1. Kansainväliset sopimukset – Sopimuksen tekeminen – Yhteisöjen tuomioistuimen ennalta antama lausunto
(EY 300 artiklan 6 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklan 2 kohta)
2. Kansainväliset sopimukset – Sopimuksen tekeminen – Yhteisön toimivalta – Toimivallan yksinomaisuus
3. Kansainväliset sopimukset – Sopimuksen tekeminen – Yhteisön toimivalta – Toimivallan yksinomaisuus
(EY 65 artikla)
4. Kansainväliset sopimukset – Sopimuksen tekeminen – Yhteisön toimivalta – Toimivallan yksinomaisuus
5. Kansainväliset sopimukset – Sopimuksen tekeminen – Yhteisön toimivalta – Tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskeva uusi yleissopimus, jolla on tarkoitus korvata nykyinen Luganon yleissopimus – Toimivallan yksinomaisuus
(Neuvoston asetus N:o 44/2001)
1. Yhteisöjen tuomioistuimen lausuntoa EY 300 artiklan 6 kohdan nojalla voidaan pyytää kysymyksissä, jotka koskevat yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivallan jakoa määrätyn sopimuksen tekemiseksi kolmansien maiden kanssa.
(ks. 112 kohta)
2. Koska yhteisöllä on vain rajoitettu erityistoimivalta, sellaisen yksinomaisen toimivallan olemassaolon, josta kaiken lisäksi ei ole nimenomaisesti määrätty perustamissopimuksessa, on perustuttava suunnitellun sopimuksen ja voimassa olevan yhteisön oikeuden välisen suhteen konkreettisesta tarkastelusta tehtyihin päätelmiin, joista seuraa, että tällaisen sopimuksen tekeminen on omiaan vaikuttamaan yhteisön sääntöihin.
Tietyissä tapauksissa sekä yhteisön sääntöjen että suunnitellun sopimuksen kattamien alojen tarkastelu ja vertailu on riittävää, jotta voidaan sulkea pois kaikki vaikutus yhteisön sääntöihin.
Ei kuitenkaan ole välttämätöntä, että kansainvälisen sopimuksen kattama ala ja yhteisön säännöstön kattama ala ovat täysin yhdenmukaiset. Kun on ratkaistava, täyttyykö lausuntoon 2/91 sisältyvällä ilmaisulla ”alaan, jota jo suurelta osin kattavat yhteisön säännöt” tarkoitettu arviointiperuste, tarkastelun on perustuttava paitsi kysymyksessä olevien sääntöjen ulottuvuuteen myös niiden luonteeseen ja sisältöön. On myös otettava huomioon kyseistä alaa koskevan voimassa olevan yhteisön oikeuden lisäksi sen kehitysnäkymät, jos ne ovat ennustettavissa tätä tarkastelua tehtäessä.
Lopulta oleellista on varmistaa yhteisön sääntöjen yhdenmukainen ja johdonmukainen soveltaminen ja niillä perustetun järjestelmän moitteeton toiminta yhteisön oikeuden tehokkaan oikeusvaikutuksen säilyttämiseksi.
(ks. 124–128 kohta)
3. Kansainvälisen sopimuksen yhteydessä mahdollinen aloite yhteisön oikeuden ja kyseisen sopimuksen välisten ristiriitojen välttämiseksi ei vapauta velvollisuudesta tutkia ennen suunnitellun sopimuksen tekemistä, onko sopimus omiaan vaikuttamaan yhteisön sääntöihin.
Tältä osin se, että kansainvälisessä sopimuksessa on niin sanottu irtautumislauseke, jonka mukaan sopimus ei vaikuta siihen, että jäsenvaltiot soveltavat yhteisön oikeuden soveltuvia säännöksiä ja määräyksiä, ei ole tae siitä, että sopimuksen määräykset eivät vaikuttaisi yhteisön sääntöihin sen vuoksi, että joko sopimuksen määräysten tai vastaavasti yhteisön sääntöjen soveltamisalaa rajoitetaan, vaan se voi päinvastoin olla osoitus siitä, että niihin vaikutetaan. Tällainen mekanismi, jolla pyritään torjumaan kaikki ristiriidat sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä, ei itsessään ole ratkaiseva seikka, jonka perusteella voitaisiin ratkaista kysymys siitä, onko yhteisöllä yksinomainen toimivalta tämän sopimuksen tekemiseen vai kuuluuko toimivalta jäsenvaltioille; tähän kysymykseen on annettava vastaus ennen sopimuksen tekemistä.
(ks. 129 ja 130 kohta)
4. Oikeusperustalla, jolle yhteisön säännöt perustuvat, ja erityisesti EY 65 artiklan mukaisella sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevalla edellytyksellä ei sellaisinaan ole merkitystä tarkasteltaessa, vaikuttaako kansainvälinen sopimus yhteisön sääntöihin. Sisäisen säännöstön oikeusperustan ratkaisee sen pääasiallinen tekijä, kun taas sääntö, johon vaikuttamista tutkitaan, voi olla vain tämän säännöstön liitännäinen tekijä. Yhteisön yksinomaisen toimivallan tarkoitus on muun muassa yhteisön oikeuden tehokkaan vaikutuksen ja sen säännöillä perustettujen järjestelmien moitteettoman toiminnan säilyttäminen riippumatta niistä mahdollisista rajoituksista, joista määrätään siinä perustamissopimuksen määräyksessä, jota toimielimet ovat käyttäneet näiden sääntöjen antamisen perustana.
(ks. 131 kohta)
5. Kansainvälinen säännöstö, joka sisältää sääntöjä, joiden avulla voidaan ratkaista eri oikeusjärjestyksissä laadittujen toimivaltasääntöjen väliset ristiriidat liittymää koskevia arviointiperusteita käyttäen, voi muodostaa erityisen monitahoisen järjestelmän, jonka, ollakseen johdonmukainen, tulee olla mahdollisimman kokonaisvaltainen. Pienikin aukko näissä säännöissä voi nimittäin aiheuttaa tilanteen, jossa useat tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ratkaisemaan saman oikeusriidan, mutta myös tilanteen, jossa ei ole minkäänlaista oikeussuojaa, kun yhtäkään tuomioistuinta ei voida pitää toimivaltaisena ratkaisemaan kyseistä oikeusriitaa.
Jäsenvaltioiden tai yhteisön kolmansien valtioiden kanssa tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa näillä tuomioistuinten toimivaltaa koskevilla säännöillä asetetaan väistämättä paitsi kolmansien valtioiden tuomioistuinten toimivaltaa koskevat, myös jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivaltaa koskevat arviointiperusteet, ja näin ollen ne koskevat tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetulla asetuksella N:o 44/2001 säänneltyjä aloja.
Kyseisen asetuksen sisältämiä, kokonaisvaltaisen järjestelmän muodostavia sääntöjä sovelletaan eri jäsenvaltioiden välisiin suhteisiin, koska ne koskevat joskus eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa vireillä olevia oikeudenkäyntejä ja joskus taas jonkin jäsenvaltion tuomioistuimen antaman tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa jossakin toisessa jäsenvaltiossa, mutta lisäksi niitä sovelletaan myös jäsenvaltion ja kolmannen valtion välisiin suhteisiin.
Asetuksen N:o 44/2001 sisältämien toimivaltasääntöjen kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen järjestelmän vuoksi jokainen sellainen kansainvälinen sopimus, jolla myös perustetaan tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen kokonaisvaltainen järjestelmä, kuten tuomioistuimen toimintaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskeva uusi yleissopimus, jolla on tarkoitus korvata nykyinen Luganon yleissopimus, on omiaan vaikuttamaan sen toimivaltasääntöihin.
Tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevat yhteisön säännöt eivät ole erotettavissa tuomioistuinten toimivaltaa koskevista säännöistä, joiden kanssa ne muodostavat kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen järjestelmän, minkä vuoksi uusi Luganon yleissopimus tulee vaikuttamaan sekä tuomioistuinten toimivaltaa että tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien yhteisön sääntöjen yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen soveltamiseen ja näillä säännöillä perustetun kokonaisvaltaisen järjestelmän moitteettomaan toimintaan.
Lisäksi useat suunnitellun sopimuksen määräykset, kuten siinä tuomioistuimen toimivallan alalla irtautumislausekkeesta määrätyt poikkeukset ja itse periaate, jonka mukaan valtion, joka ei ole yhteisön jäsenvaltio, tuomioistuimen antama tuomio tunnustetaan jäsenvaltioissa vaatimatta minkään erityisen menettelyn noudattamista, ovat osoituksena siitä, että suunniteltu sopimus mahdollisesti vaikuttaa yhteisön sääntöihin.
Näin ollen uuden Luganon yleissopimuksen tekeminen kuuluu Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.
(ks. 141, 142, 144, 151, 156–160, 168, 170, 172 ja 173 kohta sekä lausunto-osa)