1. Yhteisön tavaramerkki - Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen - Ehdottomat hylkäysperusteet - Tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky - Poikkeus - Erottamiskyvyn syntyminen käytön perusteella - Vaatimus erottamiskyvyn syntymisestä ennen tavaramerkin hakemispäivää
(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 3 kohta)
2. Yhteisön tavaramerkki - Muutoksenhakumenettely - Kanne yhteisöjen tuomioistuimissa - Valituslautakunnan päätöksen laillisuus - Päätöksen laillisuuden riitauttaminen uusiin tosiseikkoihin vetoamalla - Hyväksymisedellytys
(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 63 artiklan 2 ja 3 kohta)
3. Yhteisön tavaramerkki - Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen - Ehdottomat hylkäysperusteet - Tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky - Poikkeus - Erottamiskyvyn syntyminen käytön perusteella - Viraston suorittama tutkimus - Vain sellaisten tosiseikkojen ja todisteiden tutkiminen, joihin tavaramerkin hakija on vedonnut
(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 3 kohta ja 74 artiklan 1 kohta)
1. Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että tavaramerkin on tultava erottamiskykyiseksi hakemuksen tekemistä edeltävässä käytössä. Näin ollen on merkityksetöntä, että tavaramerkistä on tullut erottamiskykyinen tavaramerkin hakemispäivän jälkeisessä käytössä ja ennen kuin sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) eli tutkija tai tilanteen mukaan valituslautakunta on ratkaissut kysymyksen siitä, estävätkö ehdottomat hylkäysperusteet tämän tavaramerkin rekisteröinnin. Tämän vuoksi virasto ei voi ottaa huomioon todisteita, jotka koskevat hakemispäivän jälkeistä käyttöä.
( ks. 36 kohta )
2. Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) valituslautakunnan päätöksen laillisuus voidaan riitauttaa vetoamalla uusiin tosiseikkoihin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ainoastaan siinä tapauksessa, että osoitetaan, että valituslautakunnan oli viran puolesta otettava nämä tosiseikat huomioon hallinnollisessa menettelyssä ennen kun se teki päätöksen asiassa.
Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 63 artiklan 2 kohdasta yhdessä sen 3 kohdan kanssa seuraa toisaalta, että valituslautakuntien päätöksen kumoaminen ja muuttaminen on mahdollista vain aineellisen tai muodollisen lainvastaisuuden vuoksi, ja toisaalta, että yhteisön toimenpiteen lainmukaisuutta on arvioitava niiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella, jotka olivat olemassa toimenpiteen toteuttamisen ajankohtana.
( ks. 46 kohta )
3. Kun sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) arvioi asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua yhteisön tavaramerkin käytössä syntynyttä erottamiskykyä, sen velvollisuutena on tutkia tosiseikkoja, joiden vuoksi haettu tavaramerkki on tullut tällä tavoin erottamiskykyiseksi, ainoastaan, jos hakija on vedonnut niihin.
Vaikka on totta, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 3 kohdan osalta ei ole sääntöä, jonka mukaan viraston (eli tutkijan tai tilanteen mukaan valituslautakunnan) tutkimuksen olisi kohdistuttava ainoastaan tosiseikkoihin, joihin osapuolet ovat vedonneet, toisin kuin saman asetuksen suhteellisia hylkäysperusteita koskevan 74 artiklan 1 kohdan lopussa säädetään, viraston on käytännössä mahdotonta ottaa huomioon se, että haettu tavaramerkki on saavuttanut tällaisen erottamiskyvyn, kun tavaramerkin hakija ei ole esittänyt väitettä siitä, että tavaramerkki on käytössä tullut erottamiskykyiseksi.
Viraston on samoin otettava huomioon todiste, jonka tarkoituksena on osoittaa, että haettu tavaramerkki on käytössä tullut erottamiskykyiseksi, ainoastaan siinä tapauksessa, että tavaramerkin hakija on esittänyt tämän todisteen virastossa käydyssä hallinnollisessa menettelyssä, sillä toisaalta siihen tosiseikkaan vetoamisen, että haettu tavaramerkki on käytössä tullut erottamiskykyiseksi, ja toisaalta tällaista väitettä tukevien todisteiden esittämisen välillä ei ole olennaista eroa.
( ks. 47 ja 48 kohta )