4.4.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 82/17

Valitus, jonka Ralf Schräder on tehnyt 29.1.2009 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-187/06, Ralf Schräder v. yhteisön kasvilajikevirasto, 19.11.2008 antamasta tuomiosta

(Asia C-38/09 P)

(2009/C 82/32)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Ralf Schräder (edustaja: Rechtsanwalt T. Leidereiter ja Rechtsanwalt W.-A. Schmidt)

Muu osapuoli: Yhteisön kasvilajikevirasto (YKLV)

Vaatimukset

—	Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-187/06 18.11.2008 antama tuomio on kumottava

—	Valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämä vaatimus YKLV:n 2.5.2006 tekemän päätöksen (nro A003/2004) kumoamisesta on hyväksyttävä. Toissijaisesti 2 kohtaan nähden

—	Asia on palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jotta tämä voi lausua siitä uudestaan.

—	YKLV on velvoitettava korvaamaan kaikki kulut, jotka aiheutuvat kyseisestä menettelystä, menettelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja menettelystä valituslautakunnassa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kyseisen valituksen kohteena on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, jolla hylättiin valittajan kumoamiskanne yhteisön kasvilajikeviraston valituslautakunnan päätöksestä, joka koskee hakemusta yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien myöntämiseksi kasvilajikkeelle ”SUMCOL 01”. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vahvisti valituksenalaisessa tuomiossaan valituslautakunnan päätöksen, jonka mukaan lajike, jonka rekisteröintiä on haettu, ei erotu selvästi vertailulajikkeesta, joka on katsottava yleisesti tunnetuksi.

Valittaja vetoaa ensimmäisessä valitusperusteessaan useisiin menettelyvirheisiin. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt valituslautakunnan päätöstä tutkiessaan päätelmiä, joiden virheellisyys käy välittömästi ilmi menettelyn asiakirjoista. Lisäksi se on ottanut vääristyneellä tavalla huomioon tosiasioita ja näyttöä, asettanut liian suuria vaatimuksia valittajan selvitykselle, antanut ristiriitaisen tuomion ja loukannut valittajan oikeutta tulla kuulluksi. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on jättänyt ottamatta huomioon laajoja osia valittajan selvityksestä sekä useita sen esittämiä todisteita viitaten siihen, että selvitys oli tasoltaan liian yleinen. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jätti tällöin myös ottamatta huomioon, että valittaja ei objektiivisesti katsoen osittain voinut tehdä ”konkreettisempaa” esitystä. Tällä tavoin se on myös loukannut valittajan oikeutta tulla kuulluksi ja todistustaakkaa ja todistelumenettelyä koskevia periaatteita. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on lainvastaisesti laajentanut valitusmenettelyn riidan kohdetta, kun se on nojautunut valituksenalaisessa tuomiossa perusteluun, jota virasto tai valituslautakunta eivät ole esittäneet.

Valittaja vetoaa toisessa valitusperusteessaan siihen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on rikkonut yhteisön oikeutta, kun se on yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27.7.1994 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2100/94 tulkitessaan katsonut tieteellisessä kirjallisuudessa esiintyvän lajikkeen kirjallisen kuvauksen osoitukseksi sen yleisestä tunnettuudesta. Lisäksi valittaja väittää, että edellä mainitun asetuksen 62 artiklaa ja asetuksen (EY) N:o 2100/94 soveltamiseksi menettelyssä yhteisön kasvilajikevirastossa annetun komission asetuksen (EY) N:o 1239/95 60 artiklaa on rikottu.