1. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Näyttö
(EY 81 artiklan 1 kohta)
2. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Yritysten väliset sopimukset – Näyttö
(EY 81 artiklan 1 kohta)
3. Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Komission velvollisuus näyttää toteen kilpailusääntöjen rikkominen ja sen kesto
(EY 81 artiklan 1 kohta)
4. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Yhdenmukaistettu menettelytapa – Käsite – Yhteensovittaminen ja yhteistyö, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, että jokaisen yrityksen on määriteltävä itsenäisesti markkinakäyttäytymisensä
(EY 81 artiklan 1 kohta)
5. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Yrityksen osallistuminen kilpailua rajoittaviin aloitteisiin – Aloitteen hiljainen hyväksyminen ilman julkista irtisanoutumista siitä on riittävää yrityksen vastuun syntymiseksi
(EY 81 artiklan 1 kohta)
6. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Rikkominen – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, joita voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena pidettävänä kilpailusääntöjen rikkomisena – Käsite
(EY 81 artiklan 1 kohta)
7. Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Yritysten väliset sopimukset – Kilpailunvastaiseen sopimukseen osallistunut yritys – Kartellissa sovitusta poikkeava toiminta
(EY 81 artiklan 1 kohta)
8. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Sakon määrän alentaminen vastineena rikkomisesta epäillyn yrityksen yhteistyöstä komission kanssa – Edellytykset
(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 96/C 207/04 D kohta)
1. Kun kyse on EY 81 artiklan 1 kohdan rikkomisen selvittämisestä, komission on esitettävä täsmällistä ja yhtäpitävää näyttöä, jonka perusteella voidaan vakuuttua siitä, että väitetty rikkominen on tapahtunut. Tilanteessa, jossa unionin tuomioistuimet ovat epätietoisia, asia on ratkaistava sen yrityksen hyväksi, jolle rikkomisen toteamista koskeva päätös on osoitettu. Erityisesti käsitellessään sakkopäätöksen kumoamista koskevaa kannetta unionin tuomioistuimet eivät näin ollen voi todeta, että komissio on näyttänyt rikkomisen toteen oikeudellisesti riittävällä tavalla, jos niillä on tämän seikan osalta yhä epäilyksiä. Kaikkien komission esittämien todisteiden ei kuitenkaan tarvitse välttämättä täyttää näitä edellytyksiä kaikkien rikkomisen osatekijöiden osalta. Riittää, että komission esittämät aihetodisteet kokonaisvaltaisesti tarkasteltuina täyttävät nämä edellytykset.
Lisäksi on tavanomaista, että kilpailunvastaisiin sopimuksiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan vaivihkaa, että kokoukset pidetään salassa ja että niihin liittyvien asiakirjojen määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä. Tästä seuraa, että vaikka komissio löytää asiakirjoja, jotka osoittavat nimenomaisesti talouden toimijoiden välisen lainvastaisen yhteydenpidon, nämä asiakirjat – esimerkiksi kokousten pöytäkirjat – ovat normaalisti vain hajanaisia ja niitä on vähän, joten usein on välttämätöntä muodostaa kuva tietyistä yksityiskohdista päättelemällä. Useimmissa tapauksissa kilpailunvastaisen menettelytavan tai sopimuksen olemassaolo on näin ollen pääteltävä tietyistä yhteensattumista ja seikoista, jotka yhdessä tarkasteltuina voivat muun johdonmukaisen selityksen puuttuessa olla osoitus kilpailusääntöjen rikkomisesta.
(ks. 56–58 kohta)
2. Sakkojen lieventämistä koskevan politiikan yhteydessä annetuilla lausunnoilla on tärkeä merkitys. Näiden yritysten nimissä annettujen lausuntojen todistusarvo on merkittävä, koska ne merkitsevät huomattavia oikeudellisia ja taloudellisia riskejä. Kartelliin osalliseksi epäillyn yrityksen lausuntoa, jonka totuudenmukaisuuden on riitauttanut useampi muu myös kartelliin osalliseksi epäilty yritys, ei kuitenkaan voida pitää riittävänä näyttönä jälkimmäisten toteuttamasta rikkomisesta, jos sen tukena ei ole muita todisteita.
(ks. 59 kohta)
3. Rikkomisen kesto on yksi EY 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen käsitteen osatekijä, jota koskeva todistustaakka on komissiolla. Jos ei ole olemassa näyttöä, jolla rikkomisen kesto voidaan osoittaa suoraan, komission on tukeuduttava ainakin näyttöön, joka liittyy ajallisesti riittävän lähellä toisiaan oleviin tosiseikkoihin, joiden perusteella voidaan kohtuudella päätellä, että rikkominen on jatkunut keskeytyksettä tiettyjen kahden ajankohdan välillä.
(ks. 60 kohta)
4. Tietojenvaihdon ei tarvitse välttämättä olla vastavuoroista ollakseen itsenäistä toimintaa markkinoilla koskevan periaatteen vastaista. Arkaluonteisten tietojen paljastaminen poistaa kilpailijan tulevaa käyttäytymistä koskevan epävarmuuden ja vaikuttaa siten suoraan tai välillisesti tietojen saajan strategiaan.
(ks. 70 kohta)
5. Julkisen irtisanoutumisen käsitettä vastuusta vapauttavana seikkana on tulkittava suppeasti. Ilmoituksen, jonka tarkoituksena on julkinen irtisanoutuminen kilpailua rajoittavasta menettelytavasta, on oltava vakaa ja selkeä, jotta muut kartellin osapuolet ymmärtävät hyvin kyseisen yrityksen aikomuksen. Kun nimenomaista irtisanoutumista ei ole tapahtunut, komissio voi katsoa, että rikkominen ei ole päättynyt.
(ks. 75, 76 ja 102 kohta)
6. Käyttäytymisestä, joka muodostuu siitä, että kilpailevien valmistajien välillä on usean vuoden ajan säännöllisesti kahden- ja monenkeskistä yhteydenpitoa, jonka kohteena on sellaisten lainvastaisten menettelytapojen käyttöön ottaminen, joilla on tarkoitus järjestää keinotekoisesti kuparisten putken liittimien markkinoiden toimintaa, muun muassa hintojen tasoa, on todettava, että sillä seikalla, että näiden menettelytapojen tietyt ominaisuudet tai intensiivisyys ovat muuttuneet komission tekemien tarkastusten jälkeen, ei ole merkitystä kyseisen kartellin jatkumisen kannalta, koska kilpailua rajoittavien menettelytapojen tavoite – eli putken liittimien hintojen yhdenmukaistaminen – ei ole muuttunut. Tässä yhteydessä on uskottavaa, että kartelli on komission tekemien tarkastusten jälkeen vähemmän järjestäytynyttä ja sen toiminnan intensiivisyys on vaihtelevampaa. Se, että kartellin toiminnan intensiivisyys voi vaihdella eri ajanjaksoina, ei kuitenkaan merkitse sitä, että kartellin voidaan katsoa päättyneen.
(ks. 82 ja 85 kohta)
7. Kartellin noudattamatta jättäminen ei vaikuta mitenkään kartellin olemassaoloon. Kartellin osapuolet pysyvät kilpailijoina, joista jokaisella saattaa olla milloin tahansa houkutus käyttää hyväkseen muiden kurinalaisuutta kartellissa sovittujen hintojen suhteen laskemalla omia hintojaan lisätäkseen markkinaosuuttaan samalla, kun yleinen hintataso pysyy melko korkeana.
(ks. 98 ja 99 kohta)
8. Sakon määrän alentaminen hallinnollisessa menettelyssä harjoitetun yhteistyön vuoksi on perusteltua vain, jos komissio on kyseessä olevan yrityksen käyttäytymisen vuoksi voinut todeta kilpailusääntöjen rikkomisen helpommin ja, tilanteen mukaan, saada sen loppumaan. Sakon määrän alentaminen vuoden 1996 yhteistyötiedonannon nojalla on perusteltua ainoastaan, kun toimitettujen tietojen ja kyseessä olevan yrityksen käyttäytymisen yleisemminkin voidaan katsoa osoittavan, että yritys on harjoittanut todellista yhteistyötä.
(ks. 114 kohta)