Asia C-292/08

German Graphics Graphische Maschinen GmbH

vastaan

Alice van der Schee, Holland Binding BV:n konkurssipesän selvittäjänä

(Hoge Raad der Nederlandenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Maksukyvyttömyys – Menettelyn aloitusvaltion lain soveltaminen – Omistuksenpidätys – Omaisuuden sijaintipaikka

Tuomion tiivistelmä

1.        Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus N:o 44/2001 – Tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano – Asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päätökset

(Neuvoston asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 1 ja 2 kohta; neuvoston asetus N:o 44/2001)

2.        Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus N:o 44/2001 – Soveltamisala – Siihen kuulumattomat asiat – Konkurssi, akordi tai muut niihin rinnastettavat menettelyt – Ulottuvuus

(Neuvoston asetuksen N:o 1346/2000 4 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 7 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohta)

1.        Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että sanat ”siltä osin kuin kyseinen yleissopimus koskee niitä” sisältävät sen, että ennen kuin voidaan päättää tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 tunnustamis- ja täytäntöönpanosäännösten sovellettavuudesta muihin kuin asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin, on tutkittava, jäävätkö ne asetuksen N:o 44/2001 aineellisen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tällainen tutkiminen on välttämätöntä, kun ei ole suljettu pois, että jotkin asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä, jotka eivät kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan, ovat sellaisia, jotka eivät kuulu myöskään asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalaan. Kyseisen 25 artiklan 2 kohdan sanamuodosta seuraa tältä osin, että asetuksen N:o 44/2001 soveltaminen kyseisessä säännöksessä tarkoitettuun päätökseen edellyttää sitä, että kyseinen päätös kuuluu viimeksi mainitun asetuksen soveltamisalaan. Tästä seuraa, että silloin, kun kyseessä oleva päätös ei koske siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita tai kun se ei asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan mukaan kuulu asetuksen soveltamisalaan, kyseistä asetusta ei voida soveltaa.

(ks. 17, 18 ja 20 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.        Poikkeusta, josta säädetään tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, luettuna yhdessä maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen N:o 1346/2000 7 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava, kun otetaan huomioon viimeksi mainitun asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohta, siten, että sitä ei sovelleta kanteeseen, jonka myyjä on nostanut ostajaa vastaan omistuksenpidätysehdon perusteella konkurssitilanteessa, kun omistuksenpidätysehdon kohteena oleva omaisuus sijaitsee maksukyvyttömyysmenettelyn aloitusvaltiossa silloin, kun kyseisen ostajan osalta aloitetaan kyseinen menettely.

Sen kysymyksen ratkaisemisessa, sovelletaanko kyseistä poikkeusta, on nimittäin määräävä vaikutus sillä, kuinka vahvasti tällainen kanne ja maksukyvyttömyysmenettely ovat sidoksissa toisiinsa. Koska kanteella pyritään ainoastaan varmistamaan omistuksenpidätysehdon soveltaminen, tämä sidos ei vaikuta tarpeeksi suoralta tai läheiseltä, jotta asetuksen N:o 44/2001 soveltaminen voitaisiin sulkea pois. Tämän vuoksi tällainen kanne muodostaa itsenäisen kanteen, joka ei perustu maksukyvyttömyysmenettelyä koskevaan lainsäädäntöön ja joka ei edellytä tällaisen menettelyn aloittamista tai selvittäjän toimia. Ainoastaan se seikka, että asiassa on asianosaisena selvittäjä, ei ole riittävää, että tämä menettely voitaisiin määritellä menettelyksi, joka johtuu välittömästi konkurssista ja liittyy läheisesti konkurssimenettelyyn.

(ks. 29–33 ja 38 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)







YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

10 päivänä syyskuuta 2009 (*)

Maksukyvyttömyys – Menettelyn aloitusvaltion lain soveltaminen – Omistuksenpidätys – Omaisuuden sijaintipaikka

Asiassa C‑292/08,

jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 20.6.2008 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 2.7.2008, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

German Graphics Graphische Maschinen GmbH

vastaan

Alice van der Schee, Holland Binding BV:n konkurssipesän selvittäjänä,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann (esittelevä tuomari) sekä tuomarit M. Ilešič, A. Tizzano, A. Borg Barthet ja E. Levits,

julkisasiamies: P. Mengozzi,

kirjaaja: R. Grass,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        Alankomaiden hallitus, asiamiehinään C. Wissels ja C. ten Dam,

–        Espanjan hallitus, asiamiehenään J. López-Medel Bascones,

–        Italian hallitus, asiamiehenään I. Bruni, avustajanaan avvocato dello Stato W. Ferrante,

–        Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehinään H. Walker ja A. Henshaw,

–        Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään A.‑M. Rouchaud-Joët ja R. Troosters,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 (EYVL L 160, s. 1) 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan, 7 artiklan 1 kohdan ja 25 artiklan 2 kohdan ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili‑ ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1) 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat German Graphics Graphische Maschinen GmbH (jäljempänä German Graphics) ja Alice van der Schee, Holland Binding BV:n konkurssipesän selvittäjänä (jäljempänä Holland Binding), ja joka koskee saksalaisen tuomioistuimen antaman määräyksen täytäntöönpanoa.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

3        Asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa velallisella on pääintressien keskus, on toimivaltainen aloittamaan maksukyvyttömyysmenettelyn. Yhteisön ja muun oikeushenkilön pääintressien keskuksen katsotaan sijaitsevan siinä valtiossa, jossa oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka, jollei muuta näytetä.”

4        Kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, maksukyvyttömyysmenettelyyn ja sen vaikutuksiin sovelletaan sen jäsenvaltion lakia, jossa menettely on alkanut, jäljempänä ’menettelyn aloitusvaltio’.

2.      Menettelyn aloittamisen edellytykset, menettelyn kulku sekä menettelyn päättäminen määräytyvät menettelyn aloitusvaltion lain mukaan. Sen mukaan määräytyy erityisesti:

– –

b)      maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluva omaisuus sekä sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen saa maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen.”

5        Kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Omaisuuden ostajaa koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn alkaminen ei vaikuta myyjän omistuksenpidätysehtoon perustuviin oikeuksiin, jos omaisuus maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa sijaitsi muussa jäsenvaltiossa kuin menettelyn aloitusvaltiossa.”

6        Saman asetuksen 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      Sellaisen tuomioistuimen päätös, jonka päätös menettelyn aloittamisesta tunnustetaan 16 artiklan mukaisesti ja joka koskee maksukyvyttömyysmenettelyn kulkua tai päättämistä taikka tuomioistuimen hyväksymää sovintoa, on niin ikään tunnustettava ilman eri muodollisuuksia. Sellainen päätös on pantava täytäntöön tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla [27.9.1968] tehdyn Brysselin yleissopimuksen [(EYVL 1972, L 299, s. 32; jäljempänä Brysselin yleissopimus)] 31–51 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna kyseiseen yleissopimukseen liittymisestä tehdyillä yleissopimuksilla, lukuun ottamatta Brysselin yleissopimuksen 34 artiklan 2 kappaletta.

Mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, on sovellettava myös maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvaan ja siihen läheisesti liittyvään päätökseen, silloinkin kun sen on antanut muu tuomioistuin.

Mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, on sovellettava vastaavasti turvaamista koskevasta toimenpiteestä tehtyyn päätökseen, joka on annettu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen tekemisen jälkeen.

2.      Muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan 1 kohdassa mainitun yleissopimuksen määräyksiä, siltä osin kuin kyseinen yleissopimus koskee niitä.”

7        Asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 1 kohdassa määritellään kyseisen asetuksen soveltamisala. Kyseistä asetusta sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa mutta sitä ei sovelleta vero- tai tulliasioihin eikä hallinto-oikeudellisiin asioihin.

8        Asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”[Tätä] asetusta ei sovelleta:

– –

b)      konkurssiin, akordiin tai muihin niihin rinnastettaviin menettelyihin;

– –”

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

9        German Graphics, joka on Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, teki myyjän ominaisuudessa Holland Bindingin kanssa, joka on Hollannin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, koneiden myyntiä koskevan sopimuksen, joka sisälsi omistuksenpidätysehdon German Graphicsin hyväksi.

10      Rechtbank Utrecht (Alankomaat) teki 1.11.2006 päätöksen Holland Binding BV:n asettamisesta konkurssiin ja määräsi pesänselvittäjän.

11      Landgericht Braunschweig (Saksa) hyväksyi 5.12.2006 antamallaan määräyksellä German Graphicsin turvaamistoimia koskevan hakemuksen, joka koski tiettyjä koneita, jotka sijaitsivat Holland Bindingin tiloissa Alankomaissa. Tämä hakemus perustui edellä mainittuun omistuksenpidätysehtoon.

12      Voorzieningenrechter te Utrecht (Utrechtin välitoimista päättävä tuomari) totesi 18.12.2006 tekemällään päätöksellä Landgericht Braunschweigin antaman määräyksen täytäntöönpanokelpoiseksi. Tämän jälkeen Alice van der Schee, joka toimii Holland Binding BV:n konkurssipesän selvittäjänä, valitti tästä ratkaisusta Rechtbank Utrechtiin, joka kumosi kyseisen määräyksen 28.3.2007 antamallaan ratkaisulla. German Graphics teki Rechtbank Utrechtin ratkaisusta kassaatiovalituksen Hoge Raad der Nederlandiin.

13      Hoge Raad der Nederlanden päätti 20.6.2008 tekemällään määräyksellä lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko [asetuksen N:o 1346/2000] 25 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että siinä olevat sanat ’siltä osin kuin kyseinen yleissopimus [asetus N:o 44/2001] koskee niitä’ sisältävät sen, että ennen kuin voidaan päättää asetuksen N:o 44/2001 tunnustamis- ja täytäntöönpanosäännösten sovellettavuudesta muihin kuin [asetuksen N:o 1346/2000] 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin, ensin on vielä tutkittava, jäävätkö ne asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan perusteella tämän asetuksen aineellisen soveltamisalan ulkopuolelle?

2)      Onko [asetuksen N:o 44/2001] 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa yhdessä [asetuksen N:o 1346/2000] 7 artiklan 1 kohdan kanssa tulkittava siten, että asiantila, jossa omaisuus, jota koskee omistuksenpidätysehto ja joka ostajaa vastaan aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn alkamishetkellä sijaitsee jäsenvaltiossa, jossa tämä maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, johtaa siihen, että sellaista myyjän omistuksenpidätysehtoon perustuvaa vaatimusta, kuten German Graphicsin esittämä vaatimus, on pidettävä konkurssiin liittyvänä vaatimuksena asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja että näin ollen se ei kuulu asetuksen aineelliseen soveltamisalaan?

3)      Onko 2 kysymyksen puitteissa merkityksellistä, että [asetuksen N:o 1346/2000] 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan perusteella menettelyn aloitusvaltion lain mukaan määräytyy, mitkä tavarat kuuluvat kyseessä olevaan omaisuuteen?”

 Ensimmäisen kysymyksen tarkastelu

14      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa ensimmäisellä kysymyksellään selvittää pääasiallisesti, onko täytäntöönpanoasiaa käsittelevän tuomioistuimen, ennen kuin se voi tunnustaa asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen asetuksen N:o 44/2001 säännösten perusteella, tutkittava, kuuluuko kyseinen päätös viimeksi mainitun asetuksen soveltamisalaan.

15      Maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyvien päätösten tunnustamisesta säädetään asetuksen N:o 1346/2000 16–26 artiklassa. Kyseisen asetuksen 25 artiklan tavoitteena on tässä yhteydessä erityisesti sellaisten päätösten, jotka eivät koske suoraan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista, tunnustaminen ja täytäntöönpantavuus.

16      Kyseisen 25 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään päätöksistä, jotka koskevat tällaisen menettelyn ”kulkua tai päättämistä”, ja kyseisen artiklan 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädetään maksukyvyttömyysmenettelystä ”välittömästi johtuv[ista] ja siihen läheisesti liittyv[istä] päätöks[istä]” ja tietyistä turvaamista koskevasta toimenpiteestä tehdyistä päätöksistä, ja kyseisen artiklan 2 kohdassa säädetään ”mui[sta] kuin 1 kohdassa tarkoitet[uista] päätö[ksistä], siltä osin kuin [Brysselin yleissopimus] koskee niitä”.

17      Näin ollen asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut päätökset eivät kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan. Ei ole myöskään suljettu pois, että jotkin näistä päätöksistä ovat sellaisia, jotka eivät kuulu asetuksen N:o 1346/2000 eivätkä myöskään asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalaan. Kyseisen 25 artiklan 2 kohdan sanamuodosta seuraa tältä osin, että asetuksen N:o 44/2001 soveltaminen kyseisessä säännöksessä tarkoitettuun päätökseen edellyttää sitä, että kyseinen päätös kuuluu viimeksi mainitun asetuksen soveltamisalaan.

18      Tästä seuraa, että silloin, kun kyseessä oleva päätös ei koske siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita tai kun se ei asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan mukaan kuulu asetuksen soveltamisalaan, kyseistä asetusta ei voida soveltaa.

19      Näin ollen täytäntöönpanoasiaa käsittelevän tuomioistuimen on, ennen kuin se voi tunnustaa päätöksen, joka ei kuulu asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan, tutkittava asetuksen N:o 44/2001 säännösten perusteella, kuuluuko kyseinen päätös viimeksi mainitun asetuksen soveltamisalaan.

20      Edellä esitetystä seuraa, että ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että sanat ”siltä osin kuin kyseinen yleissopimus koskee niitä” sisältävät sen, että ennen kuin voidaan päättää asetuksen N:o 44/2001 tunnustamis- ja täytäntöönpanosäännösten sovellettavuudesta muihin kuin asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin, on tutkittava, jäävätkö ne asetuksen N:o 44/2001 aineellisen soveltamisalan ulkopuolelle.

 Toisen ja kolmannen kysymyksen tarkastelu

21      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisella ja kolmannella kysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, pääasiallisesti sitä, jääkö silloin, kun ostajaa vastaan on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely ja kun tällöin omaisuus, jota koskee omistuksenpidätysehto, sijaitsee jäsenvaltiossa, jossa tämä menettely on aloitettu, myyjän kyseiseen ostajaan kohdistuva ja kyseiseen omistuksenpidätysehtoon perustuva vaatimus asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalan ulkopuolelle.

22      Näihin kysymyksiin vastaamiseksi on tukeuduttava asetuksen N:o 44/2001 johdanto-osan perustelukappaleisiin. Asetuksen johdanto-osan toisen perustelukappaleen mukaan eräät tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista koskevien kansallisten sääntöjen väliset erot vaikeuttavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Kyseisen asetuksen johdanto-osan seitsemännen perustelukappaleen mukaan kyseisen asetuksen soveltamisalan on katettava kaikki tärkeimmät siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat. Kyseisen asetuksen johdanto-osan 15 perustelukappaleessa korostetaan, että lainkäytön yhdenmukaisuus edellyttää, että kahdessa jäsenvaltiossa ei anneta keskenään ristiriitaisia tuomioita.

23      Näistä perustelukappaleista ilmenee, että yhteisön lainsäätäjän tarkoituksena oli asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 1 kohdassa olevan ”siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden” käsitteen ymmärtäminen laajasti ja näin ollen kyseisen asetuksen laaja soveltamisala.

24      Tällaista tulkintaa tukee myös asetuksen N:o 1346/2000 johdanto-osan kuudennen perustelukappaleen ensimmäinen virke, jonka mukaan kyseisessä asetuksessa olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituttava säätämään toimivallasta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely ja tehdä päätöksiä, jotka johtuvat välittömästi maksukyvyttömyysmenettelystä ja jotka liittyvät siihen läheisesti.

25      Näin ollen viimeksi mainitun asetuksen soveltamisalaa ei tulisi tulkita laajasti.

26      Tämän seikan täsmentämisen jälkeen on muistettava yhteisöjen tuomioistuimen todenneen Brysselin yleissopimukseen liittyvässä oikeuskäytännössään, että kanne on sidoksissa konkurssimenettelyyn silloin, kun se johtuu välittömästi konkurssista ja liittyy läheisesti konkurssimenettelyyn tai akordiin (ks. asia 133/78, Gourdain, tuomio 22.2.1979, Kok., s. 733, 4 kohta). Kanne, jolla on tällaisia ominaisuuksia, ei näin ollen kuulu tämän yleissopimuksen soveltamisalaan (ks. asia C-339/07, Seagon, 19 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

27      Siltä osin kuin asetuksella N:o 44/2001 korvataan nykyisin Brysselin yleissopimus jäsenvaltioiden välisissä suhteissa, yhteisöjen tuomioistuimen tämän yleissopimuksen määräyksistä antama tulkinta pätee myös kyseisen asetuksen säännösten osalta, mikäli kyseisen yleissopimuksen määräysten ja asetuksen N:o 44/2001 säännösten voidaan katsoa vastaavan toisiaan. Lisäksi kyseisen asetuksen johdanto-osan 19 perustelukappaleesta käy ilmi, että on varmistettava jatkuvuus Brysselin yleissopimuksen ja kyseisen asetuksen tulkinnan välillä (asia C-167/08, Draka NK Cables ym., tuomio 23.4.2009, 20 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

28      Asetuksella N:o 44/2001 luodussa järjestelmässä kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdalla onkin sama asema ja sama tehtävä kuin Brysselin yleissopimuksen 1 artiklan 2 kappaleen 2 kohdalla. Lisäksi nämä säännös ja määräys ovat sanamuodoltaan täysin samanlaiset (asia C-111/08, SCT Industri, 2.7.2009, 23 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

29      Sen kysymyksen ratkaisemisessa, sovelletaanko asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittua poikkeusta, on siten edellä esitetyt seikat huomioon ottaen määräävä vaikutus sillä, kuinka vahvasti nyt pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kanne ja maksukyvyttömyysmenettely ovat edellä mainitussa asiassa Gourdain annetussa tuomiossa tarkoitetulla tavalla sidoksissa toisiinsa.

30      On kuitenkin todettava, että nyt pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa tämä sidos ei vaikuta tarpeeksi suoralta tai läheiseltä, jotta asetuksen N:o 44/2001 soveltaminen voitaisiin sulkea pois.

31      Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee nimittäin, että German Graphics, joka on kantajana Landgericht Braunschweigissa käydyssä menettelyssä, vaati sellaisen omaisuuden palauttamista, jonka omistaja se on, ja kyseisen tuomioistuimen oli ainoastaan selvitettävä kysymys, joka koski Holland Bindingin tiloissa Alankomaissa sijaitsevien tiettyjen koneiden omistusta. Vastaus tähän oikeudelliseen kysymykseen ei riipu maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta. German Graphicsin nostamalla kanteella pyrittiin ainoastaan varmistamaan viimeksi mainitun yrityksen hyväksi laaditun omistuksenpidätysehdon soveltaminen.

32      Toisin sanoen kanne, joka koskee mainittua omistuksenpidätysehtoa, muodostaa itsenäisen kanteen, joka ei perustu maksukyvyttömyysmenettelyä koskevaan lainsäädäntöön ja joka ei edellytä tämäntyyppisen menettelyn aloittamista tai selvittäjän toimia.

33      Näin ollen ainoastaan se seikka, että asiassa on asianosaisena selvittäjä, ei ole riittävää, jotta Landgericht Braunschweigissä käyty menettely voitaisiin määritellä menettelyksi, joka johtuu välittömästi konkurssista ja liittyy läheisesti konkurssimenettelyyn.

34      On siksi todettava, että German Graphicsin Landgericht Braunschweigissa nostaman kanteen kaltaista kannetta ei ole jätettävä asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalan ulkopuolelle.

35      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kuitenkin sitä, voiko asetuksen N:o 1346/2000 7 artiklan 1 kohdalla olla vaikutuksia sellaisten kanteiden luokitteluun, jotka ovat sidoksissa maksukyvyttömyysmenettelyyn. Tässä säännöksessä kuitenkin ainoastaan täsmennetään, että ”omaisuuden ostajaa koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn alkaminen ei vaikuta myyjän omistuksenpidätysehtoon perustuviin oikeuksiin, jos omaisuus maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa sijaitsi muussa jäsenvaltiossa kuin menettelyn aloitusvaltiossa”. Kyseinen säännös on toisin sanoen ainoastaan aineellisoikeudellinen sääntö, jonka tarkoituksena on suojella myyjää sellaisen omaisuuden osalta, joka sijaitsee maksukyvyttömyysmenettelyn aloitusvaltion ulkopuolella.

36      Lisäksi kyseinen 7 artiklan 1 kohta ei ole sovellettavissa pääasiassa, sillä German Graphicsin omaisuus sijaitsi maksukyvyttömyysmenettelyn aloitushetkellä Alankomaissa, toisin sanoen kyseisen menettelyn aloitusvaltion alueella.

37      Siltä osin kuin on kyse vaikutuksesta, joka asetuksen N:o 1346/200 4 artiklan 2 kohdan b alakohdalla voisi olla yhteisöjen tuomioistuimen vastaukseen, joka koskee pääasiassa kyseessä olevan kanteen luokittelua, on todettava, että tämä säännös on pelkkä lainvalintasääntö, jonka mukaan maksukyvyttömyysmenettelyn aloitusvaltion lakia sovelletaan, jotta voidaan määrittää ”maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluva omaisuus sekä sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen saa maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen”. Tällä säännöksellä ei ole mitään vaikutuksia asetuksen N:o 44/2001 soveltamisalaan.

38      Edellä esitetyn perusteella toiseen ja kolmanteen kysymykseen on vastattava, että poikkeusta, josta säädetään asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 1346/2000 7 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava, kun otetaan huomioon viimeksi mainitun asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohta, siten, että sitä ei sovelleta kanteeseen, jonka myyjä on nostanut ostajaa vastaan omistuksenpidätysehdon perusteella konkurssitilanteessa, kun omistuksenpidätysehdon kohteena oleva omaisuus sijaitsee maksukyvyttömyysmenettelyn aloitusvaltiossa silloin, kun kyseisen ostajan osalta aloitetaan kyseinen menettely.

 Oikeudenkäyntikulut

39      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 25 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että sanat ”siltä osin kuin kyseinen yleissopimus koskee niitä” sisältävät sen, että ennen kuin voidaan päättää tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 tunnustamis- ja täytäntöönpanosäännösten sovellettavuudesta muihin kuin asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin, on tutkittava, jäävätkö ne asetuksen N:o 44/2001 aineellisen soveltamisalan ulkopuolelle.

2)      Poikkeusta, josta säädetään asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 1346/2000 7 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava, kun otetaan huomioon viimeksi mainitun asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohta, siten, että sitä ei sovelleta kanteeseen, jonka myyjä on nostanut ostajaa vastaan omistuksenpidätysehdon perusteella konkurssitilanteessa, kun omistuksenpidätysehdon kohteena oleva omaisuus sijaitsee maksukyvyttömyysmenettelyn aloitusvaltiossa silloin, kun kyseisen ostajan osalta aloitetaan kyseinen menettely.

Allekirjoitukset


* Oikeudenkäyntikieli: hollanti.