Asia C-64/06

Telefónica O2 Czech Republic as, aiemmin Český Telecom as

vastaan

Czech On Line as

(Obvodní soud pro Prahu 3:n esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Sähköinen viestintä – Verkot ja palvelut – Yhteinen sääntelyjärjestelmä – Määräävässä asemassa oleva yritys – Yhteenliittämisvelvollisuus muiden operaattoreiden kanssa – Siirtymäkauden säännökset – Direktiivi 97/33

Tuomion tiivistelmä

1.        Ennakkoratkaisukysymykset – Yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta – Rajat

(EY 234 artikla)

2.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut – Direktiivit 2002/19 ja 2002/21 – Siirtymäkauden säännökset

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 97/33, 2002/19 ja 2002/21)

1.        Koska ennakkoratkaisukysymykset koskevat yhteisön oikeuden tulkintaa, yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee asian ilman, että sen tarvitsee periaatteessa tutkia niitä olosuhteita, joissa kansalliset tuomioistuimet ovat päättäneet esittää sille ennakkoratkaisukysymyksiä ja joissa ne aikovat soveltaa yhteisön oikeuden säännöstä, josta ne ovat pyytäneet ennakkoratkaisua.

Toisin on ainoastaan tapauksissa, joissa joko yhteisöjen tuomioistuimen tulkittavaksi saatettua yhteisön oikeuden säännöstä ei voitaisi soveltaa pääasian tosiseikkoihin, jotka ovat tapahtuneet ennen kuin uusi jäsenvaltio on liittynyt Euroopan unioniin, tai olisi selvää, ettei yhteisön oikeuden säännöstä voitaisi soveltaa.

(ks. 22 ja 23 kohta)

2.        Sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun direktiivin 2002/19 ja sähköisten viestintäverkkojen ja palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21 siirtymäkauden säännösten nojalla 1.5.2004 Euroopan unioniin liittyneen jäsenvaltion televiestintäalan sääntelyviranomaisella on kyseisen valtion liittymispäivämäärän jälkeen televiestinnän yhteenliittämisestä soveltaen avoimen verkon tarjoamisen (ONP) periaatteita yleispalvelun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi annetun direktiivin 97/33, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/61, säännösten yhteydessä oikeus tutkia televiestintäalan yritykselle, jolla on direktiivissä 97/33, sellaisena kuin se on muutettuna, tarkoitetulla tavalla huomattava markkinavoima, asetettu velvollisuus tehdä sopimus verkkonsa yhteenliittämisestä toisen operaattorin verkkoon.

(ks. 28 kohta ja tuomiolauselma)







YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

14 päivänä kesäkuuta 2007 (*)

Sähköinen viestintä – Verkot ja palvelut – Yhteinen sääntelyjärjestelmä – Määräävässä asemassa oleva yritys – Yhteenliittämisvelvollisuus muiden operaattoreiden kanssa – Siirtymäkauden säännökset – Direktiivi 97/33

Asiassa C‑64/06,

jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Obvodní soud pro Prahu 3 (Tšekin tasavalta) on esittänyt 24.11.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 6.2.2006, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Telefónica O2 Czech Republic as, aiemmin Český Telecom as,

vastaan

Czech On Line as,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans sekä tuomarit P. Kūris (esittelevä tuomari), K. Schiemann, J. Makarczyk ja L. Bay Larsen,

julkisasiamies: D. Ruiz-Jarabo Colomer,

kirjaaja: hallintovirkamies J. Swedenborg,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 1.2.2007 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        Telefónica O2 Czech Republic as, edustajanaan právnička J. Procházková,

–        Czech On Line as, edustajanaan advokát V. Horáček,

–        Tšekin hallitus, asiamiehenään T. Boček,

–        Alankomaiden hallitus, asiamiehinään H. G. Sevenster ja C. ten Dam,

–        Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään M. Shotter ja P. Ondrůšek,

kuultuaan julkisasiamiehen 27.2.2007 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) (EYVL L 108, s. 7; jäljempänä käyttöoikeusdirektiivi) ja sähköisten viestintäverkkojen ja ‑palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) (EYVL L 108, s. 33; jäljempänä puitedirektiivi) tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty riita-asiassa, jossa asianosaisina ovat Telefónica O2 Czech Republic as, aiemmin Český Telecom as, (jäljempänä TO2) ja Czech On Line as (jäljempänä COL) ja joka koskee TO2:n kieltäytymistä hyväksymästä COL:n esittämää pyyntöä olemassa olevan yhteistyön laajentamisesta Internet-palvelujen nopeisiin laajakaistayhteyksiin (Asymétric Digital Subscriber Line, jäljempänä ADSL).

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Yhteisön oikeus

3        Puitedirektiivin 27 artiklassa määritellään siirtymäkauden toimenpiteet seuraavalla tavalla:

”Jäsenvaltiot pitävät voimassa kaikki [käyttöoikeusdirektiivin] 7 artiklassa ja direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi) 16 artiklassa tarkoitetut kansallisen lain mukaiset velvollisuudet, kunnes kansallinen sääntelyviranomainen tekee kyseisiä velvollisuuksia koskevan päätöksen tämän direktiivin 16 artiklan mukaisesti.

Yleisten kiinteiden puhelinverkkojen operaattoreita, joiden niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ovat määritelleet olevan huomattavan markkinavoiman omaavia [televiestinnän yhteenliittämisestä soveltaen avoimen verkon tarjoamisen (ONP) periaatteita yleispalvelun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi 30.6.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] direktiivin 97/33/EY [(EYVL L 199, s. 32), sellaisena kuin se on muutettuna 24.9.1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/61/EY (EYVL L 268, s. 37; jäljempänä direktiivi 97/33)], liitteessä I olevan 1 osan tai [avoimen verkon tarjoamisen (ONP) soveltamisesta puhelintoimintaan ja teleyleispalvelusta kilpailuympäristössä 26.2.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] direktiivin 98/10/EY [(EYVL L 101, s. 24),] mukaisten yleisten kiinteiden puhelinverkkojen ja -palvelujen tarjoamisen osalta, on edelleen pidettävä ilmoitettuina operaattoreina asetuksessa (EY) N:o 2887/2000 tarkoitetulla tavalla siihen saakka kun 16 artiklassa tarkoitettu markkina-analyysimenettely on saatettu päätökseen. Sen jälkeen niitä ei enää pidetä mainitussa asetuksessa tarkoitettuina ilmoitettuina.”

4        Käyttöoikeusdirektiivin 7 artiklassa, jonka otsikkona on ”Aikaisempien käyttöoikeus- ja yhteenliittämisvelvollisuuksien uudelleentarkastelu”, säädetään seuraavaa:

”1. Jäsenvaltioiden on pidettävä voimassa kaikki yleisiä viestintäverkkoja ja/tai ‑palveluja tarjoavia yrityksiä koskevat direktiivin [97/33] 4, 6, 7, 8, 11, 12 ja 14 artiklan, direktiivin 98/10/EY 16 artiklan ja direktiivin 92/44/ETY 7 ja 8 artiklan mukaiset käyttöoikeus‑ ja yhteenliittämisvelvollisuudet, jotka olivat voimassa ennen tämän direktiivin voimaantulopäivää, kunnes näitä velvollisuuksia on tarkasteltu uudelleen ja asiasta on tehty päätös 3 kohdan mukaisesti.

2. Komissio yksilöi edellä 1 kohdassa tarkoitettujen velvollisuuksien kannalta merkitykselliset markkinat ensimmäisessä merkityksellisiä tuote- ja palvelumarkkinoita koskevassa suosituksessa ja valtioiden rajat ylittävät markkinat määrittävässä päätöksessä, jotka hyväksytään [puitedirektiivin] 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset tekevät mahdollisimman pian tämän direktiivin tultua voimaan ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin markkina-analyysin [puitedirektiivin] 16 artiklan menettelyä noudattaen sen määrittämiseksi, pidetäänkö kyseiset velvollisuudet voimassa, muutetaanko niitä vai poistetaanko ne. Osapuolille, joita velvollisuuksien muuttaminen tai poistaminen koskee, on ilmoitettava asiasta hyvissä ajoin.”

 Kansallinen oikeus

5        Zákon č. 151/2000 Sb., o telekomunikacích -nimisen lain (televiestintälaki nro 151/2000) 37 §:ssä, joka koskee muiden lakien muuttamista, säädetään seuraavaa:

”1.      Yleisten puhelinverkkojen operaattoreilla tai televiestintäyhteyksien vuokraamista koskevan televiestintäpalvelun tarjoajilla, joilla on huomattava osuus merkityksellisistä markkinoista, on velvollisuus suostua valtuutuksen omaavien televiestintäpalvelujen tarjoajien pyyntöihin, jotka koskevat pääsyä ensiksi mainittujen ylläpitämiin verkkoihin (jäljempänä verkon käyttöoikeus).

2.      Yleisten televiestintäverkkojen operaattoreiden ja yleisten televiestintäpalvelujen tarjoajien, joiden määräämisvallassa on yhteys ainakin yhteen verkon päässä olevaan pisteeseen, joka tunnistetaan yhdellä tai useammalla numerotaulukossa olevalla tunnistenumerolla, ja sellaisten televiestintäyhteyksien vuokraamista, jotka johtavat käyttäjän käyttämiin tiloihin, koskevien yleisten televiestintäpalvelujen tarjoajien on toisen vastaavaa televiestintätoimintaa harjoittavan operaattorin tai tarjoajan pyynnöstä mahdollistettava tämän henkilön osalta suora tai välillinen niiden ylläpitämien televiestintäverkkojen yhteenliittäminen (jäljempänä verkkojen yhteenliittäminen). Tähän verkkoon pääsy tapahtuu sitä pyytävän henkilön kustannuksella ja korvausta vastaan.

3.      Verkon käyttöoikeus tapahtuu yleisten televiestintäverkkojen operaattoreiden ja yleisten televiestintäpalvelujen tarjoajien välisen kirjallisen sopimuksen perusteella; verkkojen yhteenliittäminen tapahtuu yleisten televiestintäverkkojen operaattoreiden välisen kirjallisen sopimuksen perusteella.

– –”

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

6        TO2 ja COL ovat televiestintäalan operaattoreita, jotka tekivät 29.1.2001 sopimuksen kiinteiden yleisten televiestintäverkkojensa yhteenliittämisestä. Yhtiöistä viimeksi mainittu ehdotti ensin mainitulle 3.2.2003 lisäyksen tekemistä kyseiseen sopimukseen, jotta niiden verkot liitettäisiin yhteen myös ADSL-liittymän tarjoamista varten. TO2 julkaisi televiestintäalan virallisessa lehdessä ainoastaan yhden sen oman, tätä teknologiaa käyttävän verkon infrastruktuurin käyttöoikeutta koskevan tarjouksen, vaikka laissa nro 151/2000 sille asetettiin velvollisuus julkaista verkkojen yhteenliittämistä koskeva tarjous.

7        Koska sopimusta ei tehty, COL saattoi asian käsiteltäväksi Český telekomunikační úřad -nimisessä viranomaisessa (Tšekin televiestintäalan sääntelyviranomainen, jäljempänä sääntelyviranomainen), joka 30.4.2004 tekemällään päätöksellä hyväksyi sen hakemuksen lain nro 151/2000 nojalla. Kyseisen viranomaisen pääjohtajalle tehdyssä muutoksenhaussa mainittu päätös kumottiin yleisillä ja tosiseikkoihin liittyvillä perusteilla ja asia palautettiin sääntelyviranomaisen käsiteltäväksi. Kyseinen viranomainen teki 14.9.2004 uuden päätöksen COL:n hyväksi ja velvoitti pääasian asianosaiset tekemään verkkojen yhteenliittämistä koskevaan sopimukseen lisäyksen ADSL-palveluiden osalta.

8        Sääntelyviranomaisen pääjohtaja hylkäsi 20.1.2005 tekemällään päätöksellä uuden, TO2:n tekemän valituksen. Tämä päätös on saanut lainvoiman, ja se on täytäntöönpanokelpoinen.

9        Tšekin siviiliprosessilaki mahdollistaa kyseissä tilanteessa kumoamiskanteen saattamisen tuomioistuimen, tässä tapauksessa Obvodní soud pro Prahu 3:n (Praha 3 -nimisen kaupunginosan alioikeus), käsiteltäväksi.

10      Kyseisen tuomioistuimen mukaan TO2 väittää, että sääntelyviranomaisen päätös on Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden ja Tšekin tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen, joka hyväksyttiin 19.12.1994 tehdyllä neuvoston ja komission päätöksellä 94/910/EHTY, EY, Euratom (EYVL L 360, s. 1), käyttöoikeusdirektiivin ja puitedirektiivin sekä direktiivin 97/33 vastainen.

11      Näissä olosuhteissa Obvodní soud pro Prahu 3 on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Oliko [sääntelyviranomaisella] oikeus asettaa 1.5.2004 jälkeen eli sen jälkeen, kun Tšekin tasavalta oli liittynyt Euroopan yhteisöihin, hallinnollisella päätöksellä sellaiselle televiestintäyhtiölle, jolla on huomattava (määräävä) markkinavoima televiestintämarkkinoilla, velvollisuus tehdä sopimus verkkonsa yhteenliittämisestä toisen operaattorin verkkoon?

2)      Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi,

oliko [sääntelyviranomaisella] oikeus toimia tällä tavoin vain [käyttöoikeusdirektiivin] 8 artiklan 2 kohdassa säädetyin edellytyksin eli [puitedirektiivin] 16 artiklan mukaisesti suoritetun edeltävän markkina-analyysin perusteella ja 6 ja 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti vai voiko se toimia tuolla tavoin ilman edeltävää markkina-analyysiä (esim. [käyttöoikeusdirektiivin] 15 perustelukappaleen, 3 artiklan, 4 artiklan 1 kohdan, 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 4 kohdan sekä 10 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla)?

3)      Vaikuttaako toiseen kysymykseen annettavaan vastaukseen se, jos operaattorin hakemus, joka koskee päätöksen tekemistä tämän operaattorin verkon pakollisesta liittämisestä sellaisen operaattorin verkkoon, jolla on huomattava (määräävä) markkinavoima televiestintämarkkinoilla, on jätetty [sääntelyviranomaiselle] ja ratkaiseva osa hakemusta koskevasta menettelystä tässä viranomaisessa on käyty ennen 1.5.2004 eli ennen kuin Tšekin tasavalta liittyi Euroopan yhteisöihin?

4)      Sikäli kuin Tšekin tasavalta ei ollut merkityksellisenä ajanjaksona – 1.5.2004–30.4.2005 – saattanut puitedirektiiviä ja käyttöoikeusdirektiiviä osaksi kansallista oikeusjärjestystä, onko mahdollista soveltaa niitä välittömästi eli

a)      ovatko nämä direktiivit (tai toinen niistä) ehdottomia ja riittävän täsmällisiä, jotta tuomioistuin voi soveltaa niitä kansallisen lain asemesta,

b)      voiko operaattori, jolla on huomattava (määräävä) markkinavoima televiestintämarkkinoilla (ja joka ei [sääntelyviranomaisen] mielestä toimi uuden yhteisön sääntelyn tavoitteiden mukaisesti, mikä tuomioistuimen on tutkittava), sen vuoksi, ettei käyttöoikeusdirektiiviä ja puitedirektiiviä ole saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista oikeusjärjestystä, vedota niiden välittömään oikeusvaikutukseen sillä perusteella, että näillä direktiiveillä (tai toisella niistä) suojellaan sen intressejä, ja kieltäytyä tekemästä yhteenliittämissopimusta (ADSL-palvelujen osalta) toisten kansallisten operaattoreiden kanssa, ja

c)      voiko tämä operaattori vedota näiden direktiivien, joita ei ole saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista oikeusjärjestystä, (tai toisen niistä) välittömään oikeusvaikutukseen, kun [sääntelyviranomaisen] päätöksentekoprosessissa tehdään aina (silloinkin kun edellä mainituissa direktiiveissä asetetut edellytykset täyttyvät) päätös konkreettisista yhteenliittämisen edellytyksistä eli konkreettisten velvollisuuksien asettamisesta yksityisille?”

 Suullisen menettelyn aloittaminen uudelleen

12      TO2 on yhteisöjen tuomioistuimeen 9.3.2007 toimittamassaan kirjelmässä vaatinut, että suullinen käsittely, joka päätettiin 27.2.2007 julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen esittämisen jälkeen, aloitettaisiin uudelleen.

13      Vaatimuksensa tueksi TO2 väittää, että julkisasiamies tarkasteli ratkaisuehdotuksessaan väitteitä, joita ei ollut esitetty pääasian asianosaisille, ja erityisesti väitettä, joka koski markkina-analyysin suorittamista koskevan positiivisen velvoitteen välitöntä vaikutusta, vaikka riita-asia koski negatiivista velvoitetta olla lausumatta liittämistä koskevasta velvollisuudesta ilman tällaisen analyysin suorittamista.

14      On syytä muistuttaa, että yhteisöjen tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai julkisasiamiehen ehdotuksesta tai myös asianosaisten pyynnöstä määrätä työjärjestyksensä 61 artiklan mukaisesti suullisen käsittelyn aloitettavaksi uudelleen, jos se katsoo, että sillä ei ole riittävästi tietoa asiasta tai että asia olisi ratkaistava sellaisen väitteen perusteella, josta asianosaiset eivät ole saaneet tilaisuutta lausua (asia C-299/99, Philips, tuomio 18.6.2002, Kok. 2002, s. I-5475, 20 kohta).

15      Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että kysymys pääasiassa kyseessä olevien säännösten välittömästä vaikutuksesta on tuotu esille ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen neljännellä kysymyksellä ja että sillä on käytössään kaikki vastauksen antamisen edellyttämät seikat.

16      TO2:n esittämä vaatimus suullisen käsittelyn aloittamisesta uudelleen on näin ollen hylättävä.

 Yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

17      Aivan aluksi Tšekin hallitus väittää, että yhteisöjen tuomioistuin ei ole toimivaltainen vastaamaan kaikkiin esitettyihin kysymyksiin sillä perusteella, että pääasian tosiseikat ovat tapahtuneet ennen kuin Tšekin tasavalta on liittynyt Euroopan unioniin.

18      Suullisessa käsittelyssä TO2, COL ja komissio katsoivat, että yhteisöjen tuomioistuin oli ajallisesti toimivaltainen sillä perusteella, että yhtäältä, vaikka pääasian tapahtumat tosin saivat alkunsa helmikuussa 2003, asian käsittely jatkui sääntelyviranomaisen pääjohtajan 20.1.2005 tekemään päätökseen asti ja että toisaalta Tšekin lainsäädännön mukaan sääntelyviranomaisen 30.4.2004 tekemä päätös kumottiin ja uusi päätös tehtiin 20.1.2005. Lisäksi TO2 täsmentää, että viimeksi mainitun päätöksen, joka on luonteeltaan aikaisemmat päätökset vahvistava eikä toteava, tavoitteena on asettaa perusta tuleville oikeudellisille velvoitteille eikä se, että sillä todetaan viranomaistasolla aikaisemmin tapahtuneiden tosiseikkojen perusteella syntyneet velvollisuudet

19      Ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdystä päätöksestä käy ilmi, että COL:n sääntelyviranomaiselle esittämä vaatimus TO2:n velvoittamiseksi suostumaan sen kanssa verkkojen yhteenliittämiseen ADSL-verkon osalta tutkittiin, ja tämä johti kyseisen viranomaisen 30.4.2004 tekemään päätökseen ennen kuin Tšekin tasavalta liittyi unioniin.

20      Kyseinen päätös kuitenkin kumottiin 9.9.2004, ja uusi päätös tehtiin saman kuukauden 14. päivä. Muutoksenhaussa sääntelyviranomaisen pääjohtaja vahvisti viimeksi mainitun päätöksen 20.1.2005. Asianosaiset katsovat, että päätös on tullut lainvoimaiseksi ja täytäntöönpanokelpoiseksi tuona päivänä.

21      Ilman että on tarpeen tutkia Tšekin lain mukaisia päätöksen kumoamiseen liittyviä seurauksia, on todettava yhtäältä, että pääasiassa riitautettu päätös on tehty sen jälkeen, kun Tšekin tasavalta liittyi unioniin, että sillä säännellään tulevaa tilannetta eikä menneisyyttä, ja toisaalta, että kansallinen tuomioistuin esittää yhteisöjen tuomioistuimelle kysymyksiä pääasiassa sovellettavan yhteisön lainsäädännön osalta.

22      Koska ennakkoratkaisukysymykset koskevat yhteisön oikeuden tulkintaa, yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee asian ilman, että sen tarvitsee periaatteessa tutkia niitä olosuhteita, joissa kansalliset tuomioistuimet ovat päättäneet esittää sille ennakkoratkaisukysymyksiä ja joissa ne aikovat soveltaa yhteisön oikeuden säännöstä, josta ne ovat pyytäneet ennakkoratkaisua (asia C-85/95, Reisdorf, tuomio 5.12.1996, Kok. 1996, s. I-6257, 15 kohta).

23      Toisin on ainoastaan tapauksissa, joissa joko yhteisöjen tuomioistuimen tulkittavaksi saatettua yhteisön oikeuden säännöstä ei voitaisi soveltaa pääasian tosiseikkoihin, jotka ovat tapahtuneet ennen kuin uusi jäsenvaltio on liittynyt unioniin (ks. vastaavasti asia C-302/04, Ynos, tuomio 10.1.2006, Kok. 2006, s. I-371, 35 ja 36 kohta), tai olisi selvää, ettei yhteisön oikeuden säännöstä voitaisi soveltaa (ks. em. asia Reisdorf, tuomion 16 kohta).

24      Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa tilanne ei ole tällainen. Näin ollen yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen tulkitsemaan edellä mainittuja direktiivejä ja ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin on syytä vastata.

 Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

25      Ensimmäistä, toista ja kolmatta kysymystä, joilla ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin tiedustelee, oliko sääntelyviranomaisella oikeus 1.5.2004 jälkeen sovellettaviin yhteisön oikeussäännöksiin nähden asettaa televiestintäalan yritykselle, jolla on huomattava markkinavoima televiestintämarkkinoilla, velvollisuus tehdä sopimus verkkonsa yhteenliittämisestä toisen operaattorin verkkoon, on syytä tarkastella yhdessä.

26      Tältä osin on täsmennettävä, kun otetaan huomioon siirtymäkauden säännöksiä koskevat puitedirektiivin 27 artiklan ja käyttöoikeusdirektiivin 7 artiklan 1 kohdan säännökset, joita voidaan soveltaa riippumatta näiden direktiivien täytäntöönpanosta, että direktiivillä 97/33, jonka osalta on riidatonta, että se on saatettu osaksi Tšekin oikeusjärjestystä lailla nro 151/2000, on edelleen oikeusvaikutuksensa siinä laajuudessa kuin se on tarpeen.

27      Näin ollen, ja kuten komissio aivan perustellusti väittää, sääntelyviranomainen saattoi toimia direktiivin 97/33 nojalla.

28      Edellä olevasta seuraa, että ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen on vastattava, että käyttöoikeus- ja puitedirektiivin siirtymäkauden säännösten nojalla sääntelyviranomaisella oli 1.5.2004 jälkeen oikeus direktiivin 97/33 säännösten yhteydessä tutkia televiestintäalan yritykselle, jolla on direktiivissä 97/33 tarkoitetulla tavalla huomattava markkinavoima, asetettu velvollisuus tehdä sopimus verkkonsa yhteenliittämisestä toisen operaattorin verkkoon.

29      Kun otetaan huomioon ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen annettu vastaus, neljänteen kysymykseen ei ole enää tarpeen vastata.

 Oikeudenkäyntikulut

30      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) ja sähköisten viestintäverkkojen ja palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) siirtymäkauden säännösten nojalla Český telekomunikační úřad -nimisellä viranomaisella oli 1.5.2004 jälkeen televiestinnän yhteenliittämisestä soveltaen avoimen verkon tarjoamisen (ONP) periaatteita yleispalvelun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi 30.6.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/33/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 24.9.1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/61/EY, säännösten yhteydessä oikeus tutkia televiestintäalan yritykselle, jolla on direktiivissä 97/33, sellaisena kuin se on muutettuna, tarkoitetulla tavalla huomattava markkinavoima, asetettu velvollisuus tehdä sopimus verkkonsa yhteenliittämisestä toisen operaattorin verkkoon.

Allekirjoitukset


* Oikeudenkäyntikieli: tšekki.