YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (muutoksenhakujaosto)

10 päivänä kesäkuuta 2008


Asia T-127/07 P


Francesco Bligny

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Avoin kilpailu – Pääsyvaatimukset – Kantaja, jonka kirjallista koetta ei ole otettu korjattavaksi – Kilpailuilmoitus – Puutteellinen hakemus – Kansalaisuutta koskeva todiste – Selvästi perusteeton valitus

Aihe: Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asioissa F-142/06 ja F-142/06 AJ, Bligny vastaan komissio, 15.2.2007 antaman määräyksen (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumoamista

Ratkaisu: Valitus hylätään. Francesco Bligny vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.


Tiivistelmä


1.      Henkilöstö – Periaatteet – Luottamuksensuoja

2.      Henkilöstö – Kilpailu – Pääsyvaatimukset

(Henkilöstösääntöjen liitteessä III olevat 2 ja 5 artikla)


1.      Anteeksi annettavan virheen käsitettä, joka ilmenee kanteita koskeviin määräaikoihin liittyvästä oikeuskäytännöstä, sovelletaan analogisesti niiden pakottavien määräaikojen yhteydessä, joista on säädetty hallinnolle itselleen toimitettavan asiakirjan jättämisen osalta. Tällä käsitteellä voidaan oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden mukaisesti tarkoittaa vain poikkeuksellisia olosuhteita, joissa erityisesti hallinto on syynä virheeseen, joka on tehty sellaisen menettelyn vuoksi, joka on jo sellaisenaan tai ratkaisevassa määrin omiaan aiheuttamaan ymmärrettävää sekaannusta sellaisen oikeussubjektin mielessä, joka on vilpittömässä mielessä ja osoittaa normaalisti valveutuneelta henkilöltä edellytettävää valppautta.

(ks. 40 ja 41 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑12/90, Bayer v. komissio, 29.5.1991 (Kok. 1991, s. II‑219, 29 kohta)


2.      Euroopan yhteisöjen henkilöstön valitsemista koskevan kilpailun hakemusasiakirja, jossa täsmennetään selvästi ja yksiselitteisesti, että hakemukseen on liitettävä hakijan kansalaisuutta koskeva todiste sillä uhalla, että asiakirja on muuten mitätön, ei ole omiaan johtamaan harhaan hakijaa, joka on vilpittömässä mielessä ja osoittaa normaalisti valveutuneelta henkilöltä edellytettävää valppautta, sillä hän ei voi kohtuudella tehdä sellaista päätelmää, että hänen hakemuksensa voitaisiin tutkia, vaikka hän ei ole liittänyt siihen tällaista todistetta, eikä näin ole siinäkään tapauksessa, että hakemusasiakirjassa ei viitata kilpailuilmoituksen määräyksiin, joissa tämä velvollisuus asetetaan.

(ks. 44–46 kohta)