Asia T-171/06

Laytoncrest Ltd

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

”Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin TRENTON rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi yhteisön sanamerkki LENTON — Oikeus tulla kuulluksi — Asetuksen (EY) N:o 40/94 73 artikla ja asetuksen (EY) N:o 2868/95 54 sääntö — Tavaramerkkihakemusta ei ole peruutettu — Asetuksen N:o 40/94 44 artiklan 1 kohta — Velvollisuus tehdä päätös käytettävissä olevien todisteiden perusteella — Asetuksen N:o 2868/95 20 säännön 3 kohta ja 50 säännön 1 kohta”

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.3.2009   II ‐ 542

Tuomion tiivistelmä

1. Yhteisön tavaramerkki – Viraston päätökset – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen

   (Neuvoston asetuksen N:o 40/94 73 artikla; komission asetuksen N:o 2868 1 artiklassa oleva 54 sääntö)

2. Yhteisön tavaramerkki – Rekisteröintimenettely – Tavaramerkkiä koskevan hakemuksen peruuttaminen, rajoittaminen ja muuttaminen – Ainoastaan hakijalle kuuluva mahdollisuus

   (Neuvoston asetuksen N:o 40/94 44 artiklan 1 kohta)

3. Yhteisön tavaramerkki – Kolmansien huomautukset ja väite – Väitteen tutkiminen – Hakijan pidättyminen osallistumasta viraston sisällä käytäviin väite- ja valitusmenettelyihin

   (Komission asetuksen N:o 2868/95 1 artiklassa olevan 20 säännön 3 kohta ja 50 säännön 1 kohta)

1.  Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 73 artiklan mukaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) perustelee päätöksensä ja ne voivat perustua ainoastaan sellaisiin syihin, joihin osapuolet ovat voineet ottaa kantaa. Asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 2868/95 54 säännön mukaan on niin, että jos virasto toteaa jonkin oikeuden menetetyksi mainittujen asetusten perusteella ilman, että mitään päätöstä on tehty, se ilmoittaa tästä asianomaiselle henkilölle ja huomauttaa hänelle mahdollisuudesta pyytää kahden kuukauden kuluessa tästä tiedottamisesta asiasta viraston päätöstä.

   Vaikka oletetaan, että valituslautakunta saattaa katsoa, että menettelyllisiin toimenpiteisiin ryhtymättä jättäminen viraston sisällä käydyissä väite- ja valitusmenettelyissä on seikka, joka on omiaan osoittamaan, että yhteisön tavaramerkin hakijalla ei ole enää mitään intressiä saada kyseinen merkki rekisteröidyksi ja se on siis peruuttanut implisiittisesti hakemuksensa, on todettava, että valituslautakunnan päätös katsoa, että hakija on peruuttanut implisiittisesti hakemuksensa siitä syystä, ettei se ole ryhtynyt menettelyllisiin toimenpiteisiin, on joka tapauksessa tehty asetuksen N:o 40/94 73 artiklan ja asetuksen N:o 2868/95 54 säännön vastaisesti ja se on tästä syystä kumottava, jos valituslautakunta ei ole missään vaiheessa ilmoittanut hakijalle aikomuksestaan tehdä tällainen päätös.

   (ks. 33–35 kohta)

2.  Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 44 artiklan 1 kohdan perusteella ”hakija voi milloin tahansa peruuttaa yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemuksensa tai rajoittaa sen sisältämien tavaroiden tai palvelujen luetteloa”.

   Tätä säännöstä on tulkittava siten, että mahdollisuus rajoittaa tavaroiden tai palvelujen luetteloa kuuluu yksinomaan yhteisön tavaramerkin hakijalle, joka voi milloin tahansa tehdä tällaisen pyynnön sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit). Tällöin yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemuksen peruuttaminen kokonaan tai osittain taikka hakemuksen sisältämien tavaroiden tai palvelujen luettelon rajoittaminen on tehtävä nimenomaisesti ja ilman ehtoja.

   Mainittu säännös koskee ainoastaan yhteisön tavaramerkin hakijaa eikä viraston valituslautakuntaa. Valituslautakunta ei siis voi vedota kyseiseen säännökseen hakijan sijaan tulemalla päätelläkseen hakijan menettelyllisestä käyttäytymisestä, että tämä on implisiittisesti peruuttanut tavaramerkkihakemuksensa.

   Tämän perusteella mainittuun säännökseen ei voida vedota sen päättelemiseksi, että yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus on peruutettu implisiittisesti pelkästään siitä syystä, että kyseisen tavaramerkin hakija ei ole osallistunut väite- ja valitusmenettelyihin viraston sisällä.

   (ks. 41, 42, 44 ja 46 kohta)

3.  Asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 2868/95 20 säännön, joka koskee väitteen tutkimista, 3 kohdan mukaan on niin, että ”jos hakija ei jätä huomautuksia, [SMHV] tekee päätöksensä väitteestä käytettävissään olevien todisteiden perusteella”. Samoin asetuksen N:o 2868/95 50 säännön 1 kohdan mukaan on niin, että ”jollei toisin säädetä, valitusmenettelyssä sovelletaan soveltuvin osin säännöksiä, jotka koskevat menettelyä valituksenalaisen päätöksen tehneellä osastolla”.

   Koska toisin ei ole säädetty, valituslautakunta on siis velvollinen soveltamaan asetuksen N:o 2868/95 20 säännön 3 kohtaa ja tästä syystä valituslautakunta ei voi rinnastaa sitä, ettei hakija ole ryhtynyt menettelyllisiin toimenpiteisiin väite- ja valitusmenettelyvaiheessa, tilanteeseen, jossa hakija on implisiittisesti peruuttanut tavaramerkkihakemuksensa.

   (ks. 54 ja 55 kohta)