62001J0316

Ympäristö - Tiedonsaannin vapaus - Direktiivi 90/313/ETY - Ympäristöä koskeva tieto - Käsite - Geneettisesti muunnetuista organismeista valmistettujen elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevien sääntöjen noudattamista koskevat tiedot - Käsitteen ulkopuolelle jääminen

(Neuvoston asetus N:o 1139/98; neuvoston direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohta)

$$Ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta annetun direktiivin 90/313/ETY tavoitteena ei ole avata yleistä ja rajoittamatonta oikeutta saada kaikenlaisia julkisella vallalla olevia tietoja, joilla on vain vähäpätöinen yhteys johonkin direktiivin 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun ympäristön osatekijään. Direktiivissä nimittäin edellytetään, että tietojen on kuuluttava yhteen tai useampaan kyseisessä säännöksessä mainituista kolmesta ryhmästä, jotta niistä on direktiivissä säädetyin tavoin oikeus saada tietoja. Tämän direktiivin 2 artiklan a alakohtaa on siis tulkittava siten, että tässä kohdassa tarkoitettuja ympäristöön liittyviä tietoja eivät ole sellaisten elintarvikkeiden nimitykset ja valmistajan nimi, jotka viranomaiset ovat tarkastaneet muiden kuin elintarvikkeiden merkinnöstä ja esillepanosta annetussa direktiivissä 79/112/ETY säädettyjen pakollisten mainintojen liittämisestä tiettyjen geneettisesti muunnetuista organismeista valmistettujen elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin annetun asetuksen N:o 1139/98 noudattamisen toteamiseksi, näiden toimenpiteiden perusteella määrättyjen hallinnollisten seuraamusten lukumäärä eivätkä niiden tuottajien ja tuotteiden nimet, joita nämä seuraamukset koskevat. Asetuksen N:o 1139/98 tarkoituksena on nimittäin täydentävien tietojen edellyttäminen niiden tietojen lisäksi, jotka tiettyjen elintarvikkeiden merkinnöissä on jo mainittava direktiivin 79/112/ETY perusteella; tämä direktiivi puolestaan ei ole toimi, joka on suunniteltu suojelemaan ympäristöä.

( ks. 25, 33 ja 35 kohta sekä tuomiolauselma )

Asiassa C-316/01,

jonka Unabhängiger Verwaltungssenat Wien (Itävalta) on saattanut EY 234 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

Eva Glawischnig

vastaan

Bundesminister für soziale Sicherheit und Generationen

ennakkoratkaisun ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY (EYVL L 158, s. 56) 2 artiklan a alakohdan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Wathelet sekä tuomarit D. A. O. Edward (esittelevä tuomari), A. La Pergola, P. Jann ja A. Rosas,

julkisasiamies: A. Tizzano,

kirjaaja: johtava hallintovirkamies M.-F. Contet,

ottaen huomioon kirjalliset huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

- Glawischnig, edustajanaan Prozessbevollmächtigte M. Meyer,

- Itävallan hallitus, asiamiehenään C. Pesendorfer,

- Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään G. zur Hausen ja I. Martínez del Peral,

ottaen huomioon suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen,

kuultuaan Glawischnigin, edustajanaan M. Meyer, Itävallan hallituksen, asiamiehenään G. Hesse, ja komission, asiamiehenään G. zur Hausen, 19.9.2002 pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,

kuultuaan julkisasiamiehen 5.12.2002 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Unabhängiger Verwaltungssenat Wien on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 25.7.2001 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 13.8.2001, EY 234 artiklan nojalla kolme ennakkoratkaisukysymystä ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY (EYVL L 158, s. 56) 2 artiklan a alakohdan tulkinnasta.

2 Nämä kysymykset on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Eva Glawischning ja Bundesminister für soziale Sicherheit und Generationen (sosiaaliturva-asioiden ministeriö) ja jossa on kyse pyynnöstä saada tietoja viranomaisten suorittamista tarkastuksista, jotka koskevat geneettisesti muunnetusta soijasta ja maissista valmistettuja tuotteita.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Yhteisön oikeus

3 Direktiivin 90/313/ETY tarkoituksena, kuten sen kuudennessa perustelukappaleessa todetaan, on taata yhteisössä kaikille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille mahdollisuus saada vapaasti sellaisia ympäristöä koskevia, viranomaisten hallussa kirjallisessa, visuaalisessa tai kuultavassa muodossa taikka tietokantamuodossa saatavilla olevia tietoja, jotka koskevat ympäristön tilaa, ympäristöön kielteisesti tai todennäköisesti kielteisesti vaikuttavia toimintoja tai toimia sekä toimia, joiden tarkoituksena on ympäristön suojeleminen.

4 Direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohdassa säädetään seuraavaa:

"Tässä direktiivissä:

a) ympäristöön liittyvällä tiedolla tarkoitetaan kirjallisessa, visuaalisessa tai kuultavassa muodossa taikka tietokantamuodossa saatavilla olevaa tietoa veden, ilman, maaperän, eläimistön, kasviston, maan ja luontokohteiden tilasta, sekä toiminnoista (mukaan lukien ne, jotka aiheuttavat sellaista haittaa kuten melu) tai toimista, jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti näihin, sekä toiminnoista tai toimista, jotka on suunniteltu suojelemaan näitä, mukaan lukien hallinnolliset toimet ja ympäristönhoito-ohjelmat."

5 Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/4/EY (EYVL L 41, s. 26) on ympäristöä koskevasta tiedosta laajempi ja yksityiskohtaisempi määritelmä kuin direktiivissä 90/313/ETY. Koska direktiivillä 2003/4/EY kuitenkin korvataan direktiivi 90/313/ETY vasta 14.2.2005 alkaen, kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan direktiiviä 90/313/ETY.

6 Muiden kuin neuvoston direktiivissä 79/112/ETY säädettyjen pakollisten mainintojen liittämisestä tiettyjen geneettisesti muunnetuista organismeista valmistettujen elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin 26 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1139/98 (EYVL L 159, s. 4), sellaisena kuin se on muutettuna 10.1.2000 annetulla komission asetuksella N:o 49/2000 (EYVL L 6, s. 13; jäljempänä asetus N:o 1139/98), täsmennetään maininnat, joiden on välttämättä oltava sellaisten elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien pakkausmerkinnöissä, jotka on valmistettu soijapavuista, joita tarkoitetaan glyfosaatti-nimiselle rikkakasvien torjunta-aineelle entistä sietokykyisempien geneettisesti muunnettujen soijapapujen (Glycine max L.) saattamisesta markkinoille neuvoston direktiivin 90/220/ETY mukaisesti 3 päivänä huhtikuuta 1996 tehdyssä komission päätöksessä 96/281/EY (EYVL L 107, s. 10), ja maissista, jota tarkoitetaan geneettisesti muunnetun maissin (Zea mays L.), jolla yhdistetyn muuntamisen avulla on Bt-endotoksiinigeenin sille antamat insektisidiset ominaisuudet ja lisääntynyt sietokyky glufosinaattiammonium-nimiselle rikkakasvien torjunta-aineelle, markkinoille saattamisesta neuvoston direktiivin 90/220/ETY mukaisesti 23 päivänä tammikuuta 1997 tehdyssä komission päätöksessä 97/98/EY (EYVL L 31, s. 69).

Kansallinen oikeus

7 Direktiivi 90/313/ETY on saatettu osaksi Itävallan oikeutta Umweltinformationsgesetzillä (ympäristöä koskevan tiedon saannista annettu laki, BGBl. I, 1993/495, sellaisena kuin se on muutettuna BGBl. I, 1999/137; jäljempänä UIG).

8 UIG:n 2 §:ssä säädetään seuraavaa:

"Ympäristötietoja ovat tietovälineelle rekisteröidyt tiedot, jotka koskevat

1. veden, ilman, maaperän, eläimistön, kasviston ja luontokohteiden tilaa sekä niissä tapahtuvia muutoksia tai melusaastetta

2. suunnitelmia tai toimintoja, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa vaaraa ihmisille tai jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti ympäristöön erityisesti kemikaalien, jätteiden, vaarallisten organismien tai energian - mukaan lukien ionisoiva säteily - ympäristöön päästämisen, tuomisen tai laskemisen tai melun takia

3. kemikaalien, jätteiden, vaarallisten organismien, vapautetun energian - mukaan lukien ionisoiva säteily - tai melun ympäristölle vahingollisia ominaisuuksia, määriä tai vaikutuksia

4. toteutusvaiheessa olevia tai suunniteltuja toimenpiteitä veden, ilman, maaperän, eläimistön, kasviston ja luontokohteiden säilyttämiseksi, suojelemiseksi ja laadun parantamiseksi ja melusaasteen vähentämiseksi sekä toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi ja aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi, erityisesti myös hallinnollisten toimien ja ohjelmien muodossa."

Kansallisessa tuomioistuimessa vireillä oleva asia ja ennakkoratkaisukysymykset

9 Nationalratin (Itävallan liittovaltion parlamentti) kansanedustaja Glawischnig pyysi 13.1.2000 asiassa toimivaltaiselta liittovaltion ministeriltä eräitä tietoja viranomaisten suorittamista tarkastuksista, jotka koskivat geneettisesti muunnetusta soijasta ja maissista valmistettuja tuotteita. Tämä pyyntö perustui UIG:hen ja Auskunftsplichtgesetziin (viranomaisten tietojenantovelvollisuudesta annettu laki, BGBl. I, 1997/287; jäljempänä APG).

10 Kysymykset olivat seuraavat:

"[APG:n] ja [UIG:n] nojalla pyydän seuraavia tietoja ajalta 1.8.-31.12.1999:

1) Kuinka monien geenisoijasta ja geenimaissista valmistettujen tuotteiden osalta tutkittiin kyseisenä ajanjaksona, oliko niissä asetuksen N:o 1139/98 mukaiset pakkausmerkinnät?

2) Miten usein pakkausmerkinnöistä annettiin huomautuksia?

3) Mistä tuotteista oli tällöin kysymys? Pyydän ilmoittamaan tuotteiden ja tuottajien nimet.

4) Miten usein hallinnollisia seuraamuksia määrättiin? Keille tuottajille ja mistä tuotteista seuraamukset määrättiin?

5) Mitkä olivat puutteellisista pakkausmerkinnöistä määrätyt ankarimmat ja lievimmät seuraamukset a) 1.8.-31.12.1999 ja b) ennen tätä ajanjaksoa?"

11 Liittokansleri, joka on toimivaltainen asetuksen N:o 1139/98 täytäntöönpanon osalta, vastasi kahteen ensimmäiseen kysymykseen mutta kieltäytyi 10.2.2000 tekemällään päätöksellä vastaamasta kolmeen muuhun kysymykseen sillä perusteella, että pyydetyt tiedot eivät olleet UIG:n 2 §:ssä tarkoitettuja ympäristötietoja.

12 Glawischnig haki päätökseen muutosta Unabhängiger Verwaltungssenat Wienissä ja väitti, että geneettisesti muunnetuista organismeista (jäljempänä GMO) valmistettujen tai niitä sisältävien elintarvikkeiden saattaminen markkinoille kuuluu UIG:n 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun käsitteeseen "toiminnot, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa vaaraa ihmisille tai jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti ympäristöön". Hän katsoo, että tällaisten elintarvikkeiden kulutus saattaa vaikuttaa terveyteen ja ympäristöön.

13 Unabhängiger Verwaltungssenat Wien katsoo, että Glawischnigin pyytämät tiedot eivät ole UIG:n 2 §:ssä tarkoitettuja ympäristötietoja eivätkä direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja ympäristöön liittyviä tietoja. Tämä kansallinen tuomioistuin on kuitenkin ottanut huomioon laajan tulkinnan, jonka yhteisöjen tuomioistuin on antanut kyseiselle direktiivin säännökselle asiassa C-321/96, Mecklenburg, 17.6.1998 antamassaan tuomiossa (Kok. 1998, s. I-3809), ja päättänyt lykätä asian käsittelyä esittääkseen yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

"1) Voidaanko sellaisten elintarvikkeiden nimityksiä ja niiden valmistajien nimiä, joista on viranomaisten suorittamissa tarkastuksissa annettu huomautuksia sen takia, ettei niissä ole noudatettu muiden kuin neuvoston direktiivissä 79/112/ETY säädettyjen pakollisten mainintojen liittämisestä tiettyjen geneettisesti muunnetuista organismeista valmistettujen elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin 26 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1139/98 mukaisia merkintöjä, pitää ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuina ympäristöön liittyvinä tietoina?

2) Ovatko viranomaisasiakirjat, joista ilmenee, miten usein asetuksen N:o 1139/98 rikkomisesta on määrätty hallinnollisia seuraamuksia, ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja ympäristöön liittyviä tietoja?

3) Ovatko viranomaisasiakirjat, joista ilmenee, keille tuottajille ja mistä tuotteista on määrätty hallinnollisia seuraamuksia asetuksen N:o 1139/98 rikkomisesta, ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja ympäristöön liittyviä tietoja?"

14 Kansallinen tuomioistuin ilmoitti yhteisöjen tuomioistuimelle 21.9.2001 päivätyllä kirjeellään, että asetuksen N:o 1139/98 täytäntöönpano Itävallassa kuuluu vastedes Bundesminister für soziale Sicherheit und Generationenin toimivaltaan.

Ennakkoratkaisukysymykset

15 Kansallisen tuomioistuimen esittämät kolme kysymystä koskevat yhden ja saman yhteisön oikeuden säännöksen tulkintaa, joten ne voidaan tutkia yhdessä; näillä kysymyksillään kansallinen tuomioistuin haluaa tietää, onko direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohtaa tulkittava siten, että tässä kohdassa tarkoitettuja ympäristöön liittyviä tietoja ovat sellaisten elintarvikkeiden nimitys ja niiden valmistajan nimi, jotka viranomaiset ovat tarkastaneet asetuksen N:o 1139/98 noudattamisen toteamiseksi, näiden tarkastusten perusteella määrättyjen hallinnollisten seuraamusten lukumäärä sekä tuottajat ja tuotteet, joita nämä seuraamukset koskevat.

16 Direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohdassa jaetaan direktiivissä tarkoitetut ympäristöön liittyvät tiedot kolmeen ryhmään: tiedot veden, ilman, maaperän, eläimistön, kasviston, maan ja luontokohteiden tilasta (jäljempänä ensimmäinen ryhmä), tiedot toiminnoista tai toimista, jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti näihin ympäristön osatekijöihin (jäljempänä toinen ryhmä), sekä tiedot toiminnoista tai toimista, jotka on suunniteltu suojelemaan näitä tekijöitä (jäljempänä kolmas ryhmä).

Yhteisöjen tuomioistuimelle esitetyt huomautukset

17 Glawischnig väittää, että elintarvikkeiden saattaminen markkinoille kuuluu toiseen tietoryhmään, koska se vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti ympäristöön. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa sellaisia tuotteita koskevat tiedot, joiden osalta on säädetty lupamenettelystä tai erityisistä merkinnöistä ympäristönsuojelutarkoituksessa, kuten on asia GMO:sta valmistettujen tai niitä sisältävien tuotteiden osalta. Kun otetaan huomioon, että tällaisen menettelyn tarkoituksena on arvioida ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat riskit ja että ihmisen on katsottava olevan osa direktiivissä 90/313/ETY tarkoitettua luontoa, sitä, että GMO:ta sisältävien tuotteiden merkinnät ovat sääntöjen vastaisia, on pidettävä ympäristöön liittyvänä tietona.

18 Glawischnig väittää vielä, että hallinnolliset seuraamukset, joita määrätään merkintävelvollisuuden rikkomisesta, ovat ainakin välillisesti ympäristönsuojelutoimia. Näitä seuraamuksia koskevat tiedot kuuluvat siis myös kolmanteen ryhmään.

19 Itävallan hallitus väittää, että kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa kyseessä olevat tiedot eivät kuulu direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohdan soveltamisalaan. Se väittää, että tässä säännöksessä tarkoitettu ympäristön käsite tarkoittaa ainoastaan siinä nimenomaan lueteltuja ympäristön osatekijöitä. Käsite tarkoittaa ihmisen terveyttä ainoastaan välillisesti siltä osin kuin toiminnalla, joka koskee jotakin näistä ympäristön osatekijöistä, on ihmisen terveydelle kielteisiä vaikutuksia. Vaikka käsitteelle ympäristöön liittyvät tiedot haluttaisiin antaa laaja tulkinta, tällä tulkinnalla ei missään tapauksessa voida muuttaa selkeästi määriteltyä luetteloa kyseessä olevista ympäristön osatekijöistä, sillä tulkinta voi vaikuttaa ainoastaan näitä osatekijöitä koskevien tietojen laajuuteen.

20 Itävallan hallitus väittää, että kansallisessa tuomioistuimessa kyseessä oleva pyyntö kuitenkin koskee tietoja tarkastuksista, joita viranomaiset olivat tehneet valvoakseen sitä, että tiettyjen tuotteiden merkinnät ovat asetuksessa N:o 1139/98 vahvistettujen sääntöjen mukaisia. Tällaiset tiedot eivät koske direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun ympäristön osatekijän tilaa.

21 Komissio väittää samoin, että kansallisessa tuomioistuimessa kyseessä olevat tiedot eivät kuulu direktiivin 90/313/ETY soveltamisalaan. Se väittää, että merkintävelvoitteen noudattamista koskevat tiedot eivät sinällään sisällä tietoja direktiivissä tarkoitettujen ympäristön osatekijöiden nykytilasta ja että tiedot, jotka eivät koske nimenomaisesti jonkin osatekijän tilaa, eivät kuulu ensimmäiseen ryhmään.

22 Komissio väittää toisesta ryhmästä, että viranomaisten asetuksen N:o 1139/98 noudattamiseksi tekemät tarkastukset eivät ole toimintoja, jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti ympäristön tilaan. Vaikka ei lähtökohtaisesti voida sulkea pois sitä, että tässä asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden markkinoille saattaminen voi sinänsä vahingoittaa ympäristöä, kansallisessa tuomioistuimessa kyseessä olevat tiedot eivät liity näiden tuotteiden markkinoille saattamiseen vaan siihen, onko tällöin noudatettu tiettyjä merkintöjä koskevia sääntöjä.

23 Komissio väittää kolmannesta ryhmästä, että asetuksen N:o 1139/98 noudattamista koskevien viranomaisten tarkastusten tulokset ja seuraukset voisivat olla direktiivissä 90/313/ETY tarkoitettuja ympäristöön liittyviä tietoja ainoastaan, jos tämän asetuksen tavoitteena olisi ympäristönsuojelu. Näin ei kuitenkaan ole, koska sillä ei pyritä ympäristönsuojeluun vaan lähinnä kuluttajien tiedottamiseen.

Yhteisöjen tuomioistuimen vastaus

24 Aluksi on todettava, että yhteisön lainsäätäjä on halunnut antaa direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohdassa määritellylle käsitteelle ympäristöön liittyvä tieto laajan merkityksen ja että se ei ole määritellyt tätä käsitettä tavalla, joka olisi omiaan sulkemaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jonkin julkisen vallan toiminnan (ks. em. asia Mecklenburg, tuomion 19 ja 20 kohta).

25 Direktiivin 90/313/ETY tavoitteena ei kuitenkaan ole avata yleistä ja rajoittamatonta oikeutta saada kaikenlaisia julkisella vallalla olevia tietoja, joilla on vain vähäpätöinen yhteys johonkin direktiivin 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun ympäristön osatekijään. Direktiivissä nimittäin edellytetään, että tietojen on kuuluttava yhteen tai useampaan kyseisessä säännöksessä mainituista kolmesta ryhmästä, jotta niistä on direktiivissä säädetyin tavoin oikeus saada tietoja.

26 Ei ole kiistetty, että kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa kyseessä olevat tiedot eivät kuulu ensimmäiseen ryhmään.

27 Tarkastuksia koskevat tiedot eivät yleensä kuulu toiseen ryhmään, vaikka tarkastukset koskisivat toimintoja tai toimia, jotka puolestaan vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti yhteen tai useampaan ympäristön osatekijään.

28 Vaikka oletettaisiin, että GMO:ta sisältävien elintarvikkeiden myyntitoimintaa koskevat tiedot kuuluisivat toiseen ryhmään, tämän seikan perusteella ei voida katsoa, että samaan ryhmään kuuluisivat tiedot tarkastuksista, jotka koskevat myyntiä.

29 Tarkastuksia koskevat tiedot voivat kuitenkin kuulua kolmanteen ryhmään, jos ne on suunniteltu suojelemaan yhtä tai useampaa ympäristön osatekijää.

30 Kansallisessa tuomioistuimessa kyseessä olevat tarkastukset koskivat asetuksen N:o 1139/98 noudattamista; kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 32 kohdassa todennut, tällä asetuksella on kaksi tavoitetta: ensinnäkin mahdollisten esteiden poistaminen geneettisesti muunnettua soijaa tai maissia sisältävien tuotteiden liikkuvuudelta ja toiseksi kuluttajan tiedottaminen.

31 Asetuksen N:o 1139/98 neljännessä perustelukappaleessa todetaan, että tietyt jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimenpiteitä, jotka koskevat geneettisesti muunnetuista tuotteista valmistettujen elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien pakkausmerkintöjä, ja näiden toimenpiteiden väliset erot saattavat olla este kyseisten elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien vapaalle liikkuvuudelle ja vaikuttavat siten haitallisesti sisämarkkinoiden toimintaan, minkä vuoksi on tarpeen antaa kyseisten tuotteiden pakkausmerkintöjä koskevat yhdenmukaiset yhteisön säännöt. Asetuksen kuudennen perustelukappaleen mukaan merkintöjä koskevilla säännöillä pyritään kuluttajan tiedottamiseen.

32 Asetuksen N:o 1139/98 2 artiklan 3 kohdan mukaan näiden merkintöjä koskevien sääntöjen olennainen sisältö on, että edellytetään seuraavien mainintojen lisäämistä: valmistettu geenitekniikalla muunnetusta soijasta tai valmistettu geenitekniikalla muunnetusta maissista.

33 Asetuksen N:o 1139/98 tarkoituksena on siis täydentävien tietojen edellyttäminen niiden tietojen lisäksi, jotka tiettyjen elintarvikkeiden merkinnöissä on jo mainittava kuluttajalle myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 79/112/ETY (EYVL 1979, L 33, s. 1) perusteella; tämä direktiivi puolestaan ei ole toimi, joka on suunniteltu suojelemaan ympäristöä.

34 Tästä seuraa, että kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa kyseessä olevat tiedot eivät kuulu myöskään kolmanteen ryhmään.

35 Ennakkoratkaisukysymyksiin on näin ollen vastattava, että direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohtaa on tulkittava siten, että tässä kohdassa tarkoitettuja ympäristöön liittyviä tietoja eivät ole sellaisten elintarvikkeiden nimitykset ja valmistajan nimi, jotka viranomaiset ovat tarkastaneet asetuksen N:o 1139/98 noudattamisen toteamiseksi, näiden tarkastusten perusteella määrättyjen hallinnollisten seuraamusten lukumäärä eivätkä niiden tuottajien ja tuotteiden nimet, joita nämä seuraamukset koskevat.

Oikeudenkäyntikulut

36 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Itävallan hallitukselle ja komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto)

on ratkaissut Unabhängiger Verwaltungssenat Wienin 25.7.2001 tekemällään päätöksellä esittämät kysymykset seuraavasti:

Ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY 2 artiklan a alakohtaa on tulkittava siten, että tässä kohdassa tarkoitettuja ympäristöön liittyviä tietoja eivät ole sellaisten elintarvikkeiden nimitykset ja valmistajan nimi, jotka viranomaiset ovat tarkastaneet muiden kuin neuvoston direktiivissä 79/112/ETY säädettyjen pakollisten mainintojen liittämisestä tiettyjen geneettisesti muunnetuista organismeista valmistettujen elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin 26 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1139/98, sellaisena kuin se on muutettuna 10.1.2000 annetulla komission asetuksella N:o 49/2000, noudattamisen toteamiseksi, näiden toimenpiteiden perusteella määrättyjen hallinnollisten seuraamusten lukumäärä eivätkä niiden tuottajien ja tuotteiden nimet, joita nämä seuraamukset koskevat.