Asia C-420/06

Rüdiger Jager

vastaan

Amt für Landwirtschaft Bützow

(Verwaltungsgericht Schwerinin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Yhteinen maatalouspolitiikka — Asetus (EY) N:o 1254/1999 ja asetus (EY) N:o 1782/2003 — Naudanliha — Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskeva yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä — Asetukset (ETY) N:o 3887/92, (EY) N:o 2419/2001 ja (EY) N:o 796/2004 — Eläintukihakemukset — Emolehmäpalkkio — Väärinkäytös — Nautaeläinten, joista tukea ei ole haettu, tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamatta jättäminen — Asetus (EY) N:o 1760/2000 — Tuen ulkopuolelle jättäminen — Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 2 artiklan 2 kohta — Lievemmän seuraamuksen taannehtivan soveltamisen periaate”

Julkisasiamies Y. Botin ratkaisuehdotus 27.11.2007   I - 1319

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 11.3.2008   I - 1342

Tuomion tiivistelmä

1. Yhteisön oikeus – Periaatteet – Lievemmän seuraamuksen taannehtivan soveltamisen periaate

   (Neuvoston asetuksen N:o 2988/95 2 artiklan 1 ja 2 kohta)

2. Maatalous – Yhteinen maatalouspolitiikka – Tiettyjä tukijärjestelmiä koskeva yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä

   (Neuvoston asetuksen N:o 2988/95 2 artiklan 2 kohta ja neuvoston asetus N:o 1782/2003; komission asetuksen N:o 3887/92 10 c artikla, komission asetuksen N:o 2419/2001 39 artiklan 1 kohta ja komission asetuksen N:o 796/2004 66 ja 67 artikla)

1.  Lievemmän seuraamuksen taannehtivaa soveltamista koskeva periaate kuuluu jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen niin, että sen on katsottava olevan yhteisön oikeuden yleinen periaate, jonka kunnioittamisen yhteisöjen tuomioistuin varmistaa ja joka kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon.

   Tätä periaatetta ilmentää erityisellä tavalla Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta annetun asetuksen N:o 2988/95 2 artiklan 2 kohdan toinen virke, jonka mukaan toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun väärinkäytöksen tunnusmerkit täyttävään menettelyyn taannehtivasti myöhempiä muutoksia ja säännöksiä, jotka sisältyvät alakohtaiseen yhteisön säännöstöön, jossa säädetään lievemmistä hallinnollisista seuraamuksista.

   (ks. 59 ja 60 kohta)

2.  Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta annetun asetuksen N:o 2988/95 2 artiklan 2 kohdan toista virkettä on tulkittava siten, että yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa asetuksessa N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 796/2004, sellaisena kuin se on muutettuna ja oikaistuna asetuksella N:o 239/2005, 66 ja 67 artiklan säännöksiä ei voida soveltaa takautuvasti eläintukihakemukseen, joka kuuluu ajallisesti tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 3887/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2801/1999, jonka 10 c artiklan nojalla tuki on suljettu pois, soveltamisalaan.

   Asetuksen N:o 796/2004 66 ja 67 artiklassa perustetun seuraamusjärjestelmän tavoitteena ei nimittäin ole muuttaa naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetulla asetuksella N:o 1254/1999 perustetussa nautaeläinten tukijärjestelmässä sovellettavien seuraamusten luonnetta tai suuruutta, vaan näillä artikloilla pyritään mukauttamaan seuraamukset asetuksen N:o 1782/2003 voimaantulosta alkaen uuteen, viimeksi mainitulla säädöksellä toteutetulla yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksella luotuun säädösyhteyteen, jotta säilytetään kyseessä oleviin tukijärjestelmiin sovellettavan seuraamusjärjestelmän johdonmukaisuus, kun otetaan huomioon tämän uudistuksen perustana olevat periaatteet. Mainituissa 66 ja 67 artiklassa perustettu järjestelmä ei näin ollen heijasta muutosta yhteisön lainsäätäjän näkemyksessä siitä, mikä on asianmukainen seuraamus kunkin väärinkäytöksen vakavuuteen nähden.

   Tästä seuraa, että koska seuraamusjärjestelmä liittyy suoraan ja läheisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen, joka tehtiin asetuksella N:o 1782/2003, sitä ei voida yhteisön lainsäätäjän tuolla uudistuksella luomaa täydentävien ehtojen järjestelmää vääristämättä soveltaa sellaiseen tapaukseen, jossa nautaeläinten, jotka kuuluvat ajallisesti asetuksen N:o 3887/92 soveltamisalaan, tunnistamista ja rekisteröintiä koskevia mainittuja säännöksiä ei ole noudatettu. Koska mainittu järjestelmä ei näin ollen ole asetuksen N:o 2988/95 2 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu myöhempi muutos tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun asetuksen N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetulla asetuksella N:o 2419/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 118/2004, säädettyyn seuraamusjärjestelmään, siihen ei voida vedota vastaavassa asiayhteydessä. Sitä vastoin asetuksen N:o 2419/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 118/2004, 39 artiklan 1 kohtaan voidaan vedota tällaisessa asiayhteydessä. Nimittäin tässä säännöksessä, joka on asetuksen N:o 3887/92 10 c artiklaan tehty myöhempi muutos erityisesti sikäli kuin siinä säädetään sovellettavan vähennyksen enimmäisrajasta, säädetään lievemmästä seuraamusjärjestelmästä kuin viimeksi mainitussa säännöksessä. Näin ollen kansallisen tuomioistuimen on sovellettava kyseessä olevan maataloustuottajan osalta taannehtivasti mainitun 39 artiklan 1 kohdan säännöksiä.

   (ks. 70 ja 82–85 kohta)