Asia C-314/08

Krzysztof Filipiak

vastaan

Dyrektor Izby Skarbowej w Poznaniu

(Wojewódzki Sąd Administracyjny w Poznaniun esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Tuloverolainsäädäntö — Oikeus vähentää veron perusteesta sosiaalivakuutusmaksut — Oikeus veronalennukseen maksettujen sairausvakuutusmaksujen perusteella — Näiden oikeuksien epääminen, jos vakuutusmaksut on maksettu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa verotus tapahtuu — Yhteensoveltuvuus EY 43 ja EY 49 artiklan kanssa — Kansallisen perustuslakituomioistuimen tuomio — Kansallisten säännösten perustuslainvastaisuus — Näiden säännösten sitovan vaikutuksen päättymisen ajallinen lykkääminen — Yhteisön oikeuden ensisijaisuus — Merkitys ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle”

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 19.11.2009   I ‐ 11051

Tuomion tiivistelmä

1. Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Sijoittautumisvapaus – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Rajoitukset – Verolainsäädäntö – Tulovero

   (EY 43 ja EY 49 artikla)

2. Yhteisön oikeus – Ensisijaisuus – Yhteisön oikeuden kanssa ristiriitainen kansallinen lainsäädäntö – Olemassa olevien normien soveltamatta jättäminen suoraan lain nojalla

1.  EY 43 ja EY 49 artikla ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan maassa asuvalla verovelvollisella on oikeus yhtäältä siihen, että verovuoden aikana maksettujen sosiaalivakuutusten määrä vähennetään veron perusteesta, ja toisaalta siihen, että hänen maksettavanaan olevaa tuloveroa alennetaan mainitun ajanjakson aikana maksettujen sairausvakuutusmaksujen perusteella, vain silloin, kun nämä vakuutusmaksut on maksettu jäsenvaltiossa, jossa verotus tapahtuu, ja näitä etuuksia ei myönnetä silloin, kun mainitut vakuutusmaksut on maksettu muussa jäsenvaltiossa, vaikka näitä vakuutusmaksuja ei ole vähennetty tässä muussa jäsenvaltiossa.

   Tällainen säännöstö johtaa erilaiseen kohteluun maassa asuvien verovelvollisten välillä. Verovelvollinen, joka asuu jäsenvaltiossa, jossa verotus suoritetaan, mutta joka harjoittaa taloudellista toimintaansa muussa jäsenvaltiossa, jossa hän kuuluu pakollisen sosiaali- ja sairausvakuutuksen piiriin, ei voi vähentää maksamiaan vakuutusmaksuja veronsa perusteesta eikä vähentää hänellä verotusvaltiossa maksettavana olevaa veroaan näiden vakuutusmaksujen perusteella, ja häntä kohdellaan täten epäedullisemmin kuin sellaista verovelvollista, joka asuu kyseisessä valtiossa mutta harjoittaa taloudellista toimintaansa ainoastaan tämän valtion rajojen sisäpuolella ja joka maksaa pakollisia sosiaali- ja sairausvakuutusmaksuja toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle. Mitä tulee heidän tulojensa verottamiseen siinä jäsenvaltiossa, jossa verotus suoritetaan, on todettava, että maassa asuvien verovelvollisten tilanteet eivät ole objektiivisesti erilaisia siten, että tällainen erilainen kohtelu voitaisiin selittää vakuutusmaksujen suorittamispaikan perusteella, koska he ovat yleisesti verovelvollisia kyseisessä jäsenvaltiossa. Näin ollen heidän tulojensa verotus olisi suoritettava tässä jäsenvaltiossa samojen periaatteiden mukaan ja siten samojen veroetujen perusteella. Tässä tilanteessa se, että maassa asuvalle verovelvolliselle kieltäydytään myöntämästä kyseessä olevia veroetuja, voi saada kyseisen verovelvollisen luopumaan EY 43 ja EY 49 artiklassa tarkoitettujen sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämisestä, ja se muodostaa täten näiden vapauksien rajoituksen.

   (ks. 66–71 ja 74 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.  Siltä osin kuin yhteisön oikeus on esteenä kansallisille säännöksille, yhteisön oikeuden ensisijaisuus edellyttää sitä, että kansallisen tuomioistuimen on sovellettava yhteisön oikeutta ja jätettävä soveltamatta sen vastaisia kansallisia säännöksiä riippumatta kansallisen perustuslakituomioistuimen tuomiosta, jossa päätettiin lykätä näiden samojen, perustuslain vastaisiksi todettujen säännösten sitovan vaikutuksen päättymistä.

   (ks. 85 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)