Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Liikevaihtoverot – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen
(Neuvoston direktiivin 77/388 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan e alakohta ja 17 artiklan 3 kohdan b alakohta)
Hammasproteesien valmistaminen ja korjaaminen, jotka ovat kuudennen neuvoston direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 91/680 ja direktiivillä 92/111, 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan e alakohdan nojalla arvonlisäverosta yhdessä jäsenvaltiossa vapautettuja liiketoimia, eivät perusta oikeutta direktiivin 17 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa maksetun arvonlisäveron vähennykseen silloinkaan kun liiketoimi on suoritettu jäsenvaltiosta toiseen ja siitä riippumatta, mitä arvonlisäverojärjestelmää sovelletaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa.
Tätä kuudennen direktiivin sanamuodosta johdettua tulkintaa tukee sekä direktiivin tavoite että sen yleinen rakenne ja verotuksen neutraalisuuden periaate.
Yhteisen arvonlisäverojärjestelmän ja direktiivillä 91/680 käyttöön otetun, jäsenvaltiosta toiseen tapahtuvan vaihdannan verottamista koskevan siirtymäkauden järjestelmän tavoitteiden mukaan verovelvollisella, jolle on myönnetty verovapautus ja jolla ei tämän johdosta ole oikeutta vähentää jäsenvaltiossa aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa maksettua veroa, ei ole vähennysoikeutta myöskään silloin kun kyseessä oleva liiketoimi on suoritettu jäsenvaltiosta toiseen.
Kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdassa säädetyt vapautukset ovat luonteeltaan erityisiä, koska ne koskevat ainoastaan tiettyjä yleishyödyllisiä toimintoja, jotka on lueteltu ja yksityiskohtaisesti kuvattu tässä säännöksessä. Sitä vastoin vapautus, joka koskee sellaisia liiketoimia, joille on luonteenomaista se, että ne suoritetaan jäsenvaltiosta toiseen, on luonteeltaan yleinen, koska se kohdistuu jäsenvaltiosta toiseen suoritettaviin liiketoimiin ennalta määrittelemättömällä tavalla. Kuudennen direktiivin yleisen järjestelmän mukaista on näin ollen se, että tämän direktiivin 13 artiklan A kohdassa säädettyjä erityisiä vapautuksia koskeva järjestelmä katsotaan ensisijaiseksi suhteessa samassa direktiivissä säädettyihin yleisiin poikkeuksiin jäsenvaltiosta toiseen suoritettavien liiketoimien osalta.
Verotuksen neutraalisuuden periaate on vastoin muun muassa sitä, että samankaltaisia suorituksia, jotka ovat näin kilpailuasemassa toisiinsa nähden, kohdeltaisiin arvonlisäverotuksessa eri tavoin. Jos liiketoimet, jotka on vapautettu verosta kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan e alakohdan nojalla, perustaisivat vähennysoikeuden silloin kun ne suoritetaan jäsenvaltiosta toiseen, ei tätä periaatetta noudatettaisi, koska nämä samat liiketoimet eivät perusta vähennysoikeutta silloin kun ne on suoritettu yhdessä jäsenvaltiossa.
Merkitystä ei tässä yhteydessä ole sillä, että vastaanottava jäsenvaltio soveltaa kuudennen direktiivin 28 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista siirtymäjärjestelmää yhdessä tämän direktiivin liitteessä E olevan 2 kohdan kanssa ja se voi tämän siirtymäjärjestelmän avulla jatkaa kyseessä olevien liiketoimien verottamista. Tässä säännöksessä sallittu verotus ei ole yhdenmukaistettu ja varsinainen osa arvonlisäverojärjestelmää, kuten direktiivillä tiettyjen yleishyödyllisten toimien osalta toteutettu järjestelmä, vaan verotus, joka sallitaan ainoastaan siirtymäkauden ajan. Tätä poikkeusjärjestelmää on sovellettava suppeasti eikä sen soveltamisalaa voida ulottaa jäsenvaltioihin, jotka ovat mukautuneet kuudennessa direktiivissä omaksuttuun periaatteeseen, vapauttamalla verosta tietyt yleishyödylliset toiminnat, jotka on lueteltu sen 13 artiklassa.
(ks. 38, 41, 43, 44, 46–48, 52, 54 ja 58 kohta sekä tuomiolauselma)