Asia C-388/08 PPU

Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat

Artur Leymann ja Aleksei Pustovarov

(korkeimman oikeuden esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Puitepäätös 2002/584/YOS — 27 artikla — Eurooppalainen pidätysmääräys ja jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt — Spesialiteettiperiaate — Suostumusmenettely”

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 1.12.2008   I ‐ 8987

Tuomion tiivistelmä

1. Ennakkoratkaisukysymykset – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Edellytykset

   (Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 b artikla)

2. Euroopan unioni – Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehty puitepäätös – Erityissääntö

   (Neuvoston puitepäätöksen 2002/584 3 ja 4 artikla sekä 27 artiklan 2 kohta, 3 kohdan g alakohta ja 4 kohta)

3. Euroopan unioni – Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehty puitepäätös – Erityissääntö

   (Neuvoston puitepäätöksen 2002/584 27 artiklan 2 kohta)

4. Euroopan unioni – Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehty puitepäätös – Erityissääntö

   (Neuvoston puitepäätöksen 2002/584 27 artiklan 3 kohdan c alakohta ja 4 kohta)

1.  Pyyntö, joka on esitetty eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen 2002/584 tulkintaa koskevan ennakkoratkaisupyynnön käsittelemiseksi kiireellisessä menettelyssä, voidaan hyväksyä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen sellaisen toteamuksen perusteella, jonka mukaan rikosta koskevan syytteen tutkimatta jättäminen johtaisi kyseessä olevalle henkilölle tuomitun rangaistuksen alentamiseen ja ehdonalaiseen vapauteen pääsyn aikaistumiseen.

   (ks. 38 ja 39 kohta)

2.  Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen 2002/584 27 artiklan 2 kohdassa säädetään erityissäännöstä, jonka mukaan luovutettua henkilöä ei saa syyttää, tuomita tai muuten riistää häneltä vapautta ennen kyseistä luovuttamista tehdystä muusta kuin luovuttamisen perusteena olleesta rikoksesta. Luovuttamispyyntö perustuu tietoihin, jotka kuvaavat tutkimusten tilaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamishetkenä. On siis mahdollista, että menettelyn kuluessa teonkuvaus ei enää kaikilta osin vastaa alkuperäistä teonkuvausta. Kerätyt tiedot voivat johtaa siihen, että täsmennetään ja jopa muutetaan rikoksen keskeisiä osatekijöitä, jotka alun perin olivat perusteena eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiselle.

   Kyseisessä 27 artiklan 2 kohdassa olevat ilmaukset ”syyttää”, ”tuomita” tai ”muuten riistää häneltä vapautta” osoittavat, että käsitettä ”muu rikos” kuin se, joka oli luovuttamisen perusteena, on arvioitava ottamalla huomioon menettelyn eri vaiheet ja kukin oikeudenkäyntiasiakirja, jolla voidaan muuttaa rikoksen oikeudellista luokittelua. Jotta mainitun puitepäätöksen 27 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettua suostumusta koskevan vaatimuksen kannalta voitaisiin arvioida, onko oikeudenkäyntiasiakirjan perusteella kyse ”muusta rikoksesta” kuin siitä, joka eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä mainitaan, eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä olevaa teonkuvausta on verrattava myöhemmässä oikeudenkäyntiasiakirjassa olevaan teonkuvaukseen. Se, että täytäntöönpanojäsenvaltiolta olisi saatava suostumus teonkuvauksen kaikkeen muuttamiseen, ylittäisi seuraukset, joita erityissäännöllä on tarkoitettu olevan, ja olisi vastoin tavoitetta nopeuttaa ja yksinkertaistaa puitepäätöksessä tarkoitettua oikeudellista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä.

   Sen selvittämiseksi, onko kyseessä oleva rikos puitepäätöksen 2002/584 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ”muu rikos” kuin se, joka oli luovuttamisen perusteena, kun tällainen muu rikos edellyttää tämän puitepäätöksen 27 artiklan 3 kohdan g alakohdassa ja 4 kohdassa tarkoitetun suostumusmenettelyn toteuttamista, on tarkistettava, ovatko rikoksen keskeiset osatekijät, sellaisena kuin ne ilmenevät pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa tehdystä kyseisen rikoksen oikeudellisesta kuvauksesta, ne osatekijät, joiden perusteella henkilö on luovutettu, ja vastaavatko pidätysmääräyksessä olevat tiedot ja myöhemmässä oikeudenkäyntiasiakirjassa mainitut tiedot riittävästi toisiaan. Ajankohtaa ja paikkaa koskevat muutokset ovat sallittuja, kunhan ne perustuvat tietoihin, jotka on pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa pidetyn menettelyn aikana kerätty pidätysmääräyksessä kuvatuista teoista, kunhan ne eivät muuta rikoksen luonnetta ja kunhan niistä ei aiheudu kieltäytymisperusteita, joista säädetään kyseisen puitepäätöksen 3 ja 4 artiklassa.

   (ks. 43, 53–56 ja 59 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

3.  Teonkuvauksen muutoksen, joka koskee ainoastaan kyseessä olevien huumausaineiden lajia eikä rikoksen oikeudellista luokittelua, perusteella ei yksinään voida katsoa, että kyse olisi eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen 2002/584 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ”muusta rikoksesta” kuin siitä, joka oli luovuttamisen perusteena, mikäli kyse on edelleen rikoksesta, josta voi seurata saman rangaistusasteikon mukainen rangaistus ja joka kuuluu mainitun puitepäätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun ”huumausaineiden laittomaan kauppaan”.

   (ks. 62 ja 63 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

4.  Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen 2002/584 27 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädettyä poikkeusta, jonka mukaan 27 artiklan 2 kohdassa säädettyä erityissääntöä ei sovelleta, jos rikosoikeudenkäynti ei johda henkilön henkilökohtaisen vapauden rajoitusta koskevaan toimenpiteeseen, on tulkittava siten, että kun kyse on ”muusta rikoksesta” kuin siitä, joka oli luovuttamisen perusteena, suostumusta on pyydettävä kyseisen puitepäätöksen 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja se on saatava, jos vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai toimenpide on pantava täytäntöön. Luovutettu henkilö voidaan asettaa syytteeseen ja tuomita mainitun kaltaisesta rikoksesta ennen kyseisen suostumuksen saamista, mikäli tällaista rikosta koskevaa syytettä nostettaessa tai tuomiota annettaessa ei sovelleta mitään vapauden rajoitusta koskevaa toimenpidettä. Mainitun 27 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu poikkeus ei kuitenkaan ole esteenä sille, että luovutettuun henkilöön kohdistetaan vapauden rajoitusta koskeva toimenpide ennen suostumuksen saamista, mikäli tällaiselle toimenpiteelle on laillinen peruste muiden käsiteltävinä olevien eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä mainittujen syytteiden vuoksi.

   (ks. 76 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)