Asia C-14/07

Ingenieurbüro Michael Weiss und Partner GbR

vastaan

Industrie- und Handelskammer Berlin

(Bundesgerichtshofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Asetus (EY) N:o 1348/2000 — Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto — Kääntämättä jääneet asiakirjan liitteet — Seuraukset”

Julkisasiamies V. Trstenjakin ratkaisuehdotus 29.11.2007   I - 3371

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 8.5.2008   I - 3401

Tuomion tiivistelmä

1. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto – Asetus N:o 1348/2000 – Haasteen käsite

   (Neuvoston asetuksen N:o 1348/2000 8 artiklan 1 kohta)

2. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto – Asetus N:o 1348/2000 – Muulla kuin vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä laaditun asiakirjan tiedoksianto

   (Neuvoston asetuksen N:o 1348/2000 8 artiklan 1 kohta)

3. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto – Asetus N:o 1348/2000 – Muulla kuin vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä laaditun asiakirjan tiedoksianto

   (Neuvoston asetuksen N:o 1348/2000 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

4. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto – Asetus N:o 1348/2000 – Muulla kuin vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä laaditun asiakirjan tiedoksianto

   (Neuvoston asetuksen N:o 1348/2000 8 artiklan 1 kohta)

1.  Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun asetuksen N:o 1348/2000 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ”tiedoksiannettavan asiakirjan” käsitettä, kun tämä asiakirja on haaste, on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan sitä asiakirjaa tai niitä asiakirjoja, joiden hyvissä ajoissa tapahtuvalla tiedoksiantamisella vastaajalle annetaan tilaisuus vedota oikeuksiinsa lähettäneessä valtiossa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Tällaisen asiakirjan avulla on voitava varmasti yksilöidä ainakin vaatimuksen kohde ja syy sekä kehotus saapua tuomioistuimeen tai, vireillä olevan oikeudenkäynnin lajista riippuen, mahdollisuus hakea muutosta tuomioistuimessa. Asiakirjat, joilla on vain todisteen tehtävä ja jotka eivät ole välttämättömiä vaatimuksen kohteen ja syyn ymmärtämiseksi, eivät ole tässä asetuksessa tarkoitetun haasteen olennainen osa.

   (ks. 73 kohta)

2.  Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun asetuksen N:o 1348/2000 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että vastaajalla ei ole oikeutta kieltäytyä tiedoksiannettavan haasteen vastaanottamisesta, jos hän kykenee sen perusteella vetoamaan oikeuksiinsa lähettävässä jäsenvaltiossa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, kun tuon asiakirjan liitteinä olevia tositteita ei ole laadittu vastaanottavan jäsenvaltion kielellä tai sellaisella asiakirjan lähettäneen jäsenvaltion kielellä, jota vastaanottaja ymmärtää, ja kun ne ovat vain todisteita eivätkä ole välttämättömiä vaatimuksen kohteen ja syyn ymmärtämiseksi.

   Vuoden 1965 Haagin yleissopimuksen, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 27.9.1968 tehdyn Brysselin yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, ja oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta Euroopan unionin jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 26.5.1997 tehdyn yleissopimuksen määräyksiä ja asetusten N:o 1348/2000 ja N:o 44/2001 säännöksiä sekä asetuksen N:o 1348/2000 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettuja jäsenvaltioiden ilmoituksia tutkittaessa ilmenee, ettei sitä, että kantaja olisi käännättänyt haasteen, ole pidetty välttämättömänä vastaajan puolustautumisoikeuksien toteuttamiseksi, vaan vastaajalla on vain oltava käytettävissään riittävästi aikaa asiakirjan käännättämiseksi ja puolustuksensa järjestämiseksi.

   Haastehakemuksen käsitteen itsenäisestä tulkinnasta johtuu, että tällaisen asiakirjan on sisällettävä sellaiset siihen varsinaisesti liittyvät kirjelmät, joiden avulla vastaaja ymmärtää kanteen kohteen ja perustelut sekä sen, että vireillä on oikeudenkäynti, jonka kuluessa hän voi vedota oikeuksiinsa. Sitä vastoin tositteet, joilla on vain itse tiedoksiannon kohteesta erillinen todistava tehtävä ja jotka eivät liity erottamattomasti kannekirjelmään, koska ne eivät ole välttämättömiä kantajan kanteen kohteen ja syyn ymmärtämiseksi, eivät ole tässä määräyksessä tarkoitetun haasteen olennainen osa. Kansallisen tuomioistuimen on tarkistettava, kykeneekö vastaaja haasteen sisällön perusteella vetoamaan oikeuksiinsa vai onko lähettäjän korjattava se, ettei välttämätöntä liitettä ole käännetty.

   (ks. 52, 56, 64, 65, 69, 75 ja 78 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

3.  Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun asetuksen N:o 1348/2000 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että tiedoksiannetun asiakirjan vastaanottajan ei oleteta osaavan asiakirjan kieltä jo siksi, että se on sopinut elinkeinotoimintaansa harjoittaessaan tekemässään sopimuksessa kantajan kanssa, että kirjeenvaihto käydään asiakirjan lähettäneen jäsenvaltion kielellä, vaan se on vain viite, jonka tuomioistuin voi ottaa huomioon, kun se tarkistaa, ymmärtääkö vastaanottaja lähettävän jäsenvaltion kieltä sillä tavoin, että hän voi vedota oikeuksiinsa.

   (ks. 88 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

4.  Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun asetuksen N:o 1348/2000 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tiedoksiannettavan haasteen vastaanottaja ei ainakaan tuon säännöksen perusteella saa kieltäytyä ottamasta vastaan asiakirjan liitteitä, jotka eivät ole vastaanottavan jäsenvaltion kielellä tai lähettäneen jäsenvaltion kielellä, jota vastaanottaja ymmärtää, kun tämä on elinkeinotoimintaa harjoittaessaan tehnyt sopimuksen, jossa se on sopinut, että kirjeenvaihto käydään lähettäneen jäsenvaltion kielellä, ja kun liitteet yhtäältä koskevat tätä kirjeenvaihtoa ja ne on toisaalta laadittu sovitulla kielellä.

   Liitteiden kääntämistä voidaan vaatia, kun tuon haasteen, joka on käännetty, sisältö on riittämätön yksilöimään vaatimuksen kohteen ja syyn sekä mahdollistamaan näin sen, että vastaaja voi vedota oikeuksiinsa. Liitteiden kääntäminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos tosiasiallisista olosuhteista ilmenee, että haasteen vastaanottaja tietää näiden liitteiden sisällön. Näin on silloin, kun se on ne laatinut tai kun sen oletetaan ymmärtävän niiden sisällön esimerkiksi sen vuoksi, että se on tehnyt elinkeinotoimintaa harjoittaessaan sopimuksen, jossa se on sopinut, että kirjeenvaihto käydään asiakirjan lähettäneen jäsenvaltion kielellä, ja kun liitteet yhtäältä koskevat tätä kirjeenvaihtoa ja kun ne on toisaalta laadittu sovitulla kielellä.

   (ks. 90–92 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)