Yhdistetyt asiat T-236/04 ja T-241/04

Euroopan ympäristötoimisto (EEB) ja Stichting Natuur en Milieu

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Kumoamiskanne – Päätökset 2004/247/EY ja 2004/248/EY – Oikeudenkäyntiväite – Asiavaltuus

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys (toinen jaosto) 28.11.2005 

Määräyksen tiivistelmä

1.     Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annettu direktiivi – Tiettyjen aineiden markkinoille saattamista koskevasta luvasta tehdyt päätökset – Sellaisten yhdistysten kanteet, joilla on neuvonantajien asema yhteisön toimielimissä ja/tai kansallisissa tai ylikansallisissa viranomaisissa – Tutkimatta jättäminen

(EY 230 artiklan neljäs kohta; neuvoston direktiivi 91/414)

2.     Euroopan yhteisöt – Toimielinten toimien laillisuuden tuomioistuinvalvonta – Yleisesti sovellettavat toimet – Edellytys, jonka mukaan luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on esitettävä lainvastaisuusväite tai vaadittava ennakkoratkaisupyynnön esittämistä pätevyyden arvioimiseksi

(EY 230 artiklan neljäs kohta, EY 234 ja EY 241 artikla)

1.     Kanteet, jotka yhdistys ja säätiö, joiden tarkoituksena on edistää ympäristön suojelua ja säilyttämistä, ovat nostaneet atratsiinin ja simatsiinin sisällyttämättä jättämisestä direktiivin 91/414 liitteeseen I ja näitä tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta tehtyjen päätösten 2004/248 ja 2004/247 kumoamiseksi, on jätettävä tutkimatta.

Kyseiset päätökset nimittäin koskevat kantajia niiden objektiivisessa ominaisuudessa yksikköinä, joiden tehtävänä on ympäristönsuojelu, aivan kuten ketä tahansa muuta samanlaisessa tilanteessa olevaa henkilöä.

Myöskään sen perusteella, että kantajilla on erityinen neuvonantajien asema komissiossa tai muissa Euroopan unionin toimielimissä tai kansallisissa elimissä, ei ole mahdollista katsoa, että kyseiset päätökset koskisivat kantajia erikseen, kun kyseisten päätösten tekemiseen sovellettavassa yhteisön säännöstössä ei säädetä mistään kantajia koskevista menettelyllisistä takeista eikä edes mistään tämän säännöstön nojalla perustettujen sellaisten yhteisön neuvoa-antavien elinten osallistumisesta, joihin kantajat väittävät kuuluvansa. Henkilön osallistuminen tavalla tai toisella yhteisön toimen antamiseen johtavaan menettelyyn voi nimittäin yksilöidä tämän henkilön kyseisen toimen osalta ainoastaan, jos sovellettavissa yhteisön säännöksissä on säädetty tietyistä tätä henkilöä koskevista menettelyllisistä takeista.

Kantajille tietyissä jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä myönnetyllä asiavaltuudella ei myöskään ole merkitystä arvioitaessa niiden asiavaltuutta yhteisön toimen kumoamiseksi EY 230 artiklan neljännen kohdan mukaisesti.

Myöskään se, että komissio mainitsee asetusehdotuksen perusteluissa, että kantajilla on asiavaltuus, ei vapauta niitä velvollisuudesta osoittaa, että riidanalainen toimi koskee niitä erikseen. Normihierarkiaa ohjaavat periaatteet nimittäin ovat esteenä sille, että johdetun oikeuden toimessa annetaan asiavaltuus yksityisille, jotka eivät täytä EY 230 artiklan neljännen kohdan vaatimuksia. Tämä pätee sitäkin suuremmalla syyllä johdetun oikeuden toimea koskevan ehdotuksen perusteluihin.

(ks. 56, 58, 61, 62, 71 ja 72 kohta)

2.     Perustamissopimuksessa on EY 230 ja EY 241 artiklalla sekä EY 234 artiklalla luotu täysin kattava oikeussuojakeinojen ja menettelyjen järjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa toimielinten toimiin kohdistuva laillisuusvalvonta antamalla se yhteisöjen tuomioistuinten tehtäväksi. Tässä järjestelmässä luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka eivät EY 230 artiklan neljännessä kohdassa mainittujen tutkittavaksi ottamisen edellytysten vuoksi voi suoraan riitauttaa yleisesti sovellettavia yhteisön toimia, voivat tilanteen mukaan vedota tällaisten toimien pätemättömyyteen joko välillisesti EY 241 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimissa tai kansallisissa tuomioistuimissa, jotka eivät ole toimivaltaisia itse toteamaan, että kyseiset toimet ovat pätemättömiä, ja vaatia viimeksi mainittuja esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tältä osin ennakkoratkaisukysymyksiä.

(ks. 66 kohta)

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (toinen jaosto)

28 päivänä marraskuuta 2005 (*)

Kumoamiskanne – Päätökset 2004/247/EY ja 2004/248/EY – Oikeudenkäyntiväite – Asiavaltuus

Yhdistetyissä asioissa T-236/04 ja T-241/04,

Euroopan ympäristötoimisto (EEB), kotipaikka Bryssel (Belgia), ja

Stichting Natuur en Milieu, kotipaikka Utrecht (Alankomaat),

edustajinaan asianajajat P. van den Biesen ja B. Arentz,

kantajina,

joita tukee

Ranskan tasavalta, asiamiehinään J.-L. Florent ja G. de Bergues, prosessiosoite Luxemburgissa,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään B. Doherty, prosessiosoite Luxemburgissa,

vastaajana,

jota tukee

Syngenta Crop Protection AG, kotipaikka Basel (Sveitsi), edustajinaan barrister D. Abrahams ja solicitor C. Simpson,

väliintulijana,

joissa kantajat vaativat asiassa T-236/04 kumoamaan osittain atratsiinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja tätä tehoainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta 10 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 2004/248/EY (EUVL L 78, s. 53) ja asiassa T-241/04 kumoamaan osittain simatsiinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja tätä tehoainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta 10 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 2004/247/EY (EUVL L 78, s. 50),

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. Pirrung sekä tuomarit A. W. H. Meij ja I. Pelikánová,

kirjaaja: E. Coulon,

on antanut seuraavan

määräyksen

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Direktiivi 91/414/ETY

1       Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (EYVL L 230, s. 1) 4 artiklassa säädetään yhteisön oikeuden mukaisista edellytyksistä ja menettelystä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevien lupien antamiseen, tarkistamiseen ja peruuttamiseen. Tältä osin direktiivin 91/414 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa täsmennetään, että kasvinsuojeluaine voidaan hyväksyä ainoastaan, jos sen tehoaineet luetellaan direktiivin 91/414 liitteessä I.

2       Edellytykset, jotka vaaditaan tehoaineiden sisällyttämiseksi direktiivin 91/414 liitteeseen I, täsmennetään direktiivin 91/414 5 artiklassa. Tämä sisällyttäminen on mahdollista ainoastaan, jos tieteellisen ja teknisen tietämyksen taso huomioon ottaen voidaan olettaa, että kyseistä tehoainetta sisältävät kasvinsuojeluaineet täyttävät tietyt edellytykset sen osalta, ettei niillä ole haitallisia vaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen eikä ympäristöön.

3       Direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, että poiketen siitä, mitä direktiivin 91/414 4 artiklan säännöksissä säädetään, jäsenvaltio voi siirtymäajan kuluessa sallia, että sen alueella saatetaan markkinoille sellaisia kasvinsuojeluaineita, jotka sisältävät liitteeseen 1 kuulumattomia tehoaineita ja jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen eli 26.7.1993.

4       Tehoaineet, jotka sisältyvät tuotteisiin, joita direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa säädetty poikkeus koskee, tutkitaan asteittain komission työohjelman puitteissa.

 Asetus N:o 3600/92

5       Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 11 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3600/92 (EYVL L 366, s. 10) 5 artiklassa säädetään, että komissio laatii luettelon tutkittavista tehoaineista ja nimeää kertomuksen antavan jäsenvaltion jokaisen tehoaineen arvioinnin osalta.

6       Asetuksen N:o 3600/92 6 ja 7 artiklasta seuraa, että kertomuksen antajaksi nimetyn jäsenvaltion on arvioitava kyseinen tehoaine ja lähetettävä komissiolle asiakirjan arviointikertomus, joka sisältää suosituksen tehoaineen sisällyttämisestä direktiivin 91/414 liitteeseen I tai muiden toimenpiteiden, kuten sen poistaminen markkinoilta, toteuttamisesta.

7       Komissio antaa sitten kyseisen asiakirjan ja kertomuksen tutkimisen elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (EYVL L 31, s. 1) 58 artiklalla perustetun elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tehtäväksi.

8       Asetuksen N:o 3600/92 7 artiklan 3 a kohdassa, joka on lisätty asetuksen N:o 3600/92 muuttamisesta 27.6.1997 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1199/97 (EYVL L 170, s. 19), säädetään, että komissio esittää elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle tekstiluonnoksen, joka voi olla muodoltaan erilainen. Jos ehdotetaan tehoaineen sisällyttämistä direktiivin 91/414 liitteeseen I, kysymyksessä on direktiiviluonnos. Jos luonnos koskee tehoaineeseen kohdistuvien negatiivisten toimenpiteiden toteuttamista, mukaan lukien kyseistä tehoainetta sisältävien kasvinsuojeluaineiden lupien peruuttaminen, komissio voi esittää luonnoksen jäsenvaltioille osoitetuksi päätökseksi.

 Direktiivi 2004/35/EY

9       Ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (EUVL L 143, s. 56) johdanto-osan 25 perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:

”Henkilöillä, joihin ympäristövahinko vaikuttaa haitallisesti tai todennäköisesti vaikuttaa haitallisesti olisi oltava oikeus pyytää, että toimivaltainen viranomainen ryhtyy toimiin. Ympäristönsuojelu on kuitenkin laaja-alainen asia, jonka puolesta yksittäiset henkilöt eivät aina toimi tai pysty toimimaan. Myös valtioista riippumattomille ympäristönsuojelujärjestöille olisi sen vuoksi annettava mahdollisuus asianmukaisesti osaltaan vaikuttaa tämän direktiivin tehokkaaseen täytäntöönpanoon.”

10     Direktiivin 2004/35 johdanto-osan 26 perustelukappaleen mukaan ”luonnollisilla ja oikeushenkilöillä, joita asia koskee, olisi oltava mahdollisuus turvautua menettelyihin saattaa toimivaltaisen viranomaisen päätökset, toimet tai toimimatta jättäminen uudelleen tutkittavaksi”.

11     Direktiivin 2004/35 11 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka on vastuussa tässä direktiivissä säädetyistä tehtävistä”.

12     Direktiivin 2004/35 12 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Luonnollisilla tai oikeushenkilöillä,

a)      joihin ympäristövahinko vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, tai

b)      joiden etua vahinkoon liittyvä ympäristöä koskeva päätöksenteko riittävästi koskee, tai vaihtoehtoisesti

c)      jotka väittävät oikeuksiensa heikentyvän, jos jäsenvaltion hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä tätä edellytetään ennakkoehtona,

on oikeus ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille havainnoista, jotka liittyvät heidän tiedossaan oleviin ympäristövahinkoihin tai niiden välittömään uhkaan, sekä oikeus pyytää, että toimivaltaiset viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin tämän direktiivin mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä ’etu, jota asia riittävästi koskee’ ja ’oikeuksien heikentyminen’.

Ympäristönsuojelua edistävillä ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävillä valtioista riippumattomilla järjestöillä katsotaan olevan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla etu, jota asia riittävällä tavalla koskee. Niillä katsotaan myös olevan oikeuksia, jotka voivat heikentyä c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.”

 Asian tausta

13     Kummassakin käsiteltävänä olevassa asiassa kantajia on kaksi. Ensimmäinen kantaja on Euroopan ympäristötoimisto (EEB), Belgian oikeuden mukaan perustettu yhdistys, jonka sääntömääräinen tarkoitus on nimenomaan edistää ympäristön suojelua ja säilyttämistä Euroopan unionin maissa. EEB osallistuu useisiin komission neuvoa-antaviin elimiin, muun muassa pysyvään ”kasvinsuojelutyöryhmään” ja neuvoa-antavaan ”maatalous- ja ympäristökomiteaan”. Se on myös European Habitats Forumin jäsen, ja tämän vuoksi se on asiassa osallisen tahon ja tarkkailijan asemassa luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (EYVL L 206, s. 7) puitteissa.

14     Toinen kantaja Stichting Natuur en Milieu (jäljempänä Natuur en Milieu) on Alankomaiden oikeuden mukaan perustettu säätiö, jonka tarkoituksena on sääntöjensä mukaan erityisesti ”antaa ääni elementeille, joilta se puuttuu” ja taata elävä luonto ja terve ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville. Tämä säätiö on EEB:n jäsen.

15     Vuonna 1996 lukuisat yritykset ilmaisivat komissiolle toiveensa saada atratsiini ja simatsiini sisällytetyiksi direktiivin 91/414 liitteeseen I.

16     Atratsiini ja simatsiini on otettu asetuksen N:o 3600/92 liitteessä I oleviin 61 ja 62 kohtaan, joissa säädetään direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun komission työohjelman ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvien aineiden luettelosta.

17     Kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden luettelon vahvistamisesta ja esittelijöinä toimivien jäsenvaltioiden nimeämisestä asetuksen (ETY) N:o 3600/92 soveltamiseksi 27 päivänä huhtikuuta 1994 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 933/94 (EYVL L 107, s. 8) nimetään Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta esittelijänä toimivaksi jäsenvaltioksi atratsiinin ja simatsiinin osalta.

18     Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta esitti komissiolle arviointikertomuksensa asetuksen N:o 3600/92 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot ja komissio ovat tutkineet elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean puitteissa nämä kertomukset, jotka esitettiin atratsiinin osalta 11.11.1996 ja simatsiinin osalta 20.12.1996.

 Riidanalaiset päätökset

19     Komissio teki 10.3.2004 päätöksen 2004/248/EY atratsiinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414 liitteeseen I ja tätä tehoainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta (EUVL L 78, s. 53; jäljempänä atratsiinia koskeva päätös).

20     Samana päivänä komissio teki myös päätöksen 2004/247/EY simatsiinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414 liitteeseen I ja tätä tehoainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta (EUVL L 78, s. 50; jäljempänä simatsiinia koskeva päätös).

21     Atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten 1 artiklasta seuraa, että kumpaakaan näistä kahdesta tehoaineesta ei ole sisällytetty direktiivin 91/414 liitteeseen I.

22     Atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että atratsiinia tai simatsiinia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat peruutetaan viimeistään 10.9.2004 ja että 16.3.2004 alkaen atratsiinia tai simatsiinia sisältäville kasvinsuojeluaineille ei myönnetä lupia eikä lupia uusita direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa säädetyn poikkeuksen mukaisesti.

23     Atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten 2 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteen sarakkeessa A mainitut jäsenvaltiot voivat sarakkeessa B lueteltujen käyttötarkoitusten osalta pitää atratsiinia tai simatsiinia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat voimassa 30.6.2007 asti edellyttäen, että kyseiset jäsenvaltiot

a)      varmistavat, että tällaiset markkinoilla edelleen olevat kasvinsuojeluaineet merkitään uudelleen sen takaamiseksi, että ne vastaavat rajoitettuja käyttöedellytyksiä;

b)      toteuttavat mahdollisten riskien lieventämiseksi kaikki aiheelliset riskinhallintatoimenpiteet ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemisen varmistamiseksi; ja

c)      varmistavat, että näihin käyttötarkoituksiin pyritään vakavasti löytämään vaihtoehtoisia tuotteita tai menetelmiä erityisesti toimintasuunnitelmien avulla.

24     Asianomaisten jäsenvaltioiden on kyseisen säännöksen mukaisesti ilmoitettava komissiolle viimeistään 31.12.2004 tämän kohdan soveltamisesta ja erityisesti a–c alakohdan nojalla toteutetuista toimista sekä toimitettava vuosittain arviot tämän artiklan mukaisesti olennaisiin tarkoituksiin käytetyistä atratsiinin tai simatsiinin määristä.

25     Atratsiinia koskevan päätöksen liitteessä ja simatsiinia koskevan päätöksen liitteessä yksilöidään näiden kummankin päätöksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot ja käyttötarkoitukset.

26     Atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten 3 artiklan b alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden direktiivin 91/414 4 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti myöntämän lisäajan on oltava mahdollisimman lyhyt, ja niiden käyttötarkoitusten osalta, joiden suhteen lupa on peruutettava 30.6.2007 mennessä, määräajan on päätyttävä viimeistään 31.12.2007.

27     Atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten 4 artiklasta ilmenee, että päätökset on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

 Menettely

28     Kantajat nostivat nyt käsiteltävänä olevat kanteet 9.6.2004 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen toimittamillaan kannekirjelmillä.

29     Vastaaja esitti 1.10.2004 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen toimitetuilla erillisillä asiakirjoilla tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 114 artiklan mukaisesti kummassakin asiassa. Kantajat jättivät huomautuksensa näistä väitteistä 24.12.2004.

30     Syngenta Crop Protection AG (jäljempänä Syngenta) toimitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 7.10.2004 väliintulohakemukset, joissa se pyysi saada osallistua käsiteltävänä oleviin asioihin tukeakseen komissiota. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtaja hyväksyi väliintulon 13.12.2004 antamillaan määräyksillä. Syngenta ilmoitti 7.1.2005 päivätyillä kirjeillä molempien asioiden osalta, ettei se jättäisi väliintulokirjelmää komission vaatimusten tukemiseksi siinä tapauksessa, että vaatimuksilla pyritään kanteen tutkimatta jättämiseen, mutta että se varaa itselleen oikeuden jättää kirjelmä, jos pääasian käsittelyä jatketaan.

31     Ranskan tasavalta toimitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 11.10.2004 väliintulohakemukset, joissa se pyysi saada osallistua käsiteltävänä oleviin asioihin tukeakseen kantajia. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtaja hyväksyi väliintulon 13.12.2004 antamillaan määräyksillä. Ranskan tasavalta ilmoitti 25.1.2005 päivätyllä kirjeellä, että komission esittämien oikeudenkäyntiväitteiden takia se ei jättäisi väliintulokirjelmiä molempien kanteiden tutkittavaksi ottamisen osalta, vaan että se varaisi itselleen oikeuden jättää kirjelmät, jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päättäisi lykätä oikeudenkäyntiväitteet ratkaistavaksi pääasian yhteydessä kyseessä olevissa asioissa.

 Asianosaisten vaatimukset

 Asiassa T-236/04

32     Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

–       kumoaa atratsiinia koskevan päätöksen 2 artiklan 3 kohdan ja 3 artiklan b alakohdan ja

–       velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

33     Komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

–       jättää kanteen tutkimatta ja

–       velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Asiassa T-241/04

34     Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

–       kumoaa simatsiinia koskevan päätöksen 2 artiklan 3 kohdan ja 3 artiklan b alakohdan ja

–       velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

35     Komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

–       jättää kanteen tutkimatta ja

–       velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Oikeudellinen arviointi

36     Ottaen huomioon käsiteltävänä olevien asioiden liittymisen toisiinsa ja kuultuaan asianosaisia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että jatkokäsittelyä varten on asianmukaista käsitellä kyseiset asiat yhdessä työjärjestyksen 50 artiklan mukaisesti.

37     Työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi, jos joku asianosaisista sitä hakemuksella pyytää, ratkaista oikeudenkäyntiväitteen käsittelemättä itse pääasiaa. Saman artiklan 3 kohdan mukaan hakemuksen jatkokäsittely on suullinen, jollei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätä toisin. Sekä asiassa T-236/04 että asiassa T-241/04 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo asiakirjoista saatavan riittävä selvitys, minkä vuoksi suullista käsittelyä ei ole tarpeen järjestää.

 Asianosaisten lausumat

38     Komissio väittää, ettei atratsiinia koskeva päätös eikä simatsiinia koskeva päätös koske kantajia, joille niitä ei ole osoitettu, suoraan ja erikseen.

39     Sen osalta, koskeeko päätös kantajia erikseen, komissio korostaa, että oikeuskäytännön mukaan toimi voi koskea luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä erikseen vain, jos se vaikuttaa siihen sille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella se erottuu kaikista muista ja se siten voidaan yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle toimi on osoitettu (ks. asia C-263/02 P, komissio v. Jégo-Quéré, tuomio 1.4.2004, Kok. 2004, s. I-3425, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tilanne ei ole tällainen nyt esillä olevassa asiassa, sillä atratsiinia ja simatsiinia koskevilla päätöksillä ei ole mitään erityistä vaikutusta kantajiin.

40     Kantajat väittävät, että atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset koskevat niitä suoraan ja erikseen.

41     Mitä ensiksi tulee edellytykseen, jonka mukaan toimen on koskettava henkilöä erikseen, kantajat väittävät, että atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset koskevat niitä erityisesti. Nämä päätökset ovat kantajien mukaan EY 249 artiklassa tarkoitettuja päätöksiä, ja ne johtavat yhteisön oikeuden vastaisesti kantajien puolustamien etujen suojelun ”heikentymiseen”.

42     Toiseksi kantajat korostavat, että direktiivin 2004/35 johdanto-osan 25 ja 26 perustelukappaleesta sekä 12 artiklan 1 kohdasta seuraa, että ne täyttävät EY 230 artiklan neljännessä kohdassa määrätyt edellytykset. Tältä osin ne väittävät, että direktiivin 2004/35 12 artiklan 1 kohdasta seuraa, että ympäristönsuojelua edistävillä ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävillä hallituksista riippumattomilla järjestöillä katsotaan olevan riittävällä tavalla etu, jotta näillä järjestöillä on oikeus yhtäältä ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille havainnoista, jotka liittyvät ympäristövahinkoihin tai niiden uhkaan, ja toisaalta pyytää, että toimivaltaiset viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin kyseisen direktiivin mukaisesti.

43     Sitä paitsi kantajien mukaan komissio myöntää, että atratsiini ja simatsiini voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja, mistä syystä kyseinen toimielin on päättänyt olla sisällyttämättä kyseisiä aineita direktiivin 91/414 liitteeseen I. Näin ollen direktiivin 2004/35 12 artikla, jonka soveltamisala ei rajoitu kyseisessä direktiivissä tarkoitettuihin tilanteisiin, kattaa kantajien nyt esillä olevissa asioissa nostamat kanteet. Kantajien olisi siis katsottava täyttävän EY 230 artiklan neljännessä kohdassa määrätyt edellytykset.

44     Kolmanneksi kantajat korostavat pääasiallisesti, että direktiivissä 2004/35 vahvistettu lähestymistapa on yhdenmukainen useissa jäsenvaltioissa, muun muassa Alankomaissa, voimassa olevan oikeuskäytännön kanssa, jonka mukaan yhdistyksillä on oikeus nostaa siviilikanteita kansallisissa tuomioistuimissa sillä perusteella, että asia koskee niitä suoraan ja erikseen, kun otetaan huomioon niiden säännöt, niiden todellinen tilanne ja niiden tosiasiallinen toiminta, joihin kuuluu kyseessä olevien etujen tehokas suojelu. Tarkemmin sanoen Alankomaiden oikeusjärjestyksessä katsotaan, että sellaisten oikeussääntöjen rikkominen, joilla suojellaan ympäristön ja luonnonvaraisen eläimistön etuja, koskee Natuur en Milieutä suoraan ja erikseen.

45     Neljänneksi kantajat väittävät, että asia koskee niitä erikseen sen vuoksi, että ne harjoittavat toimintaansa ympäristön- ja luonnonsuojelun alalla, mukaan lukien luonnonvaraisten eläinten suojelu direktiivin 92/43 puitteissa, ja että tämän vuoksi EEB:llä on erityinen neuvonantajan asema komissiossa ja muissa Euroopan unionin toimielimissä. Lisäksi Natuur en Milieulle on myönnetty samanlainen asema Alankomaiden viranomaisiin nähden.

46     Viidenneksi kantajat väittävät, että tarve taata niille tehokas oikeussuoja edellyttää, että niiden kanne otetaan tutkittavaksi. Tältä osin ne korostavat, että atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten kumoaminen estäisi useiden monimutkaisten, pitkien ja kalliiden lupamenettelyjen aloittamisen eri jäsenvaltioissa. Ne katsovat, että jos niiden on käännyttävä kansallisten tuomioistuinten puoleen, niiden on pakko yksilöidä atratsiinia ja simatsiinia koskevat luvat kaikissa jäsenvaltioissa, tutkia niiden valtioiden oikeusjärjestelmää, joille markkinoille saattamista koskeva lupahakemus on jätetty, ja aloittaa menettelyt toimivaltaisissa kansallisissa tuomioistuimissa. Lisäksi ne väittävät, ettei kysymys ei ole pelkästään käytännöllisyydestä, koska on käytännössä mahdotonta, että kansallinen tuomioistuin ottaa kantaa atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten pätevyyteen. Tästä seuraa, että kantajien käytettävissä olevien oikeuskeinojen tehokkuuden näkökulmasta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 ja 13 artiklan mukaisesti, joita sovelletaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdan nojalla, kantajien ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostama nyt käsiteltävänä oleva kanne on perusteltu.

47     Kuudenneksi kantajat väittävät, että prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaatteen on johdettava niiden kanteen tutkittavaksi ottamiseen. Tältä osin ne tuovat esille ensinnäkin, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6, 13 ja 14 artiklassa vahvistettu prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaate edellyttää, että sellaisten tahojen, joihin komission tekemä päätös vaikuttaa epäsuotuisasti, käytettävissä ovat samat mahdollisuudet oikeuskeinojen osalta. Tämän jälkeen ne väittävät pääasiallisesti, että kyseisten tehoaineiden valmistajan, kuten Syngentan, atratsiinia ja simatsiinia koskevia päätöksiä vastaan nostama kanne olisi otettava tutkittavaksi EY 230 artiklan neljännen kohdan perusteella. Tämä seuraa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa T-112/00 ja T-122/00, Iberotam ym. vastaan komissio, 24.1.2001 antamasta määräyksestä (Kok. 2001, s. II‑97, 79 kohta), jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on kantajien mukaan katsonut, ettei ole poissuljettua, että tehoaineen valmistajat voivat nostaa EY 230 artiklan neljännen kohdan perusteella kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa sellaisesta komission päätöksestä, jolla hylätään tehoaineen sisällyttämistä direktiivin 91/414 liitteeseen I koskeva pyyntö.

48     Ne lisäävät, että yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa 10/68 ja 18/68, Eridania ym. vastaan komissio, 10.12.1969 antamalla tuomiolla (Kok. 1969, s. 459), jonka mukaan yksityisten asiavaltuus ei voi seurata ainoastaan siitä, että ne ovat kilpailutilanteessa niihin nähden, joille riidanalainen toimi on osoitettu, ei ole merkitystä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa, koska kyseinen tuomio liittyi kilpailuolosuhteisiin, jotka tässä tapauksessa täysin puuttuvat.

49     Lopuksi kantajat väittävät, että niiden kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, kun otetaan huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiedonsaantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta EY:n toimielimiin ja muihin elimiin (KOM/2003 0622 lopullinen; jäljempänä Århusin asetusta koskeva ehdotus) perustelut. Näissä perusteluissa komissio kantajien mukaan katsoi, ettei ole tarpeen muuttaa EY 230 artiklaa asiavaltuuden myöntämiseksi eurooppalaisille ympäristönsuojelujärjestöille, jotka täyttävät tietyt kyseisessä ehdotuksessa asetetut objektiiviset kriteerit. Kantajat täyttävät mielestään kyseiset kriteerit, mikä komission ehdotuksen mukaisesti riittäisi asiavaltuuden myöntämiseksi niille riidanalaisten päätösten kumoamiseksi.

 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta

50     EY 230 artiklan neljännen kohdan nojalla ”luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi – – nostaa kanteen hänelle osoitetusta päätöksestä tai päätöksestä, joka siitä huolimatta, että se on annettu asetuksena tai toiselle henkilölle osoitettuna päätöksenä, koskee ensin mainittua henkilöä suoraan ja erikseen”.

51     Esillä olevassa asiassa atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten 4 artiklasta seuraa, että nämä päätökset on osoitettu ainoastaan jäsenvaltioille. Kantajien on näin ollen nimenomaan osoitettava, että kyseiset päätökset koskevat niitä erikseen.

52     Tältä osin oikeuskäytännöstä seuraa, että kantajat, joille päätöstä ei ole osoitettu, kuten käsiteltävänä olevassa asiassa, eivät voi väittää, että se koskee niitä erikseen, muutoin kuin siinä tapauksessa, että se vaikuttaa niihin niille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella ne erottuvat kaikista muista ja ne voidaan yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle päätös on osoitettu (ks. asia C-50/00 P, Unión de Pequeños Agricultores v. neuvosto, tuomio 25.7.2002, Kok. 2002, s. I‑6677, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

53     Nyt esillä olevassa asiassa on siis tutkittava, koskevatko atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset kantajia niille tunnusomaisten erityispiirteiden takia tai onko kyseessä sellainen tosiasiallinen tilanne, jonka perusteella ne erottuvat kyseisiin päätöksiin nähden kaikista muista.

54     Osoittaakseen, että atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset koskevat niitä erikseen, kantajat korostavat ensiksi, että nämä päätökset vaikuttavat niihin erityisesti sen vuoksi, että ne merkitsevät ympäristönsuojelun heikentymistä.

55     Tältä osin on korostettava ensinnäkin, että kantajat eivät tuo esiin mitään täsmällistä seikkaa, jonka avulla olisi mahdollista ymmärtää, miltä osin atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset merkitsevät heikentymistä ympäristönsuojelun osalta. Ne rajoittuvat nimittäin toteamaan, että atratsiinia ja simatsiinia koskevien yhteisön oikeuden vastaisten päätösten tekemisellä on ilmeisesti tältä osin negatiivisia vaikutuksia.

56     Vaikka oletettaisiin, että kantajat väittävät ainakin implisiittisesti, että väitetty heikentyminen johtuu siitä, että atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten riidanalaisten säännösten seurauksena tietyt jäsenvaltiot voivat väliaikaisesti pitää voimassa tiettyjen käyttötarkoitusten osalta atratsiinia tai simatsiinia – tehoaineita, jotka kantajien mukaan vahingoittavat ympäristöä – sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat, on korostettava, että nämä säännökset koskevat kantajia niiden objektiivisessa ominaisuudessa yksikköinä, joiden tehtävänä on ympäristönsuojelu, aivan kuten ketä tahansa muuta samanlaisessa tilanteessa olevaa henkilöä. Kuten oikeuskäytännöstä ilmenee, kyseinen ominaisuus ei kuitenkaan yksinään riitä osoittamaan, että riidanalainen päätös koskee kantajia erikseen (ks. vastaavasti asia C‑321/95 P, Greenpeace ym. v. komissio, tuomio 2.4.1998, Kok. 1998, s. I‑1651, 28 kohta ja asia T-154/02, Villiger Söhne v. neuvosto, määräys 30.4.2003, Kok. 2003, s. II‑1921, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

57     Toiseksi kantajat korostavat, että direktiivin 2004/35 12 artiklan 1 kohdasta seuraa, että hallituksista riippumattomina järjestöinä, jotka edistävät ympäristönsuojelua ja jotka täyttävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset, niillä on oikeus ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle havainnoista ja pyytää, että kyseinen viranomainen ryhtyy toimenpiteisiin tämän direktiivin mukaisesti. Tästä seuraa kantajien mukaan, että niillä on EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu asiavaltuus atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten kumoamiseksi.

58     Tältä osin on huomautettava, että henkilön osallistuminen tavalla tai toisella yhteisön toimen antamiseen johtavaan menettelyyn voi yksilöidä tämän henkilön kyseisen toimen osalta ainoastaan, jos sovellettavissa yhteisön säännöksissä on säädetty tietyistä tätä henkilöä koskevista menettelyllisistä takeista (ks. asia T-339/00, Bactria v. komissio, määräys 29.4.2002, Kok. 2002, s. II‑2287, 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

59     Direktiivin 2004/35 11 artiklan 1 kohdasta seuraa, että tämän direktiivin 12 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on kunkin jäsenvaltion nimeämä viranomainen. Näin ollen vaikka katsottaisiin, että kantajat voivat väittää, että niillä on oikeus ilmoittaa havainnoista ja pyytää toimenpiteisiin ryhtymistä, sellaisena kuin siitä on säädetty direktiivin 2004/35 12 artiklassa, on todettava, että näihin prosessuaalisiin oikeuksiin voidaan vedota vain toimivaltaiseen viranomaiseen nähden, joka direktiivin 2004/35 11 artiklan sanamuodon mukaan ei ole yhteisön toimielin. Sitä paitsi kyseisen direktiivin tekstistä tai sen rakenteesta ei voi mitenkään päätellä, että se koskee myös nyt käsiteltävänä olevia kanteita, päinvastoin kuin kantajat väittävät.

60     Tästä seuraa, että kantajien esittämiin prosessuaalisiin oikeuksiin ei voida tehokkaasti vedota komissioon nähden atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten tekomenettelyn yhteydessä ja että niillä ei siis ole merkitystä ratkaistaessa sitä, koskevatko atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset kantajia erikseen vai eivät.

61     Mitä kolmanneksi tulee argumenttiin, jonka mukaan tiettyjen jäsenvaltioiden oikeudessa myönnetään, että toimet, jotka vahingoittavat ympäristönsuojelujärjestöjen puolustamia etuja, koskevat näitä järjestöjä suoraan ja erikseen, ja argumenttiin, jonka mukaan näin on asianlaita Natuur en Milieun osalta Alankomaiden oikeudessa, on korostettava, ettei näille kantajille tietyissä jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä myönnetyllä asiavaltuudella ole merkitystä arvioitaessa niiden asiavaltuutta yhteisön toimen kumoamiseksi EY 230 artiklan neljännen kohdan mukaisesti (ks. vastaavasti asia T‑585/93, Greenpeace ym. v. komissio, määräys 9.8.1995, Kok. 1995, s. II‑2205, 51 kohta).

62     Mitä neljänneksi tulee erityiseen neuvonantajan asemaan, joka EEB:llä ja Natuur en Milieullä kantajien mukaan on komissiossa ja muissa Euroopan unionin toimielimissä tai kansallisissa elimissä erityisesti direktiivin 92/43 nojalla, on korostettava, että atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten tekemiseen sovellettavassa yhteisön säännöstössä ei säädetä mistään kantajia koskevista menettelyllisistä takeista eikä direktiivin 92/43 puitteissa perustettujen ylikansallisten tai kansallisten neuvoa-antavien elinten osallistumisesta, joihin kantajat väittävät kuuluvansa. Näin ollen edellä 56 kohdassa esitetyn oikeuskäytännön mukaisesti väitetty neuvonantajan asema, johon kantajat vetoavat, ei tee mahdolliseksi sitä, että atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten katsottaisiin koskevan niitä erikseen.

63     Edellä esitetystä seuraa, että yhteisön oikeudessa ei tässä tilanteessa säädetä yhteiseen etuun perustuvasta kanneoikeudesta yhteisön tuomioistuimissa, sellaisena kuin kantajat sitä puoltavat nyt esillä olevassa asiassa.

64     Viidenneksi kantajat väittävät, että tehokas oikeussuoja, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 artiklassa, jota sovelletaan yhteisön toimielimiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdan nojalla, edellyttää, että käsiteltävänä olevat kanteet on otettava tutkittaviksi sen vuoksi, että yhtäältä kansallisissa tuomioistuimissa aloitetut menettelyt olisivat pitkiä, monimutkaisia ja kalliita, ja toisaalta sen vuoksi, että nämä tuomioistuimet eivät voisi ratkaista nyt käsiteltävänä olevien kanteiden yhteydessä esitettyjä kysymyksiä.

65     Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan on yksi jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvista yleisistä oikeusperiaatteista ja että tämä oikeus on myös vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 artiklassa (edellä 52 kohdassa mainittu asia Unión de Pequeños Agricultores v. neuvosto, tuomion 38 ja 39 kohta).

66     Tässä samassa tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että EY:n perustamissopimuksessa on EY 230 ja EY 241 artiklalla sekä EY 234 artiklalla on luotu täysin kattava oikeussuojakeinojen ja menettelyjen järjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa toimielinten toimiin kohdistuva laillisuusvalvonta antamalla se yhteisöjen tuomioistuinten tehtäväksi. Tässä järjestelmässä luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka eivät EY 230 artiklan neljännessä kohdassa mainittujen tutkittavaksi ottamisen edellytysten vuoksi voi suoraan riitauttaa yleisesti sovellettavia yhteisön toimia, voivat tilanteen mukaan vedota tällaisten toimien pätemättömyyteen joko välillisesti EY 241 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimissa tai kansallisissa tuomioistuimissa, jotka eivät ole toimivaltaisia itse toteamaan, että kyseiset toimet ovat pätemättömiä, ja vaatia viimeksi mainittuja esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tältä osin ennakkoratkaisukysymyksiä (edellä 52 kohdassa mainittu asia Unión de Pequeños Agricultores v. neuvosto, tuomion 40 kohta).

67     Lopuksi yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että kumoamiskanteen tutkittavaksi ottaminen yhteisöjen tuomioistuimessa ei voi riippua siitä, onko kansallisessa tuomioistuimessa olemassa oikeussuojakeinoa, jonka avulla toimen, jonka kumoamista vaaditaan, pätevyys voidaan tutkia (ks. vastaavasti edellä 52 kohdassa mainittu asia Unión de Pequeños Agricultores v. neuvosto, tuomion 46 kohta).

68     Tästä seuraa, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetun käsityksen mukaan kantajien esittämän tehokkaan oikeussuojan puuttumiseen perustuva argumentti ei voi yksinään olla perustana niiden kanteiden tutkittavaksi ottamiselle.

69     Kuudenneksi sen argumentin osalta, jonka mukaan prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaate edellyttää, että kantajien kanteet otetaan tutkittavaksi, on korostettava, että oikeuskäytännön mukaan pelkästään se seikka, että toimen kantajaan kohdistuvat vaikutukset ovat vastakkaisia niihin vaikutuksiin nähden, jotka kohdistuvat henkilöön, jolla on asiavaltuus kyseisen toimen kumoamiseksi, ei riitä antamaan asiavaltuutta kyseiselle kantajalle (ks. vastaavasti edellä 48 kohdassa mainittu asia Eridania ym. v. komissio, tuomion 7 kohta ja asia C-106/98 P, Comité d’entreprise de la société française de production ym. v. komissio, tuomio 23.5.2000, Kok. 2000, s. I-3659, 41 kohta). Näin ollen vaikka oletettaisiin, kuten kantajat esittävät, että Syngentalla on asiavaltuus atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten kumoamiseksi, pelkästään tämä seikka ei voi osoittaa, että kantajat täyttävät vaatimuksen siitä, että atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset koskevat niitä erikseen, eikä vapauttaa niitä osoittamasta, että ne täyttävät tämän vaatimuksen.

70     Lopuksi seitsemänneksi kantajat korostavat, että niiden asiavaltuus atratsiinia ja simatsiinia koskevien päätösten kumoamiseksi johtuu siitä, että komissio mainitsee Århusin asetusta koskevan ehdotuksen perusteluissa, että eurooppalaisilla ympäristönsuojelujärjestöillä, jotka täyttävät tietyt objektiiviset kriteerit, on EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu asiavaltuus. Nyt esillä olevassa asiassa kantajat katsovat täyttävänsä kyseiset objektiiviset kriteerit.

71     Tältä osin on korostettava, että normihierarkiaa ohjaavat periaatteet (ks. erityisesti asia C‑240/90, Saksa v. komissio, tuomio 27.10.1992, Kok. 1992, s. I‑5383, Kok. Ep. XIII, s. I-145, 42 kohta) ovat esteenä sille, että johdetun oikeuden toimessa annetaan asiavaltuus yksityisille, jotka eivät täytä EY 230 artiklan neljännen kohdan vaatimuksia. Tämä pätee sitäkin suuremmalla syyllä johdetun oikeuden toimea koskevan ehdotuksen perusteluihin.

72     Näin ollen perustelut, joihin kantajat vetoavat, eivät vapauta niitä velvollisuudesta osoittaa, että atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset koskevat niitä erikseen. Sitä paitsi vaikka oletettaisiin, että kantajat ovat Århusin asetusta koskevassa ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla määriteltyjä yksikköjä, on todettava, että ne eivät esitä mitään syytä, jonka vuoksi tämän ominaisuuden perusteella voitaisiin katsoa, että atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset koskevat niitä erikseen.

73     Edellä esitetyn perusteella on pääteltävä, että atratsiinia ja simatsiinia koskevat päätökset eivät koske kantajia erikseen. Tämän vuoksi kanne on jätettävä tutkimatta ilman, että on tarpeen tutkia, koskevatko kyseiset päätökset kantajia suoraan.

 Oikeudenkäyntikulut

74     Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantajat ovat hävinneet molemmat asiat ja vastapuoli on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantajat on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

75     Työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Näin ollen Ranskan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi määrätä, että väliintulijan on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan. Nyt esillä olevassa asiassa Syngenta, joka on asiassa väliintulijana komission vaatimusten tukemiseksi, vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

1)      Asiat T‑236/04 ja T‑241/04 yhdistetään.

2)      Asioissa T‑236/04 ja T‑241/04 nostetut kanteet jätetään tutkimatta.

3)      Kantajat velvoitetaan korvaamaan omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi komissiolle asioissa T-236/04 ja T‑241/04 aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

4)      Väliintulijat vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. 

Annettiin Luxemburgissa 28 päivänä marraskuuta 2005.

* Oikeudenkäyntikieli: englanti.