62002B0163

1. Väliaikainen oikeussuoja - Tutkittavaksi ottamisen edellytykset - Pääasian tutkittavaksi ottaminen ei ole asian kannalta merkityksellinen - Rajat

(EY 242 ja EY 243 artikla; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohta)

2. Väliaikainen oikeussuoja - Täytäntöönpanon lykkääminen - Välitoimet - Myöntämisedellytykset - Vakava ja korjaamaton vahinko - Todistustaakka - Taloudellinen vahinko - Asiakkaiden menettäminen - Tilanne, joka voi vaarantaa kantajayrityksen olemassaolon

(EY 242 ja EY 243 artikla; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

1. Kysymystä pääasian kanteen tutkittavaksi ottamisesta ei lähtökohtaisesti saa tutkia välitoimimenettelyssä, jotta ei otettaisi ennalta kantaa pääasian ratkaisuun. Jos kuitenkin vedotaan siihen, että pääasian kanne, johon välitoimihakemus perustuu, on ilmeisesti jätettävä tutkimatta, saattaa osoittautua tarpeelliseksi tutkia, onko olemassa tiettyjä seikkoja, joiden perusteella voidaan ensi näkemältä päätellä, että pääasian kanne voidaan ottaa tutkittavaksi.

( ks. 21 kohta )

2. Välitoimihakemuksen kiireellisyyttä on arvioitava sen perusteella, onko asiassa tarpeen antaa väliaikainen ratkaisu, jotta vältettäisiin vakavan ja korjaamattoman vahingon aiheutuminen välitoimea hakevalle asianosaiselle. Viimeksi mainitun on näytettävä toteen, että se ei voi odottaa pääasian saattamista päätökseen ilman että tällaista vahinkoa syntyisi. Vaikka on totta, ettei vakavan ja korjaamattoman vahingon olemassaolon osoittamiseksi ole tarpeen edellyttää vahingon aiheutumisen näyttämistä toteen ehdottomalla varmuudella, vaan on riittävää, että sen syntyminen on odotettavissa tietyllä todennäköisyydellä, hakijoiden on kuitenkin näytettävä toteen tosiseikat, joiden vuoksi vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa voidaan olettaa aiheutuvan.

Asiakkaiden menettämisen kaltaista taloudellista vahinkoa ei siltä osin kuin se perustuu saamatta jääneeseen voittoon voida poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta pitää korjaamattomana tai edes vaikeasti korjattavana, koska siitä voidaan myöhemmin maksaa rahamääräinen korvaus.

Näiden periaatteiden mukaan täytäntöönpanon lykkääminen olisi perusteltua ainoastaan, jos ilmenee, että hakijat joutuisivat tilanteeseen, joka voisi vaarantaa niiden olemassaolon sinällään tai muuttaa korjaamattomalla tavalla niiden markkinaosuuksia, mikäli täytäntöönpanoa ei lykättäisi.

( ks. 28-31 kohta )

Asiassa T-163/02 R,

Montan Gesellschaft Voss mbH Stahlhandel, kotipaikka Planegg (Saksa),

Jepsen Stahl GmbH, kotipaikka Nittendorf (Saksa),

LNS - Lothar Niemeyer Stahlhandel GmbH & Co. KG, kotipaikka Essen (Saksa),

Metal Traders Stahlhandel GmbH, kotipaikka Düsseldorf (Saksa),

edustajinaan asianajaja K. Friedrich, prosessiosoite Luxemburgissa,

hakijoina,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään J. Forman ja R. Raith, prosessiosoite Luxemburgissa,

vastapuolena,

jossa hakijat vaativat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta lykkäämään väliaikaisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa 27 päivänä maaliskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 560/2002 (EYVL L 85, s. 1) täytäntöönpanoa ja päättämään muista tarpeellisina pitämistään välitoimista,

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI

on antanut seuraavan

määräyksen

Asiaa koskevat oikeussäännöt

1 Tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä ja asetuksen (ETY) N:o 518/94 kumoamisesta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3285/94 (EYVL L 349, s. 53) 8 artiklassa säädetään seuraavaa:

"1 Tämän osaston [Yhteisön tutkintamenettely] säännökset eivät estä valvontatoimenpiteiden toteuttamista 11-15 artiklan mukaisesti, koska tahansa tai suojatoimenpiteiden toteuttamista 16, 17 ja 18 artiklan mukaisesti:

- jos kriittiset olosuhteet, joiden aikana kaikki viivytykset aiheuttaisivat vaikeasti korjattavissa olevan haitan, edellyttävät välitöntä toimintaa,

ja

- jos on päätetty alustavasti, että on olemassa riittävästi todisteita siitä, että tuonnin kasvu on aiheuttanut tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa.

2 Nämä toimenpiteet eivät saa kestää enemmän kuin 200 päivää.

- -

4 Komissio ryhtyy välittömästi toteuttamaan vielä tarpeellisiksi katsomiaan tutkintatoimenpiteitä.

5 Jos väliaikaiset suojatoimenpiteet peruutetaan sen vuoksi, että vakavaa haittaa tai vakavan haitan uhkaa ei ole, näiden toimenpiteiden soveltamiseksi kannetut tullit on ilman eri toimenpiteitä palautettava viipymättä. Yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 - - 235 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa säädettyä menettelyä on sovellettava."

2 Komissio antoi 27.3.2002 asetuksen (EY) N:o 560/2002 väliaikaisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (EYVL L 85 s. 1; jäljempänä riidanalainen asetus).

3 Riidanalaisen asetuksen 18 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

"Komissio esittää alustavana päätelmänään, että on olemassa selvä näyttö siitä, että 15:n tarkasteltavana olevan [teräs]tuotteen tuonti on kasvanut viime aikoina äkillisesti ja merkittävästi. Kyseiset tuotteet ovat seostamattomat kuumavalssatut kelat, seostamattomat kuumavalssatut levyt, seostamattomat kapeat nauhat, seostetut kuumavalssatut levyvalmisteet; kylmävalssatut levyt, sähkötekniset levyt (muut kuin suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet), tinatut tuotteet, kvarttolevyt, leveät latat, seostamattomat muototangot ja kevyet profiilit, seostetut muototangot ja kevyet profiilit, raudoitustangot, ruostumaton teräslanka, liitos- ja muut osat (läpimitta alle 609,6 mm) ja laipat (muuta kuin ruostumatonta terästä)."

4 Riidanalaisen asetuksen 36 perustelukappaleessa säädetään seuraavaa:

"Komissio on alustavasti päätellyt alustavan analyysinsä perusteella, että kunkin 15:n tarkasteltavana olevan tuotteen tapauksessa yhteisön tuottajia uhkaa selvästi tilanteen merkittävä yleinen heikkeneminen. Ennakoidaan, että tosiasiallinen vakava vahinko tapahtuu jopa nopeammin sekä Yhdysvaltojen 5 päivänä maaliskuuta 2002 ilmoittamien toimenpiteiden että parhaillaan voimaan saatettavien toimenpiteiden vuoksi."

5 "Väliaikaiset toimenpiteet - Muoto ja taso" -nimisen otsikon alla olevissa 65 ja 66 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

"(65) Väliaikaisia suojatoimenpiteitä toteuttamalla komissio pyrkii estämään yhteisön tuottajille kaupan uudelleensuuntautumisesta aiheutuvan sellaisen vakavan vahingon syntymisen, jota olisi vaikeaa korjata. Samalla komissio haluaa kuitenkin säilyttää mahdollisuuksien mukaan yhteisön markkinoiden avoimuuden ja ylläpitää tuontivirrat niiden nykyisellä historiallisesti korkealla tasolla.

(66) Väliaikaiset toimenpiteet olisi toteutettava yhteisön kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kuhunkin 15:een tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettavina tariffitoimenpiteinä. Yhteisöön suuntautuvan tuonnin virtojen säilyttämiseksi niiden nykyisellä historiallisesti korkealla tasolla toimenpiteet olisi toteutettava tariffikiintiöinä, joiden ylittävältä osalta olisi kannettava lisätullia. Kaikkien perinteisten toimittajien yhteisön markkinoille pääsyn varmistamiseksi kyseisten tariffikiintiöiden olisi perustuttava tuonnin keskimääräisiin tasoihin vuosina 1999, 2000 ja 2001 korotettuna 10 prosentilla. Koska tariffikiintiöt ovat voimassa kuusi kuukautta, niiden määräksi olisi vahvistettava puolet kyseisestä vuositason määrästä."

6 Riidanalaisen asetuksen 1 artiklan sanamuoto on seuraava:

"1. Avataan tariffikiintiö, jota sovelletaan kunkin liitteessä 3 yksilöidyn (määritelty viittaamalla tuotetta koskevaan CN-koodiin) 15:n tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin yhteisöön tämän asetuksen voimaantulopäivästä sitä seuraavan kuuden kuukauden jakson päättymistä edeltävään päivään.

2. Jatketaan näille tuotteille neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2658/97 säädetyn sopimustullin tai mahdollisen etuustullin soveltamista.

3. Sellaisten tuotteiden tuontiin, joka ylittää liitteessä 3 vahvistetun asianomaisen tariffikiintiön määrän tai jonka osalta ei ole pyydetty kiintiön soveltamista, sovelletaan liitteessä 3 kyseiselle tuotteelle vahvistettua lisätullia. Kyseistä lisätullia sovelletaan tuotavan tuotteen tullausarvoon.

- - "

7 Riidanalaisen asetuksen 3 artiklan mukaan "komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat tariffikiintiöitä asetuksen (ETY) N:o 2454/93, sellaisena kuin se on viimeksi muutettu asetuksella (ETY) N:o 993/2001, 308 a, 308 b ja 308 c artiklassa säädetyn tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmän mukaisesti".

8 Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 196, s. 31), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1427/97, 308 a artiklassa säädetään seuraavaa:

"1. Jos tariffikiintiöt avataan yhteisön säännöksellä ja jollei muutoin ole säädetty, tariffikiintiöitä hallinnoidaan niiden päivien aikajärjestyksen mukaisesti, jona vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevat ilmoitukset on vastaanotettu.

2. Jos vastaanotetaan vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus, johon liittyy tavaranhaltijan hyväksyttävissä oleva pyyntö tariffikiintiöön lukemisesta, asianomaisen jäsenvaltion on luettava tariffikiintiöön komission välityksellä tarvettaan vastaava määrä.

3. Jäsenvaltiot saavat esittää tariffikiintiöön lukemista koskevia pyyntöjä vasta sen jälkeen, kun 256 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

4. Jollei 8 kohdasta muuta johdu, komissio myöntää luvan tariffikiintiön jakamiseen asianomaisen vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottamispäivän perusteella ja kyseisessä tariffikiintiössä jäljellä olevan määrän mukaisesti. Ensisijaisuusjärjestys vahvistetaan asianomaisten päivämäärien aikajärjestyksen mukaisesti.

5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista tariffikiintiöön lukemista koskevista hyväksyttävissä olevista pyynnöistä. Ilmoituksissa on mainittava 4 kohdassa tarkoitettu päivämäärä ja kyseisessä tulli-ilmoituksessa haettu tarkka määrä.

6. Sovellettaessa 4 ja 5 kohtaa komissio vahvistaa järjestysnumerot, jos niistä ei ole säädetty tariffikiintiön avaamista koskevassa yhteisön säännöksessä.

7. Jos tariffikiintiöön luettavaksi pyydetyt määrät ovat suurempia kuin käytettävissä oleva määrä, jako on suoritettava suhteessa pyydettyihin määriin.

- -

9. Kun uusi tariffikiintiö avataan, komissio ei myönnä lupaa kiintiöön lukemiseen ennen yhdettätoista työpäivää sen päivän jälkeen, jona tariffikiintiön käyttöönottoa koskeva säännös on julkaistu.

10. Jäsenvaltioiden on palautettava komissiolle viipymättä käyttämättömät kiintiöön luetut määrät. Jos kuitenkin virheellisestä tariffikiintiöön lukemisesta syntynyt enintään 10 ecun suuruinen tullivelka todetaan asianomaisen tariffikiintiön voimassaolon päättymistä seuraavan ensimmäisen kuukauden jälkeen, jäsenvaltioiden ei tarvitse palauttaa määrää.

11. Jos tulliviranomaiset mitätöivät sellaisten tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen, joiden osalta on pyydetty lupaa tariffikiintiöön lukemiseen, koko pyyntö on peruutettava kyseisten tavaroiden osalta. Asianomaisten jäsenvaltioiden on palautettava komissiolle viipymättä kyseisten tuotteiden perusteella tariffikiintiöön luetut määrät.

- - "

9 Komissio antoi 3.6.2002 asetuksen N:o 950/2002 (EYVL L 145 s. 12), jolla muutettiin riidanalaista asetusta. Kyseisen asetuksen 2 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

" - - Jotta myös jatkossa olisi mahdollista esteettä käyttää tariffikiintiöitä ja samalla varmistaa tariffikiintiöiden ylittämisestä aiheutuvien tullivelkojen maksaminen, komissio katsoo, että tulliviranomaisia ei voida velvoittaa vaatimaan vakuutta kyseisten tuotteiden osalta ennen kuin 75 prosenttia asianomaisten tariffikiintiöiden alkuperäisestä määrästä on käytetty."

10 Tämän perusteella myös riidanalaisen asetuksen 3 artiklaa muutettiin.

Oikeudenkäyntimenettely

11 Hakijat ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 27.5.2002 jättämällään kanteella vaatineet EY 230 artiklan neljännen kohdan nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan riidanalaisen asetuksen ja korvaamaan hakijoille kyseisen asetuksen antamisesta väitetysti aiheutuneen vahingon.

12 Ne tekivät myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 29.5.2002 jättämällään erillisellä asiakirjalla välitoimihakemuksen, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta vaadittiin lykkäämään riidanalaisen asetuksen täytäntöönpanoa ja päättämään muista tarpeellisina pitämistään välitoimista.

13 Komissio esitti 19.6.2002 huomautuksensa nyt esillä olevasta välitoimihakemuksesta.

14 Välitoimista päättävä tuomari katsoo asiakirja-aineiston perusteella, että sillä on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot esillä olevan välitoimihakemuksen ratkaisemiseksi ilman, että sitä ennen olisi tarpeen kuulla asianosaisten suullisia lausumia.

Oikeudellinen arviointi

15 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi määrätä EY 242 ja EY 243 artiklan sekä Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 1988 tehdyn neuvoston päätöksen 88/591/EHTY, ETY, Euratom (EYVL L 319, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 8.6.1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 93/350/Euratom, EHTY, ETY (EYVL L 144, s. 21), 4 artiklan nojalla riidanalaisen toimen täytäntöönpanon lykättäväksi tai päättää tarpeellisista välitoimista, mikäli se katsoo olosuhteiden tätä edellyttävän.

16 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa täsmennetään, että hakemus säädöksen täytäntöönpanon lykkäämiseksi otetaan tutkittavaksi ainoastaan, jos hakija on nostanut kanteen tätä säädöstä vastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tämä määräys ei ole pelkkä muodollisuus, vaan tarkoittaa sitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi todella tutkia pääasiassa nostetun kanteen, johon välitoimihakemus perustuu.

17 Työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohdan mukaan välitoimihakemuksissa on ilmoitettava seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaadittujen välitoimien myöntäminen on ilmeisesti perusteltua (fumus boni juris). Näiden edellytysten on täytyttävä yhtä aikaa siten, että täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus on hylättävä, jos jokin edellytyksistä jää täyttymättä (asia C-268/96 P (R), SCK ja FNK v. komissio, määräys 14.10.1996, Kok. 1996, s. I-4971, 30 kohta). Välitoimista päättävä tuomioistuin myös tarpeen vaatiessa punnitsee kyseessä olevia etuja (asia C-107/99 R, Italia v. komissio, määräys 29.6.1999, Kok. 1999, s. I-4011, 59 kohta).

Välitoimihakemuksen tutkittavaksi ottaminen

Asianosaisten lausumat

18 Hakijat väittävät, että pääasian kanne voidaan ottaa tutkittavaksi. Kun otetaan huomioon se, että kantajat hankkivat riidanalaisessa asetuksessa tarkoitetut terästuotteet kolmansista maista ja että ne ovat tehneet toimittajiensa kanssa pitkäaikaiset sopimukset, riidanalainen asetus koskee niitä viimeaikaisen oikeuskäytännön eli asiassa T-177/01, Jégo-Quéré, 3.5.2002 annetun tuomion (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) mukaan suoraan ja erikseen.

19 Komissio katsoo, että välitoimihakemus on hylättävä, koska pääasian kanteen, johon kyseinen hakemus perustuu, tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Se väittää tältä osin, ettei riidanalainen asetus koske kantajia erikseen EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska kyseistä asetusta sovelletaan samalla tavalla kaikkiin asetuksessa tarkoitettujen viidentoista terästuotteen yhteisön tuojiin, eikä kantajilla ole näin ollen asiavaltuutta riidanalaista asetusta koskevan kumoamiskanteen nostamiseksi.

20 Komissio väittää lisäksi, ettei riidanalainen asetus koske kantajia myöskään suoraan. Se vetoaa tältä osin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin asiassa T-1/00 T, Hölzl ym. vastaan komissio, 15.2.2000 antamaan määräykseen (Kok. 2000, s. II-251).

Välitoimista päättävän tuomarin arviointi

21 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kysymystä pääasiaa koskevan kanteen tutkittavaksi ottamisesta ei lähtökohtaisesti tutkita välitoimimenettelyssä, jotta ei otettaisi ennalta kantaa pääasian ratkaisuun. Jos kuitenkin, kuten esillä olevassa tapauksessa, vedotaan siihen, että pääasiassa nostettu kanne, johon välitoimihakemus perustuu, on ilmeisesti jätettävä tutkimatta, saattaa osoittautua tarpeelliseksi tutkia, onko olemassa tiettyjä seikkoja, joista voidaan ensi näkemältä päätellä, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi (asia 376/87 R, Distrivet v. neuvosto, määräys 27.1.1988, Kok. 1988, s. 209, 21 kohta; asia 160/88 R, Fédération européenne de la santé animale ym. v. neuvosto, määräys 13.7.1988, Kok. 1988, s. 4121, 22 kohta; asia T-6/95 R, Cantine dei colli Berici v. komissio, määräys 15.3.1995, Kok. 1995, s. II-647, 26 kohta; asia T-219/95 R, Danielsson ym. v. komissio, määräys 22.12.1995, Kok. 1995, s. II-3051, 58 kohta ja asia T-13/99 R, Pfizer Animal Health v. neuvosto, määräys 30.6.1999, Kok. 1999, s. II-1961, 121 kohta).

22 Esillä olevassa asiassa välitoimista päättävä tuomari ei ensi näkemältä voi katsoa, että riidanalainen asetus koskee kantajia suoraan ja että niillä on oikeus vaatia sen kumoamista EY 230 artiklan neljännen kohdan nojalla, koska lisätullit otetaan kantajien osalta käyttöön ainoastaan siltä osin kuin komissio kieltäytyy myöntämästä niille tariffikiintiötä. Lisätullia on puolestaan maksettava silloin kun myönnetty tariffikiintiö on ylitetty tai kun kiintiön soveltamista ei ole pyydetty. Riidanalaisen asetuksen antamisen johdosta väitetysti kärsityn vahingon korvaamista koskevien vaatimusten osalta mikään ei sitä vastoin ole esteenä kanteen tutkittavaksi ottamiselle. Välitoimihakemus on näin ollen otettava tutkittavaksi.

Kiireellisyys

Asianosaisten lausumat

23 Hakijat väittävät ainoastaan, että niille saattaa aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, jos riidanalaista asetusta sovelletaan välittömästi. Tämä perustuu hakijoiden mukaan siihen, että sen jälkeen kun riidanalaisessa asetuksessa vahvistetut tuontikiintiöt on käytetty loppuun, hakijoilla ei ole lisätullien vuoksi kerta kaikkiaan enää mitään mahdollisuutta harjoittaa kaupallisen toimintansa kannalta välttämätöntä tuontia, ja näin on varsinkin kun kyseisessä asetuksessa ei ole mitään erityisiä sääntöjä tietystä kolmannesta maasta peräisin olevien terästuotteiden tuonnin osalta.

24 Hakijat toteavat, että riidanalaisen asetuksen antamisen sekä tuontirajoitusten ja niihin liittyvien rasitteiden johdosta erään hakijan pääasialliset asiakkaat ovat irtisanoneet tämän kanssa tekemänsä sopimukset ja sille tehdyt toimitukset on keskeytetty. Muilla hakijoilla on syytä pelätä, että niiden asiakkaat ryhtyvät samankaltaisiin toimenpiteisiin.

25 Komissio väittää, etteivät hakijat ole osoittaneet, että niille voi aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, jos vaaditusta täytäntöönpanon lykkäämisestä ei määrätä.

26 Se korostaa huomautuksissaan varsinkin sitä, etteivät hakijat ole esittäneet sellaisia tarkkoja tietoja, joiden perusteella voitaisiin osoittaa niiden väitteiden oikeellisuus.

27 Se väittää lisäksi, ettei riidanalaisessa asetuksessa vahvistettujen tariffikiintiöiden osalta ollut vielä 5.5.2002 maksettu yhtäkään lisätullia ja että kyseisistä kiintiöistä oli käytetty keskimäärin vasta noin 10 prosenttia.

Välitoimista päättävän tuomarin arviointi

28 Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että välitoimihakemuksen kiireellisyyttä on arvioitava sen perusteella, onko asiassa tarpeen antaa väliaikainen ratkaisu, jotta vältettäisiin vakavan ja korjaamattoman vahingon aiheutuminen välitoimea hakevalle asianosaiselle. Viimeksi mainitun on näytettävä toteen, että se ei voi odottaa pääasian saattamista päätökseen ilman että tällaista vahinkoa syntyisi (asia C-278/00 R, Kreikka v. komissio, määräys 12.10.2000, Kok. 2000, s. I-8787, 14 kohta; asia T-73/98 R, Prayon-Rupel v. komissio, määräys 15.7.1998, Kok. 1998, s. II-2769, 36 kohta ja asia T-169/00 R, Esedra v. komissio, määräys 20.7.2000, Kok. 2000, s. II-2951, 43 kohta).

29 Vaikka on totta, ettei vakavan ja korjaamattoman vahingon olemassaolon osoittamiseksi ole tarpeen edellyttää vahingon aiheutumisen näyttämistä toteen ehdottomalla varmuudella, vaan on riittävää, että sen syntyminen on odotettavissa tietyllä todennäköisyydellä, hakijoiden on kuitenkin näytettävä toteen tosiseikat, joiden vuoksi vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa voidaan olettaa aiheutuvan (asia C-335/99 P(R), HFB ym. v. komissio, määräys 14.12.1999, Kok. 1999, s. I-8705, 67 kohta; asia C-377/98 R, Alankomaat v. parlamentti ja neuvosto, määräys 25.7.2000, Kok. 2000, s. I-6229, 51 kohta ja em. asia Kreikka v. komissio, määräyksen 15 kohta).

30 Hakijoiden vakavaksi ja korjaamattomaksi väittämä vahinko koostuu aineellisista vahingoista eli asiakkaiden menettämisestä. Kyseessä on taloudellinen vahinko, kun otetaan huomioon se, että se perustuu saamatta jääneeseen voittoon. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan taloudellista vahinkoa ei poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta voida pitää korjaamattomana tai edes vaikeasti korjattavana, koska siitä voidaan myöhemmin maksaa rahamääräinen korvaus (asia C-213/91 R, Abertal ym. v. komissio, määräys 18.10.1991, Kok. 1991, s. I-5109, 24 kohta ja asia T-168/95 R, Eridania ym. v. neuvosto, määräys 7.11.1995, Kok. 1995, s. II-2817, 42 kohta).

31 Näiden periaatteiden mukaan täytäntöönpanon lykkääminen olisi tässä tilanteessa perusteltua, mikäli olisi ilmeistä, että hakijat joutuisivat tilanteeseen, joka voisi vaarantaa niiden olemassaolon tai muuttaa korjaamattomalla tavalla niiden markkinaosuuksia, mikäli täytäntöönpanoa ei lykättäisi.

32 On kuitenkin muistutettava, että riidanalaisen asetuksen 66 perustelukappaleen mukaan kaikkien perinteisten toimijoiden yhteisön markkinoille pääsyn varmistamiseksi tariffikiintiöiden olisi perustuttava tuonnin keskimääräisiin tasoihin vuosina 1999, 2000 ja 2001 korotettuna 10 prosentilla ja että kyseiset tariffikiintiöt ovat voimassa ainoastaan kuusi kuukautta. Oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenee lisäksi, ettei 5.5.2002 ollut vielä maksettu yhtään lisätullia ja että kyseisistä kiintiöistä oli käytetty keskimäärin vasta 10 prosenttia (ks. välitoimihakemuksen liite 25).

33 Näin ollen on todettava, että hakijoiden pelkäämä asiakkaiden menettäminen on puhtaasti hypoteettinen vahinko, koska se perustuu tuleviin ja epävarmoihin tapahtumiin eli siihen, että komissio myöntää niille sellaiset tariffikiintiöt, jotka ovat oleellisesti pienemmät kuin mitä niiden tuonti yhteisöön oli vuosina 1999, 2000 ja 2001 (ks. vastaavasti asia T-239/94 R, EISA v. komissio, määräys 15.7.1994, Kok. 1994, s. II-703, 20 kohta; asia T-322/94 R, Union Carbide v. komissio, määräys 2.12.1994, Kok. 1994, s. II-1159, 31 kohta; asia T-241/00 R, Le Canne v. komissio, määräys 15.1.2001, Kok. 2001, s. II-37, 37 kohta ja asia T-214/01 R, Bank für Arbeit und Wirschaft v. komissio, määräys 20.12.2001, 66 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

34 Lisäksi on korostettava, että komission on arvioitava, ovatko suojatoimenpiteet tarpeen, yhdeksän kuukauden määräajassa, joka alkaa kulua 28.3.2002 lukien eli siitä päivästä lukien, jolloin tiettyjen terästuotteiden mukaan lukien viidentoista riidanalaisessa asetuksessa tarkoitetun terästuotteen tuontia koskevan suojatoimenpidetutkimuksen vireillepanoa koskeva ilmoitus julkaistiin. Jos näin ei ole ja jos väliaikaiset suojatoimenpiteet peruutetaan sen vuoksi, että vakavaa haittaa tai vakavan haitan uhkaa ei ole, näiden toimenpiteiden soveltamiseksi kannetut tullit on ilman eri toimenpiteitä palautettava viipymättä asetuksen N:o 3285/94 8 artiklan 5 kohdan perusteella.

35 Edellä esitetystä seuraa, etteivät hakijat ole osoittaneet, että niille aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, jos täytäntöönpanoa ei lykätä.

36 Kiireellisyyttä koskeva edellytys ei näin ollen ole täyttynyt, joten esillä oleva hakemus on hylättävä ilman että olisi tarpeen tutkia, ovatko muut täytäntöönpanon lykkäämisen edellytykset täyttyneet.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI

on määrännyt seuraavaa:

1) Välitoimihakemus hylätään.

2) Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.