1. Kilpailu - Yhteisön oikeussäännöt - Jäsenvaltioiden velvollisuudet - Kansallinen lainsäädäntö, jossa edellytetään tai edistetään yhteisön kilpailusääntöjen vastaisia yritysten menettelyjä - Kansallisen kilpailuviranomaisen velvollisuus jättää soveltamatta tätä lainsäädäntöä - Toimivalta määrätä yrityksille seuraamuksia kansallisessa lainsäädännössä edellytetystä toiminnasta - Toimivallan puuttuminen - Toimivalta määrätä seuraamuksia toiminnasta, johon yritykset ovat ryhtyneet sellaisen päätöksen jälkeen, jossa lainsäädännön todetaan olevan ristiriidassa EY 81 artiklan kanssa, ja sellaisesta menneestä toiminnasta, jota kansallisessa lainsäädännössä on helpotettu tai johon siinä on kannustettu
(EY 10 artikla ja EY 81 artiklan 1 kohta)
2. Kilpailu - Yhteisön oikeussäännöt - Jäsenvaltioiden velvollisuudet - Kansallinen lainsäädäntö, jossa ministeriölle annetaan toimivalta määrittää tuotteen vähittäismyyntihinta ja jossa annetaan tuottajien yhteenliittymälle, johon kuuluminen on pakollista, valta jakaa tuotanto yritysten kesken - Mahdollisuus yritysten väliseen kilpailuun - Yritysten toiminnan itsenäisyyden arviointi tapauskohtaisesti
(EY 81 artiklan 1 kohta)
$$1. Kun kyse on EY 81 artiklan 1 kohdan vastaisista yritysten menettelyistä, joita kansallisessa lainsäädännössä edellytetään tai edistetään ja jotka kansallinen lainsäädäntö oikeuttaa tai joiden vaikutuksia se vahvistaa erityisesti hintojen vahvistamisen ja markkinoiden jakamisen osalta, kansallisen kilpailuviranomaisen, jonka tehtäväksi on annettu kilpailusääntöjen eli muun muassa EY 81 artiklan noudattamisen valvonta, on jätettävä soveltamatta tätä kansallista lainsäädäntöä. Koska jäsenvaltioilla on EY 81 ja EY 10 artiklan perusteella pidättäytymisvelvollisuus, yhteisön kilpailusääntöjen tehokasta vaikutusta heikennettäisiin, jos tämä viranomainen ei saisi tutkiessaan EY 81 artiklan kannalta yritysten toimintaa todeta, että kansallinen toimenpide on ristiriidassa EY 10 ja EY 81 artiklan kanssa, ja jos tämä viranomainen ei siksi jättäisi soveltamatta kyseistä toimenpidettä.
Kansallisten kilpailuviranomaisten velvollisuus jättää soveltamatta tällaista kilpailunvastaista lakia ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että asianomaisille yrityksille määrätään niiden menneestä toiminnasta seuraamuksia, olivatpa ne rikosoikeudellisia tai hallinnollisia, koska kyseisessä laissa edellytettiin tällaista toimintaa; jos näin ei olisi, oikeusvarmuuden periaatetta, joka on yhteisön oikeuden yleinen oikeusperiaate, loukattaisiin. Tästä seuraa, että tämä viranomainen ei saa määrätä seuraamuksia asianomaisille yrityksille sellaisesta niiden menneestä toiminnasta, jota kyseisessä kansallisessa lainsäädännössä edellytettiin; sen sijaan se saa määrätä niille seuraamuksia sellaisesta niiden toiminnasta, johon ne ovat ryhtyneet sellaisen päätöksen jälkeen, jossa tämän kansallisen lainsäädännön todetaan olevan ristiriidassa EY 81 artiklan kanssa, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi näiden yritysten osalta.
Joka tapauksessa kansallinen kilpailuviranomainen saa määrätä seuraamuksia asianomaisille yrityksille sellaisesta niiden menneestä toiminnasta, jota tällä kansallisella lainsäädännöllä on ainoastaan helpotettu tai johon sillä on kannustettu, mutta sen on samalla otettava asianmukaisesti huomioon sen sääntelyn erityispiirteet, jonka rajoissa yritykset ovat toimineet. Harkittaessa seuraamuksen suuruutta kyseinen kansallinen lainsäädäntö on tältä osin lieventävä asianhaara, jonka valossa asianomaisten yritysten menettelyä voidaan arvioida.
( ks. 50, 53-55, 57 ja 58 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta )
2. Kansallinen lainsäädäntö, jossa annetaan ministeriölle toimivalta määrittää tuotteen vähittäismyyntihinta ja jossa annetaan tuottajien yhteenliittymälle, johon kuuluminen on pakollista, valta jakaa tuotanto yritysten kesken, voi olla EY 81 artiklan 1 kohdan kannalta arvioiden sellainen, että sen perusteella yrityksille jää mahdollisuus kilpailuun, jonka ne voivat itsenäisellä toiminnallaan estää tai jota ne voivat näin rajoittaa tai vääristää, jos kyseisessä konkreettisessa tapauksessa yrityksille jää tämän lainsäädännön perusteella mahdollisuus kilpailuun ja jos ne mahdolliset rajoitukset, joista yrityksiä moititaan, eivät todellisuudessa johdu kyseisen jäsenvaltion toimista.
( ks. 66 ja 80 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta )