7.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 55/5


Valitus, jonka Calebus SA on tehnyt 24.9.2008 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-366/06, Calebus SA v. Euroopan yhteisöjen komissio, jota Espanjan kuningaskunta tukee, 14.7.2008 antamasta määräyksestä

(Asia C-421/08 P)

(2009/C 55/08)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Calebus SA (edustaja: abogado R. Bocanegra Sierra)

Muut osapuolet: Euroopan yhteisöjen komissio ja Espanjan kuningaskunta

Vaatimukset

Yhteisöjen tuomioistuimen on todettava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 14.7.2008 antamasta määräyksestä, jolla Calebus SA:n asiassa T-366/06 nostama kanne jätettiin tutkimatta, on tehty valitus, otettava valitus tutkittavaksi ja lainmukaisten muodollisuuksien jälkeen hyväksyttävä tämä valitus, kumottava valituksenalainen määräys sekä todettava, että kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät, ja hyväksyttävä siinä esitetyt vaatimukset.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksen kohteena on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 14.7.2008 antama määräys, jossa jätettiin tutkimatta Calebus SA:n asiassa T-366/06 nostama kanne, jonka kohteena oli luettelosta Välimeren vyöhykkeen luonnonmaantieteellisellä alueella olevista yhteisön tärkeinä pitämistä alueista 19.7.2006 tehty päätös 2006/613/EY (1), siltä osin kuin kyseisessä päätöksessä sisällytettiin ”Las Cuerdas” -niminen alue mainittuun luetteloon kuuluvaan SCI:hin ”ES6110006 Ramblas de Gergal, Tabernas y Sur de Sierra Alhamilla”.

Valituksen mukaan valituksenalaisessa määräyksessä on oikeudellinen virhe, koska siinä todetaan, että kanne jätetään tutkimatta siitä syystä, että kansajana olevalla yhtiöllä ei ole välitöntä intressiä vaatia kumoamista. Toisin kuin määräyksessä todetaan, päätöksessä 2006/613 velvoitetaan jäsenvaltiot säätämään kaikissa tilanteissa sellaisenaan ja automaattisesti yhteisön tärkeinä pitämille alueille (SCI) — joihin ”Las Cuerdas” -niminen alue kuuluu — suojelujärjestelmästä, jolla rajoitetaan väistämättä näiden alueiden käyttöä ja alennetaan näin niiden tuottavuutta ja myyntiarvoa. Jäsenvaltioilla on harkintavaltaa näiden toimenpiteiden konkreettisen sisällön osalta, mutta ne eivät voi päättää näiden toimenpiteiden toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä tällaisilla alueilla, ja näin tämän harkintavallan olemassaolo ei estä päätöksen välitöntä oikeusvaikutusta kantajana olevan yhtiön oikeusasemaan.


(1)  EYVL L 259, s. 1.