1. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 93/36 – Soveltamisala
(Neuvoston direktiivi 93/36)
2. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 93/36 – Soveltamisala
(Neuvoston direktiivi 93/36 ja neuvoston direktiivin 93/38 13 artikla)
3. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt – Direktiivi 93/36 – Soveltamisala
(Neuvoston direktiivi 93/36)
1. Julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 93/36 vastaista on se, että tavaroiden ja palvelujen hankintaa koskeva sopimus, jossa luovutettavien tavaroiden arvo on suurempi, tehdään suorahankintana sellaisen osakeyhtiön kanssa, jonka hallintoneuvostolla on laajat johtamisvaltuudet, joita se voi käyttää itsenäisesti, ja jonka osakepääoman omistaa tällä hetkellä kokonaan toinen osakeyhtiö, jossa pääosakkaana on puolestaan hankintaviranomainen.
Direktiivin 93/36 soveltumattomuuteen liittyvä vaatimus, jonka mukaan hankintaviranomaisella on yhtiöön, jonka kanssa kyseinen hankintasopimus on tehty, vastaava määräysvalta kuin sillä on omiin yksikköihinsä, ei nimittäin täyty tällaisissa olosuhteissa.
Tätä vaatimusta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset lainsäännökset ja olosuhteet. Niitä koskevasta tarkastelusta on seurattava, että yhtiöön, jonka kanssa hankintasopimus tehdään, käytetään sellaista määräysvaltaa, että hankintaviranomainen voi vaikuttaa mainitun yhtiön päätöksiin. Kyseessä on oltava mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sekä kyseisen yhtiön strategisiin tavoitteisiin että sen päätöksiin.
Asia ei ole näin silloin, kun hankintaviranomaisen määräysvalta rajoittuu pääasiassa siihen toimintavapauteen, joka yhtiöoikeudessa myönnetään osakkaiden enemmistölle, mikä rajoittaa huomattavasti hankintaviranomaisen valtaa vaikuttaa näiden yhtiöiden päätöksiin. Lisäksi silloin, kun hankintaviranomaisen mahdollinen vaikuttaminen tapahtuu holdingyhtiön välityksellä, tällaisen välittäjän mukanaolo voi heikentää määräysvaltaa, joka hankintaviranomaisella mahdollisesti on osakeyhtiöön pelkästään sen perusteella, että se omistaa osan yhtiön osakepääomasta.
(ks. 36, 38–40 ja 47 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
2. Varmistettaessa sitä, täyttyykö julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 93/36 soveltumattomuuteen liittyvä vaatimus siitä, että yritys, jonka kanssa hankintasopimus tehdään suorahankintana, harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen julkisyhteisön kanssa, jolla on tässä yrityksessä määräysvalta, ei ole sovellettava vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 93/38 13 artiklaa, jonka mukaan kyseistä direktiiviä ei sovelleta sidossuhteessa olevan yrityksen kanssa tehtyihin palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia tämän yrityksen yhteisössä kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana palvelujen alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden palvelujen tarjoamisesta yrityksille, joihin se on sidossuhteessa. Tämä vaatimus täyttyy vain silloin, kun kyseisen yrityksen toiminta on pääasiassa omistettu sille julkisyhteisölle tai niille julkisyhteisöille, jolla tai joilla on siinä määräysvalta, ja kun kaikella muulla toiminnalla on vain toisarvoinen merkitys.
(ks. 57, 63 ja 70 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)
3. Harkittaessa sitä, harjoittaako yritys pääosaa toiminnastaan sen julkisyhteisön kanssa, jolla on tässä yrityksessä määräysvalta, on sen määrittämiseksi, onko sovellettava julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettua direktiiviä 93/36, otettava huomioon kaikki ne toiminnot, joita kyseinen yritys harjoittaa sen perusteella, että hankintaviranomainen on tehnyt sen kanssa hankintasopimuksen, riippumatta siitä, kuka suorittaa maksun tästä toiminnasta, oli sitten kyseessä hankintaviranomainen itse tai tarjottujen palvelujen käyttäjä, ja alueella, jolla toimintaa harjoitetaan, ei ole merkitystä.
(ks. 72 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)