YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(viides jaosto)
3 päivänä toukokuuta 2007
Asia T-343/04
Vassilios Tsarnavas
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Arviointikertomus – Työkyvyttömyys – Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Vahingonkorvauskanne – Tutkimatta jättäminen
Aihe: Kanne, jossa vaaditaan yhtäältä arvioinnin tarkastajan 4.8.2003 tekemän, kantajan lopullisen arviointikertomuksen laatimista ajanjaksolle 1.7.1997–30.6.1999 koskevan päätöksen kumoamista ja toisaalta sen henkisen kärsimyksen korvaamista, joka kantajalle oli aiheutunut häntä koskevan arviointikertomuksen viivästyneestä laatimisesta ja henkisestä ahdistelusta, jonka kohteeksi hän oli joutunut
Ratkaisu: Arvioinnin tarkastajan 4.8.2003 tekemä päätös kantajan lopullisen arviointikertomuksen laatimisesta ajanjaksolle 1.7.1997–30.6.1999 kumotaan. Kanne hylätään muilta osin. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja velvoitetaan korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista.
Tiivistelmä
1. Henkilöstö – Kanne – Oikeussuojan tarve
(Henkilöstösääntöjen 43, 90 ja 91 artikla)
2. Henkilöstö – Arviointi – Arviointikertomus – Laatiminen
(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)
3. Henkilöstö – Arviointi – Arviointikertomus – Laatiminen
(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)
1. Jotta virkamies tai entinen virkamies voi nostaa kanteen henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan nojalla, hänellä täytyy olla henkilökohtainen intressi riidanalaisen toimen kumoamiseen. Tätä intressiä arvioidaan kanteen nostamisajankohtana.
Arviointikertomus, joka on virkamiehen urakehityksen kannalta merkittävässä asemassa oleva sisäinen asiakirja, koskettaa lähtökohtaisesti arvioidun henkilön intressejä ainoastaan tämän tehtävien lopulliseen päättymiseen asti. Tehtävien päätyttyä virkamiehellä ei ole enää intressiä nostaa kannetta arviointikertomuksesta, jollei hän näytä toteen sellaista erityistä olosuhdetta, joka osoittaa henkilökohtaisen ja todellisen intressin kyseisen kertomuksen kumoamiseen.
Tällaisena erityisenä olosuhteena on pidettävä sitä, että hallinnon on virkamiehen ylentämättä jättämisestä tehdyn päätöksen kumoamisesta annetun tuomion täytäntöönpanon yhteydessä tutkittava uudelleen virkamiehen ansiot kyseisenä ajanjaksona, sillä riidanalaisella arviointikertomuksella voi olla merkitystä tässä uudessa tutkimuksessa.
(ks. 54, 56, 58 ja 59 kohta)
Viittaukset: yhdistetyt asiat 81/74–88/74, Marenco ym. v. komissio, 29.10.1975 (Kok. 1975, s. 1247, 6 kohta); asia 111/83, Picciolo v. parlamentti, 30.5.1984 (Kok. 1984, s. 2323, 29 kohta); asia 126/87, Del Plato v. komissio, 10.3.1989 (Kok. 1989, s. 643, 18 kohta); asia C‑68/91 P, Moritz v. komissio, 17.12.1992 (Kok. 1992, s. I‑6849, 16 kohta); asia T‑20/89, Moritz v. komissio, 13.12.1990 (Kok. 1990, s. II‑769, 15 kohta); asia T‑49/91, Turner v. komissio, 18.6.1992 (Kok. 1992, s. II‑1855, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen); asia T‑58/92, Moat v. komissio, 16.12.1993 (Kok. 1993, s. II‑1443, 31 kohta); asia T‑557/93, Rasmussen v. komissio, 13.7.1995 (Kok. H. 1995, s. I‑A‑195 ja II‑603, 30 kohta); asia T‑130/95, X v. komissio, 12.12.1996 (Kok. H. 1996, s. I‑A‑603 ja II‑1609, 45 kohta); asia T‑105/03, Dionyssopoulou v. neuvosto, 31.5.2005 (20 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa); asia T‑147/04, Ross v. komissio, 28.6.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑171 ja II‑771, 24 ja 25 kohta); asia T‑132/03, Casini v. komissio, 15.9.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑253 ja II‑1169, 54 kohta) ja asia T‑274/04, Rounis v. komissio, 8.12.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑407 ja II‑1849, 19 ja 24 kohta).
2. Komission käyttöön ottamassa arviointijärjestelmässä arviointikertomuksen kumoamiseen ei sellaisenaan riitä se, että asiassa ei ole noudatettu tämän toimielimen antamia, henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, joissa edellytetään ennen ensimmäisen arviointikertomuksen laatimista virkamiehen välittömien esimiesten kuulemista ja silloin, kun virkamies edustaa henkilöstöä tai ammattiyhdistystä, tilapäisen arviointiryhmän kuulemista, jos arvioijan näytetään loppujen lopuksi suorittaneen nämä kuulemiset ennen lopullisen arviointikertomuksen laatimista.
(ks. 66 ja 68 kohta)
Viittaukset: asia T‑326/01, Lebedef v. komissio, 5.11.2003 (Kok. H. 2003, s. I‑A‑273 ja II‑1317, 54 ja 58 kohta) ja asia T‑95/04, Lavagnoli v. komissio, 17.5.2006 (83 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
3. Arviointikertomuksen ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa, että hallinto saa säännönmukaisesti mahdollisimman täydelliset tiedot virkamiestensä tehtävien hoitamista koskevista edellytyksistä. Se ei voi lähtökohtaisesti täyttää tätä tehtävää aivan täysin, jos henkilöitä, joiden alaisuudessa kyseinen virkamies on työskennellyt arviointijakson aikana, ei kuulla etukäteen ja jos heille ei anneta tilaisuutta esittää mahdollisia huomautuksia. Tästä seuraa, että esimiehen kuulematta jättäminen virkamiehen arviointikertomusta laadittaessa merkitsee huomattavaa lainvastaisuutta, joka voi vaikuttaa arviointikertomuksen pätevyyteen.
Jollei toimielimen antamissa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä toisin säädetä, välittömällä esimiehellä tarkoitetaan henkilöä, jonka välittömässä alaisuudessa arvioitu virkamies on todellisuudessa työskennellyt arviointijakson aikana, vaikka virallisen nimeämisen puuttuessa kysymyksessä olisi ollut tosiasiallinen alaisuus.
(ks. 69–72, 82 ja 83 kohta)
Viittaukset: yhdistetyt asiat 6/79 ja 97/79, Grassi v. neuvosto, 3.7.1980 (Kok. 1980, s. 2141, 20 kohta); asia T‑63/89, Latham v. komissio, 24.1.1991 (Kok. 1991, s. II‑19, 27 kohta) ja asia T‑165/01, McAuley v. neuvosto, 10.9.2003 (Kok. H. 2003, s. I‑A‑193 ja II‑963, 51 ja 52 kohta).