Tavaroiden vapaa liikkuvuus – Määrälliset rajoitukset – Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet – Tiettyjä tavaroita kuljettavia yli 7,5 tonnia painavia tavarankuljetusajoneuvoja koskeva alakohtainen liikennöintikielto
(EY 28 ja EY 29 artikla; neuvoston direktiivin N:o 96/62 8 artiklan 3 kohta; neuvoston direktiivi N:o 1999/30)
Jäsenvaltio, joka ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 96/62 8 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien raja-arvoista annetun direktiivin 1999/30 kanssa, mukaisesti säätää ilmanlaadun turvaamiseksi kyseessä olevalla alueella tiettyjä tavaroita kuljettavia yli 7,5 tonnia painavia tavarankuljetusajoneuvoja koskevan alakohtaisen liikennöintikiellon ensisijaisen tärkeällä tieosuudella, joka on yksi tärkeimmistä maaliikenneyhteyksistä eräiden jäsenvaltioiden välillä, ei noudata EY 28 ja EY 29 artiklan mukaisia velvoitteitaan.
Koska asianomaisten yritysten on tämän kiellon vuoksi etsittävä kannattavia vaihtoehtoja kyseisessä asetuksessa tarkoitettujen tavaroiden kuljettamiseksi, kielto on tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuva rajoitus, jota on pidettävä määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavana toimenpiteenä, joka on EY 28 ja EY 29 artiklan mukaisten velvoitteiden vastainen, jollei toimenpide ole objektiivisesti perusteltu.
Vaikka sellaiset kansalliset toimenpiteet, jotka ovat omiaan rajoittamaan yhteisön sisäistä kauppaa, voidaankin perustella ympäristönsuojelua ja siihen lähtökohtaisesti myös sisältyvää terveyden suojelua koskevilla pakottavilla vaatimuksilla, kunhan kyseisillä toimenpiteillä voidaan taata tämän tavoitteen toteutuminen eivätkä ne ylitä sitä, mikä on tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, niillä ei kuitenkaan voida perustella kyseistä alakohtaista liikennöintikieltoa, koska ei ole osoitettu, ettei tavoitetta olisi voitu saavuttaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta vähemmän rajoittavilla muilla toimenpiteillä.
(ks. 116, 117, 122, 125, 139, 140, 150 ja 151 kohta sekä tuomiolauselma)