolesta hyväksytty 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY harmonisoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja siihen liittyvän muutospöytäkirjan hyväksymisestä (EYVL L 198, s. 1; jäljempänä harmonoitua järjestelmää koskeva yleissopimus). Yhdistetyssä nimikkeistössä toistetaan harmonoidun järjestelmän nimikkeet sekä kuusinumeroiset alanimikkeet, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat yhdistetyn nimikkeistön oman alajaottelun.

9 Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan sanamuodon mukaan Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyy yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä siihen liittyvien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien ja sopimustullien määrät.

10 Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisessä osassa olevan I osaston A kohtaan sisältyvissä tämän nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä (jäljempänä yleiset tulkintasäännöt) todetaan muun muassa seuraavaa:

”A. Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt

Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti

1. Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

– –

4. Tavarat, joita ei voida luokitella edellä olevien sääntöjen mukaan, luokitellaan lähinnä samankaltaisten tavaroiden nimikkeeseen.

– –

6. Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

11 Yhdistetyn nimikkeistön IV jakson, sellaisena kuin se oli vuonna 1992 voimassa olleessa toisinnossa, otsikkona oli ”Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka; tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet”. Kyseinen jakso sisälsi muun muassa 22 ryhmän, jonka otsikko oli puolestaan ”Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka”. Tässä ryhmässä olivat nimikkeet 2203 (”mallasjuomat”) ja 2208 (”Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat: alkoholipitoiset valmisteet (seokset), jollaisia käytetään juomien valmistukseen”).

12 Asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan ja 10 artiklan nojalla komissio antaa yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13 Nimikkeestä 2203 ei ole annettu yhdistetyn nimikkeistön selittävää huomautusta.

14 Nimikettä 2208 koskevan yhdistetyn nimikkeistön selittävän huomautuksen sanamuoto on seuraava:

”Nimikkeen 2208 väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat ovat alkoholipitoisia nesteitä, jotka on yleensä tarkoitettu nautittaviksi ja jotka on valmistettu:

– joko suoraan tislaamalla spontaanisti käyneistä nesteistä, kuten viinistä tai siideristä, tai aikaisemmin käyneistä hedelmistä, puristusjätteistä, viljasta tai muista kasvikunnan tuotteista, myös lisättyjä makuaineita sisältävistä,

– tai yksinkertaisesti lisäämällä erilaisia aromaattisia aineita, ja joskus myös sokeria, tislattuun alkoholiin.

– –

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu käyttämällä valmistetut alkoholijuomat (nimikkeet 2203 00–2206 00).”

Harmonoitu järjestelmä

15 Harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia. Saman määräyksen nojalla sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia, ja siihen, ettei se muuta harmonoidun järjestelmän osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

16 WCO laatii harmonoitua järjestelmää koskevat selitykset. Ne julkaistaan kummallakin WCO:n virallisella kielellä, eli ranskaksi ja englanniksi.

17 Nimikettä 2203 koskeva harmonoidun järjestelmän selitys kuuluu ranskalaisessa toisinnossa seuraavasti:

”La bière est une boisson alcoolique qui s’obtient par la fermentation du moût préparé avec du malt d’orge ou de froment, qu’on a fait bouillir en présence d’eau avec généralement du houblon. – – L’addition de houblon a pour effet de développer des principes amers et aromatiques et de permettre une meilleure conservation du produit. – –

– –”

[Mallasjuomat ovat alkoholipitoisia juomia, joita valmistetaan käymisen avulla vierteestä, joka on tehty mallastetusta ohrasta tai vehnästä, vedestä ja (tavallisesti) humaloista. – – Humaloiden lisääminen aiheuttaa kitkerän, aromaattisen maun ja parantaa säilyvyysominaisuuksia – –].

18 Englanninkielisessä toisinnossa nimikettä 2203 koskeva harmonoidun järjestelmän selitys kuuluu seuraavasti:

”Beer is an alcoholic beverage obtained by fermenting a liquor (wort) prepared from malted barley or wheat, water and (usually) hops. – – The addition of hops imparts a bitter and aromatic flavour and improves the keeping qualities. – –

– –”

19 Nimikettä 2208 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä, sellaisena kuin se on ranskankielisessä toisinnossa, todetaan seuraavaa:

”La présente position couvre, d’une part, et quel que soit leur degré alcoolique:

A) Les eaux-de-vie – –

B Les liqueurs – –

C) Toute autre boissons spiritueuses – –

D’autre part, la position comprend l’alcool éthylique non dénaturé d’un titre alcoométrique volumique de moins de 80 % vol, qu’il soit destiné à la consommation humaine ou à des usages industriels; même s’il est propre à la consommation, l’alcool éthylique se distingue des produits visés en A), B) et C) ci-dessus, par le fait qu’il est dénué de tout principe aromatique.

– –”

[Tähän nimikkeeseen kuuluvat, alkoholipitoisuudesta riippumatta, seuraavat tuotteet:

A. Väkevät alkoholijuomat – –

B. Liköörit – –

C. Kaikki muut alkoholipitoiset juomat

Edellyttäen, että alkoholipitoisuus on alle 80 tilavuusprosenttia, tähän nimikkeeseen kuuluu myös denaturoimaton alkoholi (etyylialkoholi ja uudelleen tislattu väkiviina), jolle päinvastoin kuin edellä kohdissa A, B ja C mainituille juomille, on ominaista se, että siinä ei ole makua tai aromia antavia sivuaineita. Tällainen alkoholi kuuluu tähän nimikkeeseen juotavaksi tai teollisuuskäyttöön tarkoitettuna.]

20 Sama selitys kuuluu englanninkielisessä toisinnossa seuraavasti:

”The heading covers, whatever their alcoholic strength:

(A) Spirits – –

(B) Liqueurs and cordials – –

Provided that their alcoholic strength by volume is less than 80 % vol, the heading also covers undenatured spirits (ethyl alcohol and neutral spirits) which, contrary to those at (A), (B) and (C) above, are characterised by the absence of secondary constituents giving a flavour or aroma. These spirits remain in the heading whether intended for human consumption or for industrial purposes.

– –”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

21 Paderborner Brauerei on panimo. Se osti Alankomaista Alko International BV:ltä vuonna 2002 yhteensä 99 847,33 litraa sekä 6.6. ja 23.6.2003 yhtensä 74 745,41 litraa ”malt beer baseksi” nimettyä nestettä, jonka se käytti sekoitejuoman ”Salitos Ice” valmistukseen.

22 Finanzgericht Düsseldorfin antamien tietojen mukaan ”malt beer base” valmistetaan panemalla valmistetusta oluesta, jonka alkoholipitoisuus on noin 14 prosenttia ja joka ensin kirkastetaan ja sitten ultrasuodatetaan, jolloin ainesosien, kuten katkeroaineiden ja proteiinien, pitoisuus pienenee. Myös ”malt beer basen” alkoholipitoisuus on 14 prosenttia. Kyseessä on väritön, kirkas, alkoholilta tuoksuva ja hieman kitkeränmakuinen neste.

23 Hauptzollamt Bielefeld katsoi, että ”malt beer base” oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208, ja vaati tämän takia Paderborner Brauereilta alkoholituotteiden monopolia koskevan lain 130 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla sitä vastaavaa alkoholin valmisteveroa. Se määräsi näin ollen ensin 1.8.2003 tekemällään päätöksellä, että Paderborner Brauerein oli maksettava vuonna 2002 hankkimastaan ”malt beer basesta” alkoholiveroa 182 141,49 euroa, ja sitten kolmella 14.7.2003 tekemällään päätöksellä, että kyseisen panimon oli maksettava sen 6.6. ja 23.6.2003 ostamasta ”malt beer basesta” alkoholiveroa 136 350,74 euroa.

24 Tulliviranomainen hylkäsi Paderborner Brauerein oikaisuvaatimuksen näistä päätöksistä tekemän 19.6.2009 tekemällään päätöksellä. Paderborner Brauerei nosti sen jälkeen asiassa kanteen Finanzgericht Düsseldorfissa.

25 Paderborner Brauerei katsoo kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa erityisesti, ettei ”malt beer basea” ole luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208. Sitä ei ole valmistettu tislaamalla tai lisäämällä siihen aromaattisia aineita tai sokeria. Se on pikemminkin käyttämällä valmistettu tuote, joka muissa jäsenvaltioissa luokiteltiin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2203. Tuote on valmistettu maltaasta, ja sitä käytetään välituotteena kevyen olutpohjaisen sekoitejuoman valmistuksessa. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 2203 ei edellytetä, että nämä tavarat olisi tarkoitettu nautittaviksi välittömästi.

26 Hauptzollamt Bielefeld vaatii kanteen hylkäämistä ja pitäytyy kannassaan, jonka mukaan ”malt beer base” on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208.

27 Finanzgericht Düsseldorf päätti lykätä tällaisessa yhteydessä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko yhdistettyä nimikkeistöä, sellaisena kuin se on muutettuna [asetuksen N:o (ETY) 2658/87 liitteen I muuttamisesta] 6.8.2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2031/2001 (EYVL L 279, s. 1) ja 1.8.2002 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1832/2002 (EYVL L 290, s. 1), tulkittava siten, että ”malt beer base” -niminen tavara, jonka alkoholipitoisuus on noin 14 prosenttia ja joka valmistetaan panemalla valmistetusta oluesta, joka kirkastetaan ja sitten ultrasuodatetaan, jolloin ainesosien, kuten katkeroaineiden ja proteiinien, pitoisuus pienenee, on luokiteltava nimikkeeseen 2208?”

Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

28 Aivan aluksi on todettava, että direktiivin 92/83 26 artiklan mukaan pääasiassa sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön sitä toisintoa, joka oli voimassa tämän direktiivin antamisen ajankohtana, eikä asetuksia N:o 2031/2001 ja N:o 1832/2002, joihin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa ennakkoratkaisupyynnössään.

29 Paderborner Brauerein mukaan ”malt base beer” -olut, joka on valmistettu käyttämällä ja läpikäynyt fysikaalisen suodatusmenettelyn, on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2203 siitä syystä, että käyttämismenettely on ratkaiseva arviointiperuste tariffiluokittelussa. Kyse ei ole tavaran luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208 vaaditusta tuotantomenetelmästä eli tislaamisesta. Lisäksi yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 2208 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä vaaditaan, että jotta etyylialkoholista voidaan puhua, viimeksi mainitussa ei saa olla ollenkaan ”aromia antamia sivuaineita”, kun taas ”malt beer basessa” on makua ja siinä on siten aromia antavia aineita.

30 Kreikan ja Alankomaiden hallitukset sekä komissio katsovat sen sijaan, että ”malt beer base” on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208.

31 Tässä on muistutettava vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautuksissa (ks. mm. asia C-142/06, Olicom, tuomio 18.7.2007, Kok., s. I‑6675, 16 kohta ja asia C-370/08, Data I/O, tuomio 20.5.2010, 29 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

32 Komission laatimat yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset sekä harmonoidun järjestelmän osalta Maailman tullijärjestössä laaditut selitykset auttavat huomattavasti eri tullinimikkeiden sisällön tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia (em. asia Olicom, tuomion 17 kohta ja em. asia Data I/O, tuomion 30 kohta).

33 Käsiteltävässä tapauksessa yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 2203 koskevista harmonoidun järjestelmän selityksistä ilmenee, että olut on katsottava alkoholijuomaksi. Tuotteen luokittelu yhdistetyssä nimikkeistössä tarkoitetuksi ”juomaksi” riippuu siitä, että se on luonteeltaan neste ja että se on tarkoitettu ihmisten nautittavaksi (asia 114/80, Ritter, tuomio 26.3.1981, Kok., s. 895, 9 kohta).

34 Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen antamien tietojen mukaan ”malt beer base” ei kuitenkaan ole nautittavaksi tarkoitettu lopputuote vaan välituote, jota käytetään ”Salitos Iceksi” nimetyn sekoitejuoman valmistamiseen. Vaikka siis ”malt beer base” on neste ja se soveltuu ihmisten nautittavaksi siinä merkityksessä, että se on juotavaa välituotteena, sen ensisijaisena käyttötarkoituksena ei kuitenkaan ole sen nauttiminen. Koska tuotetta ei myydä lopputuotteena kuluttajille, sitä ei pidä katsoa alkoholijuomaksi.

35 Sen sijaan nimikettä 2208 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä ilmaistaan nimenomaisesti, että siihen kuuluu myös etyylialkoholi riippumatta siitä, onko se tarkoitettu ihmisten nautittavaksi vai teollisuuskäyttöön. ”Malt beer basea” ei näin ollen suljeta tämän nimikkeen ulkopuolelle sen seikan takia, että se on ainoastaan välituote.

36 Vaikka yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 2208 koskevien selittävien huomautusten mukaan tähän nimikkeeseen eivät kuulu käyttämällä valmistetut alkoholijuomat, tässä asiassa riittää, että todetaan, että tämän ei voida katsoa koskevan ”malt beer basea” välituotteena, koska – kuten tämän tuomion 34 kohdasta käy ilmi – se ei ole alkoholijuoma.

37 ”Malt beer basea” ei ole missään tapauksessa saatu pelkästään käyttämällä, vaan se on ultrasuodatettu käymisen jälkeen. Lisäkäsittelyn seurauksena kyseinen panemalla valmistetusta oluesta valmistettu tuote on menettänyt oluen objektiivisesti todettavat erityiset ominaisuudet ja ominaispiirteet. Se ei muistuta enää ulkonäöltään olutta, eikä sillä ole enää sen erityistä kitkerää makua. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien tietojen mukaan ”malt beer base” on väritön, kirkas, alkoholilta tuoksuva ja hieman kitkeränmakuinen neste, jonka alkoholipitoisuus on 14 prosenttia ja jota käytetään sekoitejuoman ”Salitos Ice” valmistukseen. Nämä objektiivisesti todennettavissa olevat ominaispiirteet ja ominaisuudet eivät vastaa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2203 kuuluvan oluen ominaispiirteitä ja ominaisuuksia vaan sen sijaan nimikkeeseen 2208 kuuluvan etyylialkoholin ominaispiirteitä ja ominaisuuksia tai joka tapauksessa ovat samankaltaisia kuin nämä.

38 Siitä Paderborner Brauerein argumentista, jonka mukaan nimikettä 2208 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä viitataan siihen, että etyylialkoholissa ei ole ollenkaan aromeja, kun taas ”malt beer base” tuoksuu alkoholilta ja se maistuu hieman kitkerältä, on todettava aluksi, että ranskan- ja englanninkielisten toisintojen, jotka ovat harmonoitua järjestelmää koskevien selitysten viralliset toisinnot, välillä on tässä vähäisiä kielellisiä eroja.

39 Kummassakaan näistä selityksen toisinnoista ei kuitenkaan vaadita, ettei tuotteella voisi ollenkaan olla makua tai aromia, jotta se voidaan luokitella etyylialkoholiksi. Erityisesti niiden mukaan etyylialkoholi eroaa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208 kuuluvista väkevistä alkoholijuomista, likööreistä ja kaikista muista alkoholipitoisista juomista siinä, että viimeksi mainituissa tuotteissa on aromia antavia aineita tai tyypillisiä makua koskevia ominaisuuksia (ks. vastaavasti asia 185/73, König, tuomio 29.5.1974, Kok., s. 607, s. 19).

40 Tästä seuraa, että toisin kuin viimeksi mainituissa tuotteissa, etyylialkoholin maku ja aromi ovat neutraaleita elementtejä tuotteen luokittelussa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208. Näin ollen se seikka, että ”malt beer base” tuoksuu alkoholilta ja että se maistuu hieman kitkerältä, ei estä luokittelemasta sitä tähän nimikkeeseen.

41 Kaiken edellä olevan perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että asetusta N:o 2658/87 on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen ”malt beer base” -niminen neste, jonka alkoholipitoisuus on noin 14 prosenttia ja joka valmistetaan panemalla valmistetusta oluesta, joka kirkastetaan ja sitten ultrasuodatetaan, jolloin ainesosien, kuten katkeroaineiden ja proteiinien, pitoisuus pienenee, on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208.

Oikeudenkäyntikulut

42 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 26.7.1991 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2587/91, on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen ”malt beer base” -niminen neste, jonka alkoholipitoisuus on noin 14 prosenttia ja joka valmistetaan panemalla valmistetusta oluesta, joka kirkastetaan ja sitten ultrasuodatetaan, jolloin ainesosien, kuten katkeroaineiden ja proteiinien, pitoisuus pienenee, on luokiteltava tämän asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, liitteeseen I sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2208.

Allekirjoitukset

* Oikeudenkäyntikieli: saksa.