1. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Suojelualueella toteutettavan suunnitelman tai hankkeen hyväksyminen
(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohta)
2. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Suojelualueella toteutettavan suunnitelman tai hankkeen hyväksyminen erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä
(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 4 kohta)
3. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Erityissuojelualueet
(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohta)
4. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Komission on osoitettava, että jäsenvaltio ei ole noudattanut jäsenyysvelvoitteitaan
(EY 226 artikla; neuvoston direktiivin 79/409 4 artikla; neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 2–4 kohta)
1. Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdassa säädetään arviointimenettelystä, jonka tarkoituksena on taata ennakkovalvonnan avulla, että suunnitelma tai hanke, joka ei liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellinen mutta joka on omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi, hyväksytään vain, jos se ei vaikuta alueen koskemattomuuteen. Käsite ”asianmukainen arviointi”, joka esiintyy kyseisessä säännöksessä, jossa ei määritellä mitään erityistä tapaa tällaisen arvioinnin toteuttamiseksi, on ymmärrettävä niin, että arviointi on suoritettava siten, että toimivaltaiset viranomaiset voivat olla varmoja siitä, ettei suunnitelmalla tai hankkeella ole haitallisia vaikutuksia kyseisen alueen koskemattomuuteen, koska jos on epävarmaa, että tällaisia vaikutuksia ei ole, kyseisten viranomaisten on evättävä pyydetty lupa.
Arviointeja, joita voidaan pitää direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla asianmukaisina, koskeva tutkimus, jossa itsessään korostetaan asianomaisten töiden ympäristövaikutusten arvioinnin yhteenvedonomaista ja satunnaista luonnetta, mainitaan huomattava määrä tekijöitä, joita ei ole otettu huomioon, suositellaan näin ollen muun muassa täydentäviä morfologisia ja ympäristöä koskevia analyysejä sekä uutta tutkimusta töiden vaikutuksista niiden kokonaiskontekstissa yhtäältä luonnonvaraiseen eläimistöön yleensä ja toisaalta tiettyjen suojeltujen lajien tilanteeseen, erityisesti hakattavan metsän alueella, ja katsotaan, että suunniteltujen töiden toteuttamisessa, joka on taloudelliselta kannalta toivottavaa, on noudatettava useita suojeluvaatimuksia, ei ole asianmukainen arviointi, johon kansalliset viranomaiset voivat tukeutua myöntääkseen luvan töihin kyseisen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Arviointeja, joita voidaan pitää direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla asianmukaisina, koskeva kertomus, jota pidetään tilaisuutena esitellä muita parannusehdotuksia suunniteltujen toimien ympäristövaikutuksiin ja jonka mukaan on tärkeää toteuttaa arviointeja progressiivisesti muun muassa sen tiedon ja niiden yksityiskohtien perusteella, jotka havaitaan hankkeen toteuttamisen yhteydessä, ja joka ei sisällä niiden lintujen osalta, joita varten alue on luokiteltu erityissuojelualueeksi, tyhjentävää luetteloa siellä esiintyvistä luonnonvaraisista linnuista, ei ole asianmukainen arviointi, johon kansalliset viranomaiset voivat tukeutua myöntääkseen luvan töihin kyseisen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Kertomuksia ja tutkimuksia, joissa on aukkoja ja joissa ei ole täydellisiä, täsmällisiä ja lopullisia toteamuksia ja päätelmiä, joilla voitaisiin hälventää kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys suunniteltujen töiden vaikutuksista asianomaiseen erityissuojelualueeseen, ei voida pitää tässä artiklassa tarkoitettuina asianmukaisina arviointeina. Tällaiset toteamukset ja päätelmät ovat välttämättömiä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat saada tarvittavan varmuuden kyseisiä töitä koskevan lupapäätöksen tekemiseksi.
(ks. 56–58 ja 62–71 kohta)
2. Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 6 artiklan 4 kohtaa, jossa säädetään, että jos suunnitelma tai hanke on tämän direktiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti toteutetun arvioinnin kielteisestä tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä, on poikkeussäännöksenä lupakriteeriin, joka vahvistetaan kyseisen artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä, tulkittava suppeasti.
Kyseistä 6 artiklan 4 kohtaa voidaan soveltaa vasta sen jälkeen, kun suunnitelman tai hankkeen vaikutukset on tutkittu tämän saman artiklan 3 kohdan mukaisesti. Näiden vaikutusten tunteminen asianomaisen alueen suojelutavoitteiden kannalta on välttämätön edellytys kyseisen 4 kohdan soveltamiselle, koska muussa tapauksessa kyseessä olevan poikkeussäännöksen soveltamisedellytyksiä ei voida tutkia. Mahdollisten erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavien syiden sekä vähemmän haitallisten vaihtoehtojen olemassaolon tutkiminen nimittäin edellyttää niiden vertaamista asianomaisen suunnitelman tai hankkeen alueelle aiheuttamaan vahinkoon. Lisäksi mahdollisten korvaavien toimenpiteiden luonteen määrittäminen edellyttää, että kyseiseen alueeseen kohdistuva vahinko voidaan määrittää täsmällisesti.
(ks. 81–83 kohta)
3. Toimilla, jotka kohdistuvat erityissuojelualueeseen, voidaan rikkoa samanaikaisesti luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 6 artiklan 3 ja 4 kohtaa sekä saman artiklan 2 kohtaa. Kun suunnitelmalle tai hankkeelle on annettu lupa tavalla, joka on ristiriidassa 6 artiklan 3 kohdan kanssa, jonka mukaan suunnitelman tai hankkeen vaikutukset on arvioitava asianmukaisesti ennakolta, kyseisen artiklan 2 kohdan, jossa asetetaan velvollisuus toteuttaa tarpeellisia suojelutoimenpiteitä, rikkominen voidaan todeta, jos elinympäristön heikentyminen tai niiden lajien häirintä, joita varten asianomainen alue on osoitettu, on näytetty toteen.
Tämä heikentyminen osoitetaan, kun suojelualueella olevalta metsäalueelta, joka muodostaa suojeltujen lintulajien elinympäristön, hakataan puita siten, että kyseisten lajien lisääntymispaikkoja tuhotaan. Kyseiset työt ja niiden vaikutukset asianomaiseen erityissuojelualueeseen ovat nimittäin ristiriidassa sen suojelun kannalta annetun oikeudellisen aseman kanssa, joka kyseisellä alueella olisi direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan nojalla pitänyt olla.
(ks. 91, 92 ja 94–96 kohta)
4. EY 226 artiklan nojalla aloitetussa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä komission on näytettävä toteen väitetty jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen. Juuri komission on esitettävä yhteisöjen tuomioistuimelle ne seikat, jotka ovat välttämättömiä, jotta yhteisöjen tuomioistuin voi tutkia, onko jäsenyysvelvoitteita jätetty noudattamatta, eikä se voi nojautua minkäänlaisiin olettamuksiin.
Kun erityissuojelualueeksi luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 79/409 4 artiklan säännösten mukaisesti luokitellun alueen käytöstä säädetään useassa kansallisen oikeuden säädöksessä, komission on esitettävä todisteet siitä, että näiden eri säädösten oikeussäännöt eivät voi antaa asianomaiselle alueelle asianmukaista suojeluasemaa. Pelkkä viittaus siihen, että hallintoviranomainen on tehnyt lupapäätöksen, joka on ristiriidassa luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 6 artiklan 2–4 kohdan kanssa, ei voi riittää osoittamaan kyseisten oikeussääntöjen ristiriitaisuutta direktiivin 79/409 4 artiklan kanssa.
(ks. 105–108 kohta)