1. Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely
(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohta, 46 artikla, 130 artiklan 1 kohta, 132 artiklan 1 kohta ja 135 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)
2. Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten
(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)
1. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan mukaan, jota kyseisen työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohdan ja 132 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan henkisen omaisuuden alalla, kannekirjelmässä, joka on esitetty sellaisen kanteen yhteydessä, joka on nostettu sisämarkkinoiden harmonisointivirastoa (tavaramerkit ja mallit) vastaan, on mainittava yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista. Kanteen tekstiosaa voidaan tukea ja täydentää tietyiltä osin viittaamalla kanteen liitteenä olevien asiakirjojen kohtiin, mutta viittaamalla yleisluonteisesti joihinkin asiakirjoihin ei voida korjata sitä, että itse kanteessa ei ole mainittu olennaisia oikeudellisia perusteita ja perusteluja, jotka siinä on edellä mainittujen määräysten mukaan mainittava.
Tämä koskee myös viraston valituslautakunnassa käydyn väitemenettelyn toisen asianosaisen, joka on väliintulijana ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, vastinetta työjärjestyksen 46 artiklan mukaan, jota kyseisen työjärjestyksen 135 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla sovelletaan henkisen omaisuuden alalla. Tällainen vastine on siis jätettävä tutkimatta sikäli kuin siinä viitataan virastolle jätettyihin kirjelmiin, koska sen sisältämä yleinen viittaus ei ole liitettävissä itse vastineessa kehiteltyihin perusteisiin ja perusteluihin.
(ks. 33–35 kohta)
2. Saksalaisten keskivertokuluttajien keskuudessa ei ole sekaannusvaaraa yhtäältä sanamerkin BUD ja kuviomerkkien American Bud ja Anheuser Busch Bud, joiden rekisteröintiä yhteisön tavaramerkeiksi on haettu Nizzan sopimukseen pohjautuvan luokituksen luokkaan 32 kuuluvia ”oluita, aletta, portteria, alkoholia sisältäviä ja alkoholittomia mallasjuomia” varten, ja toisaalta kyseisen luokituksen samaan luokkaan kuuluvia ”oluita; kivennäis- ja hiilihappovesiä ja muita alkoholittomia juomia; hedelmäjuomia ja hedelmätuoremehuja; mehutiivisteitä ja muita juomien valmistusaineita ja olutta” varten Saksassa aikaisemmin rekisteröidyn sanamerkin BIT ja sana- ja kuviomerkin Bit välillä, siitä huolimatta, että asianomaiset tavarat ovat samat tai samankaltaiset, vaikka aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyky olisi vahva. Kun otetaan huomioon kyseessä olevien tavaramerkkien huomattavat erot ja se, että ne eivät ole merkityssisällöltään samankaltaiset,
– haettu sanamerkki BUD ja aikaisemmat tavaramerkit ovat kokonaisuutena tarkasteltuna erilaiset, vaikka ne ovat ulkoasultaan ja lausuntatavaltaan heikosti samankaltaiset
– haetut kuviomerkit ja aikaisemmat tavaramerkit ovat kokonaisuutena tarkasteltuna erilaiset, vaikka ne ovat lausuntatavaltaan heikosti samankaltaiset.
Haettujen tavaramerkkien sekä sana- ja kuviomerkkien Bitte ein Bit !, jotka on rekisteröity aikaisemmin Saksassa luokkaan 32 kuuluvia ”oluita ja alkoholittomia juomia” ja erilaisia Nizzan sopimukseen pohjautuvan luokituksen luokkiin 16, 18, 20, 21, 24, 25, 28, 32, 24 ja 42 kuuluvia tavaroita varten, välillä ei sitäkään suuremmalla syyllä ole sekaannusvaaraa. Näissä aikaisemmissa saksalaisissa tavaramerkeissä on täydentäviä sanatekijöitä (”bitte”, ”ein”), graafinen tekijä (”!”) sekä erityinen esitystapa verrattuna aikaisempiin saksalaisiin tavaramerkkeihin, jotka sisältävät sanatekijän ”bit”. Näin ollen ulkoasun tasolla ensimmäiset tavaramerkit ovat vielä kauempana haetuista tavaramerkeistä kuin toiset. Lisäksi lausuntatavan tasolla, ja jopa olettaen, että aikaisemmat saksalaiset tavaramerkit Bitte ein Bit ! voitaisiin lausua viittaamalla yksinomaan sanaan ”bit”, päätelmä ei eroaisi siitä, joka koskee aikaisempia saksalaisia tavaramerkkejä, jotka sisältävät sanatekijän ”bit”. Lopuksi merkityssisällön näkökulmasta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että asianomaiset tavaramerkit olisivat millään tavoin samankaltaiset. Näin ollen kokonaisuutena tarkasteltuna haetut tavaramerkit ja aikaisemmat saksalaiset tavaramerkit Bitte ein Bit ! eivät ole samankaltaiset.
(ks. 107, 109, 123 ja 124 kohta)