19.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 55/16


Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.12.2010 (Tribunal de première instance de Bruxellesin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Corman SA v. Bureau d'intervention et de restitution belge (BIRB)

(Asia C-131/10) (1)

(Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen - Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 - 3 artikla - Seuraamusmenettelyn vanhentumisaika - Alakohtainen säännöstö - Asetus (EY) N:o 2571/97 - Vanhentumista koskevien sääntöjen erilainen soveltaminen sen mukaan, onko väärinkäytöksiin syyllistynyt tuensaaja vai tämän sopimuspuoli)

2011/C 55/28

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de première instance de Bruxelles

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Corman SA

Vastaaja: Bureau d'intervention et de restitution belge (BIRB)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal de première instance de Bruxelles — Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (EYVL L 312, s. 1) 3 artiklan 1 ja 3 kohta — Seuraamusmenettelyjä koskevan vanhentumisajan määrittäminen — Yhteisön tai kansallisten alakohtaisten säännösten sovellettavuus — Vanhentumista koskevien sääntöjen erilainen soveltaminen sen mukaan, onko väärinkäytöksiin syyllistynyt tuensaaja vai tuensaajan sopimuspuoli

Tuomiolauselma

1)

Koska voin myynnistä alennettuun hintaan sekä konditoriatuotteiden, jäätelöiden ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetulle kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävästä tuesta 15.12.1997 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2571/97 ei säädetä mitään seuraamusmenettelyjen vanhentumista koskevia sääntöjä, joita sovelletaan voin, voiöljyn ja kerman alalla järjestettyjen tarjouskilpailumenettelyjen yhteydessä annettujen vakuuksien perimiseen, se ei ole alakohtainen säännöstö, jossa säädetään Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa virkkeessä tarkoitetusta ”lyhyemmästä määräajasta”. Näin ollen viimeksi mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä säädettyä neljän vuoden vanhentumisaikaa sovelletaan tällaiseen perimiseen, jos jäsenvaltiot eivät käytä niillä kyseisen 3 artiklan 3 kohdan nojalla säilyvää mahdollisuutta säätää pitemmistä vanhentumisajoista.

2)

Kun jäsenvaltiot aloittavat asetuksen N:o 2988/95 1 artiklassa tarkoitettua väärinkäytöstä koskevan menettelyn, ne säilyttävät mahdollisuuden soveltaa tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja pitempiä vanhentumisaikoja, ja tämä koskee asetuksen N:o 2571/97 asiayhteydessä myös tilanteita, joissa sopimuspuolet ovat syyllistyneet väärinkäytöksiin, joista hyväksytyn tarjouksen tekijän on vastattava.


(1)  EUVL C 148, 5.6.2010.