Asia T-334/07

Denka International BV

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

”Kasvinsuojeluaineet — Tehoaine diklorvossi — Sisällyttämättä jättäminen direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I — Arviointimenettely — Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tiedelautakunnan lausunto — Lainvastaisuusväite — Asetuksen (EY) N:o 1490/2002 20 artikla — Uusien tutkimusten ja tietojen esittäminen arviointimenettelyn aikana — Asetuksen (EY) N:o 451/2000 8 artikla — Asetuksen (EY) N:o 178/2002 28 artiklan 1 kohta — Perusteltu luottamus — Oikeasuhteisuus — Yhdenvertainen kohtelu — Hyvän hallinnon periaate — Puolustautumisoikeudet — Toissijaisuusperiaate — EY 95 artiklan 3 kohta ja direktiivin 91/414 4 artiklan 1 kohta ja 5 artiklan 1 kohta”

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 19.11.2009   II ‐ 4211

Tuomion tiivistelmä

1. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Ajallinen soveltamisala – Menettelysäännöt – Säännöt, joilla muutetaan kasvinsuojeluaineisiin sisältyvien tehoaineiden arviointimenettelyä – Välitön soveltaminen meneillään oleviin tehoaineiden arviointimenettelyihin

   (Komission asetuksen N:o 451/2000 8 artikla; komission asetus N:o 1490/2002)

2. Yhteisön oikeus – Periaatteet – Luottamuksensuoja – Rajat

3. Maatalous – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen – Direktiivi 91/414

   (Komission asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 7 kohta; neuvoston direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohta)

4. Maatalous – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen – Direktiivi 91/414

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 178/2002 28 artiklan 1 kohta; komission asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 7 kohta; neuvoston direktiivi 91/414)

5. Maatalous – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen – Direktiivi 91/414

   (Neuvoston direktiivin 91/414 5 artiklan 1 kohta)

6. Yhteisön oikeus – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet – Soveltamisala

   (Komission asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 2 ja 5 kohta; neuvoston direktiivi 91/414)

7. Yhteisön oikeus – Periaatteet – Luottamuksensuoja – Edellytykset

   (Komission asetuksen N:o 451/2000 8 artikla)

8. Maatalous – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen – Direktiivi 91/414

   (Neuvoston direktiivin 91/414 5 artiklan 1 kohta)

1.  Yhteisön aineellisoikeudellisia sääntöjä on tulkittava siten, että ne eivät lähtökohtaisesti koske tilanteita, jotka ovat päättyneet ennen niiden voimaantuloa, kun taas menettelysääntöjä sovelletaan välittömästi. Direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista lisäsäännöistä ja asetuksen N:o 451/2000 muuttamisesta annetun asetuksen N:o 1490/2002 säännökset, joissa säädetään Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen osallistumisesta tehoaineiden arviointimenettelyyn, ovat kuitenkin menettelysääntöjä, joita sovelletaan välittömästi.

   Näin ollen direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen ja kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan uusien säännösten välitön soveltaminen meneillään oleviin tehoaineiden arviointimenettelyihin ei ole lainvastaista. Kun lisäksi otetaan huomioon menettelysääntöjen välitön soveltaminen, mikään erityinen perustelu asetuksessa N:o 1490/2002 ei ole tältä osin tarpeen.

   (ks. 45–47 kohta)

2.  Luottamuksensuojan periaatteen soveltamisalaa ei voida laajentaa sellaiseksi, että yleisesti estetään uuden säädöksen soveltaminen aikaisemman säädöksen voimassa ollessa syntyneiden tilanteiden tuleviin vaikutuksiin.

   (ks. 48 kohta)

3.  Vaikka oletettaisiin, että direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen ja kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 7 kohdassa asetettu vuoden määräaika sille, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi esittelevän jäsenvaltion arviokertomusluonnoksen ja antaa lausunnon siitä, voidaanko kyseisen tehoaineen odottaa vastaavan kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414 turvallisuusvaatimuksia, olisi pakottava, mainitun määräajan ylittäminen vaikuttaisi päätöksen jättää tietty tehoaine sisällyttämättä direktiivin 91/414 liitteeseen laillisuuteen vain, jos osoitettaisiin, että ilman tätä sääntöjenvastaisuutta päätös I olisi voinut olla erisisältöinen.

   (ks. 55 ja 56 kohta)

4.  Arviointimenettelyssä, josta säädetään direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen ja kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 451/2000 8 artiklassa ja joka koskee niiden valmistajien, jotka haluavat saada tehoaineen sisällytettyä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414 liitteeseen I, toimittamia asiakirja-aineistoja, kasvien terveyttä, kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevän lautakunnan (tiedelautakunta) lausunto nimittäin sitoo Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) niiden kysymysten osalta, joiden osalta tiedelautakuntaa on kuultu, mutta tällä ei kuitenkaan vaikuteta kyseisen tehoaineen muodostaman riskin yleiseen arviointiin.

   Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä annetun asetuksen N:o 178/2002 28 artiklan 1 kohdan sanamuodon mukaan silloin, jos EFSA päättää pyytää lausunnon tällaiselta tiedelautakunnalta, sen on noudatettava kyseistä lausuntoa. Tätä tulkintaa tukevat EFSA:n vahvistamat sisäiset säännöt, joiden mukaan silloin kun tiedelautakuntaa kuullaan, kansallisten asiantuntijoiden kertomuksessa on otettava tiedelautakunnan lausunto huomioon. Tästä säännöstä voidaan poiketa ainoastaan siinä tapauksessa, että EFSA:lla on käytössään sellaista tieteellistä näyttöä, jonka perusteella on perusteltua jättää kyseinen lausunto ottamatta huomioon.

   Tiedelautakunnan lausuntoa, joka voidaan pyytää tiettyihin arvioitavaan asiakirja-aineistoon liittyviin erityisiin ongelmiin, ei kuitenkaan pidä samastaa asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti laadittuun EFSA:n lausuntoon tehoaineen direktiivin 91/414 turvallisuusvaatimusten mukaisuudesta. Tiedelautakunnan tekemä riskinarviointi on nimittäin luonteeltaan teoreettista, kun taas EFSA:n on tätä samaa arviointia tehdessään otettava huomioon näiden riskien hallintaan käytännössä liittyvä epävarmuus. Tiedelautakunta ei siten voi missään tapauksessa korvata EFSA:ta mainitun 8 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun lausunnon laatimisessa.

   (ks. 68–70 ja 75 kohta)

5.  Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414 5 artiklan 1 kohdassa mainitut kriteerit aineen sisällyttämiseksi direktiivin liitteeseen I on muotoiltu laajasti, ja ne nojautuvat ihmisten tai eläinten terveydelle tai pohjavedelle aiheutuvien haitallisten vaikutusten riskien arviointiin tai kohtuuttomien ympäristölle aiheutuvien vaikutusten riskien arviointiin. Lisäksi tätä säännöstä on tulkittava ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti. Tästä periaatteesta seuraa, että jos esiintyy epävarmuutta siitä, onko olemassa ihmisten terveyteen kohdistuvaa riskiä, tai siitä, minkä laajuinen tämä riski on, yhteisön toimielimet saavat toteuttaa suojatoimenpiteitä odottamatta, että näiden riskien olemassaolo ja vakavuus osoitetaan täysin. Lisäksi sovellettaessa ennalta varautumisen periaatetta, jolla nimenomaisesti tarkoitetaan tieteellisesti epävarmoja tilanteita, riskinarvioinnilta ei näin ollen voida edellyttää, että yhteisön toimielimet saisivat väistämättä täysin vakuuttavaa tieteellistä näyttöä riskin olemassaolosta ja mahdollisten haitallisten vaikutusten vakavuudesta riskin toteutuessa.

   (ks. 115 ja 116 kohta)

6.  Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen missä tahansa menettelyssä, jota käydään tiettyä henkilöä vastaan ja joka voi päättyä tälle vastaiseen päätökseen, on yhteisön oikeuden perustavanlaatuinen periaate, jota on noudatettava, vaikka tästä menettelystä ei olisi annettu mitään määräyksiä. Tämä periaate edellyttää, että henkilöille, joille päätös on osoitettu ja joiden etuihin se merkittävästi vaikuttaa, annetaan tilaisuus ilmaista tehokkaasti kantansa. Päätös jättää tietty tehoaine sisällyttämättä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414 liitteeseen I on kyseisen tehoaineen sisällyttämistä koskevan hakemuksen tekijän etujen vastainen, koska siinä ei hyväksytä mainittua hakemusta.

   Tehoaineen sisällyttämistä mainittuun liitteeseen I koskevaan arviointimenettelyyn sovellettavissa säännöksissä ei kuitenkaan säädetä velvollisuudesta antaa ilmoittajalle tilaisuus esittää tutkimuksia kyseisen arviointimenettelyn kuluessa. Direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen ja kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 2 ja 5 kohdassa todetaan, että uusia tutkimuksia ei lähtökohtaisesti hyväksytä sen jälkeen, kun joko esittelevä jäsenvaltio tai Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on aloittanut tehoaineen arvioinnin. Vaikka mainittujen säännösten mukaan esittelevä jäsenvaltio voi mahdollisesti EFSA:n suostumuksella silloin, kun sen arviokertomusluonnos on jo toimitettu EFSA:lle, pyytää ilmoittajaa toimittamaan annetuissa määräajoissa täydentäviä tietoja, jotka kyseinen jäsenvaltio tai EFSA katsovat tarpeellisiksi asiakirja-aineiston selventämiseksi, mainituissa säännöksissä ei säädetä mainitunlaisesta poikkeuksesta uusien tutkimusten toimittamisen osalta. Sitä suuremmalla syyllä mahdollisuutta täydentävien tietojen tai tutkimusten esittämiseen ei ole sen jälkeen, kun EFSA on antanut lopullisen kertomuksensa.

   (ks. 127–130 kohta)

7.  Oikeus vedota luottamuksensuojaan koskee kaikkia yksityisiä oikeussubjekteja, jotka ovat sellaisessa tilanteessa, josta ilmenee, että heille on yhteisön hallinnon antamien täsmällisten vakuuttelujen vuoksi syntynyt perusteltuja odotuksia. Tällaisia vakuutteluja ovat – oli se oikeudellinen muoto, jossa ne on annettu tiedoksi, mikä hyvänsä – täsmälliset, ehdottomat ja yhtäpitävät tiedot, jotka on saatu toimivaltaisista ja luotettavista lähteistä. Tämän periaatteen loukkaamiseen ei sitä vastoin voida vedota, jollei hallinto ole antanut asiassa täsmällisiä vakuutteluja. Vain sovellettavien normien mukaiset vakuuttelut voivat synnyttää tällaisen perustellun luottamuksen.

   Tältä osin direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen ja kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 451/2000 8 artiklassa säädetyssä tehoaineen arviointimenettelyssä sen sisällyttämiseksi tai sisällyttämättä jättämiseksi kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414 liitteeseen I EFSA arvioi kyseisen aineen haitalliset vaikutukset ja antaa tältä osin tieteellisen lausunnon komissiolle. Asianomaisen tehoaineen ilmoittajat ja EFSA ovat lähtökohtaisesti keskenään yhteydessä ennen vertaisarvioinnin aloittamista. Kun otetaan huomioon EFSA:lle tässä menettelyssä täten annettu tehtävä, voidaan katsoa, että sekä komission antamat täsmälliset vakuuttelut että EFSA:n samassa menettelyssä antamat täsmälliset vakuuttelut ovat omiaan synnyttämään ilmoittajassa perustellun luottamuksen.

   (ks. 132, 148 ja 149 kohta)

8.  Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414 5 artiklan 1 kohdan b alakohta – kun sitä tulkitaan ennalta varautumisen periaatteen yhteydessä – merkitsee sitä, että ihmisten terveyden kannalta sellaisten painavien syiden olemassaolo, jotka tieteellistä epävarmuutta poistamatta saattavat kohtuullisesti asettaa kyseenalaiseksi aineen vaarattomuuden, estää lähtökohtaisesti kyseisen aineen sisällyttämisen kyseisen direktiivin liitteeseen I.

   Siitä, että direktiivin 91/414 5 artiklan 1 kohdassa viitataan tieteellisen ja teknisen tietämyksen tasoon, ei voida johtaa, että yritysten, jotka ovat ilmoittaneet tehoaineen ja joita todennäköisesti koskee päätös tämän aineen sisällyttämättä jättämisestä kyseiseen liitteeseen I, tulisi saada hyväkseen mahdollisuus esittää uusia tietoja niin kauan kuin mainitun aineen vaarattomuudesta on epäilyksiä. Tällainen mainitun säännöksen tulkinta olisi vastoin ympäristön suojelun ja ihmisten ja eläinten terveyden suojelun korkeatasoisuuden tavoitetta, joka on mainitun 5 artiklan 1 kohdan taustalla, koska se vastaisi veto-oikeuden antamista tehoaineen ilmoittavalle osapuolelle, jolla on yhtäältä velvollisuus osoittaa sen vaarattomuus ja toisaalta parempi tuntemus kyseessä olevasta aineesta, mahdolliseen päätökseen, jolla jätetään sisällyttämättä kyseessä oleva aine kyseiseen liitteeseen I. Tällainen tulkinta kyseisestä säännöksestä on entistäkin mahdottomampi hyväksyä, kun otetaan huomioon, että on olemassa mahdollisuus ilmoittaa (uudelleen) tehoaine, jotta se sisällytettäisiin direktiivin 91/414 liitteeseen I viimeksi mainitun 6 artiklan 2 kohdan perusteella.

   (ks. 180–182 kohta)