1. Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Liikevaihtoverot – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen – Vähennysoikeuden rajoittaminen – Jäsenvaltioiden mahdollisuus pitää voimassa kuudennen direktiivin voimaan tullessa olemassa olleet vähennysoikeuden rajoitukset
(Neuvoston direktiivin 67/228 11 artiklan 4 kohta ja neuvoston direktiivin 77/388 17 artiklan 6 kohta)
2. Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Liikevaihtoverot – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen – Vähennysoikeuden rajoittaminen – Jäsenvaltioiden mahdollisuus pitää voimassa kuudennen direktiivin voimaan tullessa olemassa olleet vähennysoikeuden rajoitukset
(Neuvoston direktiivin 77/388 17 artiklan 6 kohta)
3. Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Liikevaihtoverot – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen – Vähennysoikeuden rajoittaminen – Jäsenvaltioiden mahdollisuus pitää voimassa kuudennen direktiivin voimaan tullessa olemassa olleet vähennysoikeuden rajoitukset
(Neuvoston direktiivin 77/388 17 artiklan 6 kohta)
1. Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun toisen direktiivin 67/228 11 artiklan 4 kohtaa sekä jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen direktiivin 77/388 17 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kuudennen direktiivin voimaantulopäivänä sovellettavalle jäsenvaltion verosäännöstölle, jossa suljetaan arvonlisäveron vähennysoikeuden ulkopuolelle kustannusluokat, jotka koskevat yhtäältä ”yksityiskuljetuksen”, ”aterioiden” ja ”juomien” tarjoamista ja ”asunnon” hankkimista sekä ”vapaa-ajan toiminnan” tarjoamista elinkeinonharjoittajan henkilöstölle ja toisaalta ”liikelahjojen” tai ”muiden lahjoitusten” antamista, koska kyseisissä säännöksissä vähennysoikeuden ulkopuolelle jätetyt kustannusluokat on määritelty riittävän täsmällisesti. Jäsenvaltioille kuudennen direktiivin 17 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa myönnetyn mahdollisuuden edellytyksenä on näet, että jäsenvaltiot täsmentävät riittävästi vähennysoikeuden ulkopuolelle jätettävien tavaroiden tai palvelujen luonteen tai kohteen, jotta voidaan taata, ettei tätä mahdollisuutta käytetä tämän järjestelmän pois sulkemiseksi yleisesti.
(ks. 44, 45 ja 57 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
2. Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen direktiivin 77/388 17 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä ennen kyseisen direktiivin voimaantuloa annetulle kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, että verovelvollinen, joka on maksanut arvonlisäveron hankkiessaan tiettyjä tavaroita tai palveluja, joita käytetään osittain yksityiskäyttöön ja osittain liiketoiminnassa, ei voi vähentää maksamaansa arvonlisäveroa kokonaan vaan ainoastaan suhteessa liiketoimintaan kohdistuvaan käyttöön.
Jos jäsenvaltiot voivat, kun otetaan huomioon tässä säännöksessä niille myönnetyn mahdollisuuden laajuus, edelleen soveltaa kaikkia sisäisen lainsäädäntönsä vähennysoikeuden rajoittamista koskevia säännöksiä, jotka koskevat riittävän täsmällisiä kustannusluokkia, jäsenvaltiot voivat myös vapaasti antaa säännöksiä, joilla supistetaan vähennysoikeuden rajoittamista koskevan säännöksen laajuutta tällaisten kustannusluokkien osalta, koska tällainen säännöstö on yhteensopiva kuudennen direktiivin tavoitteen, joka käy ilmi erityisesti sen 17 artiklan 2 kohdasta, kanssa.
(ks. 59–61 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)
3. Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen direktiivin 77/388 17 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että sen vastaista ei ole, että jäsenvaltio tekee kyseisen direktiivin voimaantulon jälkeen vähennysoikeuden rajoitukseen sellaisen muutoksen, jonka tarkoituksena on lähtökohtaisesti kaventaa rajoitusten soveltamisalaa mutta jonka yhteydessä ei voida kuitenkaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että jonakin vuonna jossakin yksittäisessä tapauksessa vähennysoikeuden rajoitusten soveltamisala laajenee muutetun järjestelmän kiinteämääräisyyden vuoksi. Yksistään mahdollisuus siihen, että tällainen epäedullinen tilanne saattaisi syntyä, ei voi johtaa siihen, että tällainen säännösmuutos olisi kyseisen direktiivin 17 artiklan 6 kohdan vastainen, koska tämä muutos on yleisellä tasolla verovelvollisille edullisempi kuin ennen kyseistä päivämäärää voimassa ollut järjestelmä. Näissä olosuhteissa tällaisen yksittäisen tai poikkeuksellisen tapauksen olemassaolo, vaikka se osoitettaisiinkin todeksi, ei näet vaikuta pääsääntöön, jonka mukaan kuudennen direktiivin voimaantulon jälkeen toteutettu kansallisen lainsäädännön muutos on kaventanut aikaisemmin voimassa olleiden rajoitusten soveltamisalaa.
(ks. 70 ja 71 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta)