Asia T-495/04

Belfass SPRL

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

”Julkiset palveluhankinnat — Yhteisön tarjouspyyntömenettely — Ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe — Sopimuksen tekeminen taloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen kanssa — Poikkeuksellisen alhainen tarjous — Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 139 artiklan 1 kohta — Lainvastaisuusväite — Tarjouseritelmä — Tutkittavaksi ottaminen”

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 21.5.2008   II - 784

Tuomion tiivistelmä

1. Euroopan yhteisöjen julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely

   (EY 230 artiklan neljäs kohta; EY 241 artikla)

2. Oikeudenkäyntimenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa

   (Ensimmäisen oikeusasteen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 48 artiklan 2 kohta; komission asetuksen N:o 2342/2002 139 artiklan 1 kohta)

3. Euroopan yhteisöjen julkiset hankinnat – Sopimuksen tekeminen tarjouspyynnön perusteella

   (Komission asetuksen N:o 2342/2002 138 artiklan 2 kohta ja 139 artiklan 1 kohta)

4. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys

   (EY 288 artiklan toinen kohta)

1.  Koska julkisia hankintoja koskevassa sopimuksentekomenettelyssä tarjouseritelmä ei koske tarjouksen tehneitä yrityksiä erikseen, niillä ei ole näin ollen ole oikeutta nostaa siitä kumoamiskannetta EY 230 artiklan neljännen kohdan nojalla, eikä neuvosto voi vedota siihen, että tämä tarjouseritelmä olisi jollekin tarjouksen tehneistä yrityksistä kannekelpoinen toimi, vastustaakseen sitä, että viimeksi mainittu on liitännäisesti riitauttanut tämän asiakirjan laillisuuden siitä päätöksestä nostamansa kumoamiskanteen yhteydessä, jolla sen kyseistä hankintaa koskeva tarjous on hylätty.

   (ks. 44 kohta)

2.  Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdasta ja 48 artiklan 2 kohdasta ilmenee, että kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista ja että asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu käsittelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin. Peruste, jolla laajennetaan aikaisemmin – nimenomaisesti tai implisiittisesti – kannekirjelmässä esitettyä perustetta ja jolla on läheinen yhteys tähän perusteeseen, on kuitenkin otettava tutkittavaksi.

   Tilanne on tällainen kanneperusteen osalta, joka perustuu siihen, että varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 139 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan Euroopan yhteisön julkisia hankintoja koskevassa sopimuksentekomenettelyssä hankintaviranomaisen on ennen tarjouksen hylkäämistä poikkeuksellisen alhaisena annettava tarjoajan selittää tai suorastaan perustella tarjoustaan, on rikottu, kun kantaja on esittänyt tämän kanneperusteen nimenomaisesti ainoastaan vastauskirjelmässä ja kun kyseinen kantaja on kannekirjelmässä nimenomaisesti arvostellut neuvostoa siitä, että se on ilman muuta tutkimusta hylännyt sen tarjouksen poikkeuksellisen alhaisena.

   (ks. 87–90 kohta)

3.  Varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 139 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan julkisia hankintoja koskeva perustavanlaatuinen edellytys, joka velvoittaa hankintaviranomaisen tarkastamaan kontradiktorisessa menettelyssä kaikki poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset niiden eri osien perusteella ennen niiden hylkäämistä.

   Kun hankintasopimus tehdään taloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, tätä edellytystä sovelletaan paitsi tutkitun tarjouksen hintakriteeriin myös muihin asetuksen N:o 2342/2002 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin kriteereihin, koska niiden avulla voidaan määrittää poikkeuksellista tarjousta koskeva kynnys, jonka alittavaa tarjousta kyseisessä hankintamenettelyssä on epäiltävä poikkeuksellisen alhaiseksi kyseisen asetuksen 139 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

   Kun neuvosto julkisia hankintoja koskevassa sopimuksentekomenettelyssä tekee sopimuksen taloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella ja hylkää tarjouksen tehneen yrityksen tarjouksen pelkästään tässä tarjouksessa merkityn kohtuuttoman alhaisen kokonaistuntimäärän perusteella tarkastamatta tarjousta kontradiktorisessa menettelyssä kyseisen 139 artiklan 1 kohdan säännöksissä tarkoitetulla tavalla ennen sen automaattista hylkäämistä, se rikkoo kyseistä säännöstä.

   (ks. 98, 100, 103 ja 104 kohta)

4.  EY 288 artiklan toisen kohdan mukaan yhteisö on sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa elintensä lainvastaisesta menettelystä ainoastaan, jos joukko edellytyksiä täyttyy, toisin sanoen toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on todella syntynyt ja toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys. Silloin kun yksi näistä edellytyksistä jää täyttymättä, kanne on hylättävä kokonaisuudessaan, eikä muita edellytyksiä ole tarpeen tutkia.

   Tästä seuraa, että vahingonkorvausvaatimus on hylättävä, kun väitetty vahinko eli yhteisön sopimuksen menettäminen ei ole todellinen ja varma vaan hypoteettinen.

   (ks. 119, 120 ja 127–129 kohta)