(ks. 50 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

(ks. 56 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (täysistunto)
30 päivänä maaliskuuta 2004(1)

Sosiaalipolitiikka – Miespuoliset ja naispuoliset työntekijät – Samapalkkaisuus – Äitiysloman ajan palkka – Palkan määrän laskeminen – Palkankorotuksen huomioon ottaminen

Asiassa C-147/02,

jonka Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) (Yhdistynyt kuningaskunta) on saattanut EY 234 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

Michelle K. Alabaster

vastaan

Woolwich plc jaSecretary of State for Social Security

ennakkoratkaisun EY:n perustamissopimuksen 119 artiklan (EY:n perustamissopimuksen 117–120 artikla on korvattu EY 136–EY 143 artiklalla) ja asiassa C-342/93, Gillespie ym., 13.2.1996 annetun tuomion (Kok. 1996, s. I-475) tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (täysistunto),

toimien kokoonpanossa: presidentti V. Skouris, jaostojen puheenjohtajat P. Jann, C. W. A. Timmermans, C. Gulmann, J. N. Cunha Rodrigues ja A. Rosas sekä tuomarit A. La Pergola, J.-P. Puissochet, R. Schintgen (esittelevä tuomari), F. Macken ja N. Colneric,

julkisasiamies: P. Léger,
kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,

ottaen huomioon kirjalliset huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–

K. Alabaster, edustajinaan L. Cox, QC, ja barrister K. Monaghan,

–

Woolwich plc, edustajanaan barrister Griffiths, solicitor C. McIntyren valtuuttamana,

–

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään P. Ormond, jota avustavat C. Vajda, QC, ja barrister R. Haynes,

–

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään M.-J. Jonczy ja N. Yerrell.

kuultuaan K. Alabasterin, edustajinaan K. Monaghan ja barrister A. Reindorf, Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen, asiamiehinään C. Jackson ja C. Vajda, ja komission, asiamiehinään M.-J. Jonczy ja N. Yerrell, 24.6.2003 pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,

kuultuaan julkisasiamiehen 30.9.2003 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

2)

edellä 8 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa on varmistettava seuraavat asiat:

a)

edellä 2 artiklassa tarkoitettujen työntekijöiden työsopimukseen liittyvät, muut kuin jäljempänä b alakohdassa tarkoitetut oikeudet;

b)

palkan maksun jatkuminen ja/tai oikeus riittävään korvaukseen 2 artiklassa tarkoitetuille työntekijöille;

3)

edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu korvaus katsotaan riittäväksi, mikäli se takaa asianomaiselle työntekijälle vähintään samansuuruisen tulon kuin tämä saisi terveydellisistä syistä tapahtuneen työskentelyn keskeytymisen vuoksi, kuitenkin kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti määrätyn ylärajan puitteissa;

4)

jäsenvaltiot voivat määrätä, että kyseisen työntekijän on täytettävä kansallisessa lainsäädännössä määritellyt edellytykset 1 kohdassa ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun palkan tai korvauksen saamiseen.

Nämä edellytykset eivät missään tapauksessa saa sisältää vaatimusta yli kahdentoista kuukauden pituisesta työskentelystä välittömästi ennen synnytystä.”

”a)

vahvistettua päivää edeltävän viimeisen tavanomaisen palkanmaksupäivän ja

b)

vähintään kahdeksan viikkoa ennen a kohdassa tarkoitettua tavanomaista palkanmaksupäivää olleen viimeisen tavanomaisen palkanmaksupäivän välille siten, että a kohdassa tarkoitettu palkanmaksupäivä luetaan mukaan mutta b kohdassa ensin mainittua päivää ei oteta huomioon”.

–

naispuoliselle työntekijälle maksettavan lakisääteisen äitiysrahan ansiosidonnainen osuus lasketaan sellaisen tavanomaisen viikkoansion perusteella, jota tämä on saanut sellaiselta kahdeksan viikon pituiselta ajanjaksolta, joka päättyy viidennellätoista viikolla ennen laskettua synnytysaikaa (viitekausi) ja

–

työnantaja myöntää työntekijälle palkankorotuksen, jota ei sovelleta taannehtivasti siten, että se ulottuisi viitekaudelle, milloin tahansa naispuolisen työntekijän lakisääteisen äitiysrahan ansiosidonnaisen osuuden laskennassa käytettävän viitekauden päättymisen ja äitiysloman päättymisen välisenä aikana:

1)

[Perustamissopimuksen 119] artiklaa ja asiassa Gillespie annettua tuomiota tulkittava siten, että naispuolisella työntekijällä on niiden perusteella oikeus vaatia kyseisen palkankorotuksen huomioon ottamista lakisääteisen äitiysrahan ansiosidonnaista osuutta laskettaessa tai tarkistettaessa?

2)

Vaikuttaako ensimmäiseen kysymykseen annettavaan vastaukseen se, että palkankorotus tulee voimaan i) ennen naispuolisen työntekijän äitiysloman alkamista, ii) ennen sen ajanjakson päättymistä, jolta lakisääteisen äitiysrahan ansiosidonnainen osa maksetaan, tai iii) jonakin muuna päivänä, ja jos vaikuttaa, niin mikä tämä päivä on?

3)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi,

a)

millä tavoin palkankorotus otetaan huomioon viitekauden tavanomaisen viikkoansion laskennassa tai tarkistamisessa?

b)

Olisiko viitekausi määriteltävä eri tavoin?

c)

Olisiko laskennassa otettava huomioon muita tekijöitä siltä ajanjaksolta, jota palkankorotus koskee, kuten työtuntien määrä ja palkankorotuksen peruste, ja millä tavoin?

d)

Seuraako tästä, että jos palkkaa alennetaan viitekauden jälkeen mutta ennen naispuolisen työntekijän äitiysloman päättymistä, hänen lakisääteistä äitiysrahaansa laskettaessa on otettava huomioon palkan alennus, ja jos näin on, niin millä tavoin?”

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN