1. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Päätöksentekomenettelyn suoja
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toinen alakohta)
2. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Päätöksentekomenettelyn suoja
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toinen alakohta)
3. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Päätöksentekomenettelyn suoja
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toinen alakohta)
4. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Oikeudellisen neuvonannon suoja
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta)
1. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta päätöksentekomenettelyn suojaan liittyvästä poikkeuksesta on todettava, että mainitussa 4 artiklan 3 kohdassa tehdään selvä erottelu nimenomaan sen mukaan, onko menettely päätetty vai ei. Sen jälkeen, kun päätös on tehty, tutustumisoikeus voidaan evätä kyseisen 3 kohdan toisen alakohdan perusteella vain sellaisten sisäisesti käytettävien asiakirjojen osa lta , jotka sisältävät sisäiseen käyttöön tarkoitettuja mielipiteitä osana asianomaisen toimielimen neuvotteluja ja alustavia keskusteluja, jos niiden sisältämien tietojen luovuttaminen vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä. Näin ollen unionin lainsäätäjä on katsonut, että sen jälkeen, kun päätös on tehty, päätöksentekomenettelyn suojeluun liittyvillä vaatimuksilla on vähemmän merkitystä, joten kaikkien muiden paitsi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa mainittujen asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen ei voi koskaan vahingoittaa kyseistä menettelyä eikä voida sallia, että tällaisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemisesta kieltäydytään, vaikka niiden ilmaiseminen olisi vakavasti vahingoittanut tätä menettelyä, jos se olisi toteutunut ennen kyseisen päätöksen tekemistä.
Se olosuhde, että päätös on tehty, ei millään tavoin vaikuta pelkkään mahdollisuuteen vedota kyseiseen poikkeukseen, kun tutustumisoikeus evätään sellaisiin asiakirjoihin, jotka sisältävät sisäiseen käyttöön tarkoitettuja mielipiteitä osana asianomaisen toimielimen neuvotteluja ja alustavia keskusteluja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei arvioinnissa, joka asianomaista toimielintä pyydetään tekemään sen selvittämiseksi, saatetaanko jonkin näistä asiakirjoista sisältämien tietojen luovuttamisella vakavasti vahingoittaa sen päätöksentekomenettelyä, pitäisi ottaa huomioon sitä olosuhdetta, että se hallinnollinen menettely, johon nämä asiakirjat liittyvät, on päätetty. Syyt, joihin toimielin vetoaa ja joilla voidaan perustella se, että tutustumisoikeus tällaiseen asiakirjaan, jonka sisältämien tietojen luovuttamista oli pyydetty ennen hallinnollisen menettelyn päättämistä, evätään, voisivat olla riittämättömiä silloin, kun saman asiakirjan sisältämien tietojen luovuttamisesta kieltäydytään päätöksen tekemisen jälkeen, jos toimielin ei selitä, mitkä ovat erityiset syyt siihen, että se katsoo, ettei menettelyn päättäminen sulje pois sitä, että tutustumisoikeuden epääminen on edelleen perusteltua, kun otetaan huomioon riski siitä, että sen päätöksentekomenettelyä vahingoitetaan vakavasti.
(ks. 77–82 kohta)
2. Jos toimielin päättää evätä oikeuden tutustua asiakirjaan, jonka sisältämät tiedot sitä on pyydetty luovuttamaan, sen on lähtökohtaisesti selitettävä, millä tavoin tähän asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata etua, jota suojataan sillä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyllä poikkeuksella, johon kyseinen toimielin vetoaa. Tällaisen loukkaamisvaaran on lisäksi oltava kohtuullisesti ennakoitavissa, eikä se saa olla täysin hypoteettinen.
Komissio ei voi näin ollen evätä tutustumisoikeutta koko yrityskeskittymiä koskevaan raporttiin siten, että se ei tukenut perustelujaan minkäänlaisilla raportin konkreettiseen sisältöön liittyvillä yksityiskohtaisilla seikoilla, jotka auttaisivat ymmärtämään, miksi sen sisältämien tietojen luovuttaminen olisi saattanut vakavasti vahingoittaa komission päätöksentekomenettelyä, vaikka menettely, johon kyseinen asiakirja liittyy, oli jo päätetty. Toisin sanoen komission on ilmoitettava, mitkä ovat erityiset syyt siihen, että se katsoo, ettei menettelyn päättäminen sulje pois sitä, että tutustumisoikeuden epääminen on edelleen perusteltua sen vaaran vuoksi, että mainittu päätöksentekomenettely vahingoittuisi vakavasti.
(ks. 76, 89 ja 90 kohta)
3. Se olosuhde, että jokin asiakirja voidaan julkaista, ei sellaisenaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että sama asiakirja voi kuulua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan. Tämän artiklan sanamuodosta ilmenee, että sitä sovelletaan kaikkiin asiakirjoihin, jotka sisältävät sisäiseen käyttöön tarkoitettuja mielipiteitä osana asianomaisen toimielimen neuvotteluja ja alustavia keskusteluja.
(ks. 93 kohta)
4. Jos komissio hylkää Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan perusteella pyynnön saada tutustua oikeudellisen yksikön yrityskeskittymien valvonnasta laatimaan lausuntoon, sen on lähtökohtaisesti selitettävä, miten tähän asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata etua, jota suojataan tässä artiklassa säädetyllä poikkeuksella.
Sitä koskevasta pelosta, että päätösluonnokseen liittyvän oikeudellisen yksikön lausunnon sisältämien tietojen luovuttaminen saattaa aiheuttaa epäilyn lopullisen päätöksen laillisuudesta, on todettava, että nimenomaan avoimuus, joka mahdollistaa sen, että useiden näkökantojen eroista voidaan keskustella avoimesti, edistää toimielinten suurempaa legitimiteettiä suhteessa unionin kansalaisiin ja lisää kansalaisten luottamusta. Näin ollen pikemminkin tiedon ja keskustelun puuttuminen on omiaan synnyttämään kansalaisissa epäilyjä paitsi tietyn toimenpiteen laillisuudesta myös koko päätöksentekomenettelyn legitimiteetistä. Lisäksi vaara siitä, että unionin kansalaisille syntyy epäilyjä toimielimen toteuttaman toimenpiteen laillisuudesta, koska sen oikeudellinen yksikkö on antanut toimenpiteestä kielteisen lausunnon, ei useimmiten pääsisi toteutumaan, jos kyseistä toimenpidettä perusteltaisiin paremmin tavalla, joka toisi esille syyt, joiden vuoksi tätä kielteistä lausuntoa ei noudatettu.
Perustelusta, jonka mukaan oikeudellisen yksikön saattaisi olla pakko puolustaa unionin tuomioistuimissa sellaisen päätöksen laillisuutta, josta se on antanut kielteisen lausunnon, on todettava, ettei näin yleisluonteisella väitteellä voida perustella poikkeusta asetuksella N:o 1049/2001 säädetystä avoimuudesta. Oikeudellinen yksikkö ei sitä paitsi voi joutua sellaiseen tilanteeseen, jos kyseisen päätöksen laillisuudesta ei enää voida nostaa kannetta unionin tuomioistuimissa.
(ks. 110, 113, 114, 116 ja 117 kohta)