|
28.8.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 234/18 |
Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 26.3.2010 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Eis.de GmbH v. BBY Vertriebsgesellschaft mbH
(Asia C-91/09) (1)
(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Tavaramerkit - Internet - Avainsanoihin perustuva mainonta (keyword advertising) - Tavaramerkin haltijan kilpailijan mainoksen esittäminen tavaramerkin kanssa samanlaisen avainsanan perusteella - Direktiivi 89/104/ETY - 5 artiklan 1 kohdan a alakohta)
2010/C 234/26
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesgerichtshof
Asianosaiset
Kantaja: Eis.de GmbH
Vastaaja: BBY Vertriebsgesellschaft mbH
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesgerichtshof Karlsruhe — Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (EYVL 1989, L 40, s. 1) 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkinta — Merkin, joka on sama kuin tavaramerkki, ilmoittaminen internet-hakukonepalvelun ylläpitäjälle siinä tarkoituksessa, että kun tämä merkki annetaan hakukoneelle hakusanana, niin näyttöpinnalla näytetään automaattisesti mainos, jossa mainostetaan samanlaisia tavaroita tai palveluja, joita varten kyseinen tavaramerkki on rekisteröity (”keyword advertising”) — Tavaramerkin haltija ei ole antanut suostumusta — Tämän käyttötavan katsominen edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetuksi ”käyttämiseksi”.
Määräysosa
Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY 5 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää mainostajaa mainostamasta kyseisen tavaramerkin kanssa samanlaisen tai samankaltaisen avainsanan, jonka mainostaja on valinnut internetin indeksointipalvelussa ilman tavaramerkin haltijan suostumusta, perusteella sellaisia tavaroita tai palveluja, jotka ovat samoja kuin ne tavarat tai palvelut, joita varten kyseinen tavaramerkki on rekisteröity, kun internetin keskivertokäyttäjä ei voi mainoksen perusteella saada selville tai voi sen perusteella vain hankalasti saada selville, ovatko mainoksessa tarkoitetut tavarat tai palvelut peräisin tavaramerkin haltijalta tai tähän taloudellisesti sidoksissa olevasta yrityksestä vai kolmannelta.