1. Kumoamiskanne - Kannekelpoiset toimet - Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia - Toimi, jolla muutetaan aiemman toimen perusteluja - Arviointi sillä perusteella, ovatko muutokset vaikuttaneet kyseessä olevan toimen aineelliseen sisältöön
(EY 230 artikla)
2. Kilpailu - Yrityskeskittymät - Komission suorittama tutkinta - Hyväksymispäätös - Oikeusvarmuus - Perustelut, joissa otetaan kantaa ilmoitetun kilpailunrajoituksen liitännäiseen ja välttämättömään luonteeseen - Oikeudellinen arviointi, jolla määritellään päätösosassa ilmaistun päätöksen aineellinen sisältö
(Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 6 artiklan 1 kohdan b alakohta)
3. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet - Toimen taannehtiva peruuttaminen - Taannehtivan peruuttamisen edellytykset - Peruutetun toimen lainvastaisuus - Luottamuksensuojan periaatteen noudattaminen - Todistustaakka
4. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet - Perustelut - Perusteluvelvollisuuden laajuus
(EY 253 artikla)
1. EY 230 artiklassa tarkoitettuja, kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia tai päätöksiä ovat sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Sen ratkaisemiseksi, onko tietyllä toimella tai päätöksellä tällaisia vaikutuksia, on tutkittava sen aineellista sisältöä. Näin ollen päätös, jolla komissio on ainoastaan muuttanut aiemman päätöksen perusteluja, voi olla kanteen kohteena, jos näiden muutosten johdosta kyseisen päätöksen päätösosan aineellinen sisältö on muuttunut ja näin ollen niiden, joille päätös on osoitettu, oikeusasema on selvästi muuttunut. Nimittäin vaikka on selvää, että ainoastaan päätöksen päätösosalla voi olla sitovia oikeusvaikutuksia ja näin ollen ainoastaan se voi olla kantajalle vastainen, ei päätöksen perustelujen sisältöäkään voi jättää huomiotta päätösosan sisältöä ratkaistaessa.
( ks. 63-68 kohta )
2. Yrityskeskittymien valvonnasta annetun asetuksen N:o 4064/89 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla päätös, jolla yrityskeskittymä todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi, kattaa myös yrityskeskittymän toteuttamiseen suoraan liittyvät ja sen toteuttamiseksi välttämättömät kilpailunrajoitukset.
Ottaen huomioon edellä mainitun säännöksen sanamuoto, sen lainsäädännöllinen yhteys, syntymistapa ja tarkoitus, sitä on tulkittava siten, että jos komissio on keskittymän hyväksymistä koskevan päätöksensä perusteluissa luonnehtinut keskittymän osapuolten ilmoittamat rajoitukset liitännäisiksi, ei-liitännäisiksi tai rajoitetun ajan liitännäisiksi, se ei ole antanut vain sitovaa oikeusvaikutusta vailla olevaa lausuntoa, vaan se on päinvastoin tehnyt oikeudellisen arvioinnin, jolla määritellään tämän päätöksen päätösosan aineellinen sisältö.
Mikäli tilanne ei olisi näin, keskittymän osapuolille ei taattaisi oikeusvarmuutta koko tämän järjestelyn osalta siitä huolimatta, että tätä kokonaisuutta pidetään taloudellisesti erottamattomana, jos mainitussa säännöksessä säädetyt edellytykset tosiasiassa täyttyvät. Niinpä lisätessään alakohdan asetuksen N:o 4064/89 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan yhteisön lainsäätäjän tarkoituksena on ollut perustaa päätöksentekojärjestelmä, jonka mukaisesti asetuksen 3 artiklassa tarkoitetun keskittymän osapuolten on mahdollista saada - asetuksen 4 ja 7 artiklassa perustetun ilmoitusvelvollisuutta ja tämän velvollisuuden lykkäävää vaikutusta koskevan pakottavan järjestelmän vastapainona - hyväkseen oikeusvarmuus keskittymää koskevan järjestelyn lisäksi myös niiden rajoitusten osalta, jotka keskittymän osapuolet ovat ilmoittaneet keskittymän toteuttamiseen suoraan liittyviksi ja sen kannalta välttämättömiksi.
Olisi vastoin yhteisönlaajuisten keskittymien valvonnan tehokkuuden periaatetta, jos keskittymän osapuolet velvoitettaisiin ilmoittamaan rajoitukset, joita ne pitävät taloudellisesti erottamattomina tästä järjestelystä, asetuksen N:o 4064/89 nojalla tehdyn ilmoituksen lisäksi toisten säännösten, erityisesti asetuksen N:o 17, mukaisesti oikeusvarmuuden saamiseksi tällaisten rajoitusten osalta. Sitä paitsi liitännäisrajoituksia koskevan tiedonantonsa johdannossa komissio on itse korostanut sitä, ettei se sovella "samanaikaisia menettelyjä, joista toisen tarkoituksena olisi keskittymäjärjestelyn valvonta asetuksen [N:o 4064/89] nojalla ja toisen tarkoituksena [EY 81 ja EY 82] artiklan soveltaminen tämän keskittymän liitännäisrajoituksiin."
( ks. 101, 103, 104 ja 109 kohta )
3. Tietyn säädöksen tai päätöksen hyväksymiseen toimivaltainen elin on pääsääntöisesti toimivaltainen kumoamaan sen tai muuttamaan sitä hyväksymällä vastakkaisen toimen (actus contrarius), ellei nimenomaisella säännöksellä anneta tätä toimivaltaa toiselle elimelle.
Tältä osin on todettava, että vaikka sellaisen lainmukaisen hallintopäätöksen taannehtiva peruuttaminen, jolla on myönnetty subjektiivisia oikeuksia tai vastaavia etuja, onkin yleisten oikeusperiaatteiden vastainen, lainvastaisten hallintopäätösten peruuttaminen taannehtivin vaikutuksin sitä vastoin on hyväksyttävä, tosin erittäin tiukoin edellytyksin. Se on sallittua ainoastaan, jos se tehdään kohtuullisen ajan kuluessa ja jos päätöksen sellaisen vastaanottajan perusteltu luottamus, joka on voinut luottaa toimen lainmukaisuuteen, otetaan riittävästi huomioon.
Peruutetun toimen hyväksyneen toimielimen tehtävänä on todistaa toimen lainvastaisuus ja osoittaa, että toimen taannehtivaa peruuttamista koskevat muut edellytykset täyttyvät.
( ks. 130 ja 139-141 kohta )
4. Perusteluvelvollisuuden laajuus riippuu kyseessä olevan toimen luonteesta ja niistä olosuhteista, joissa se on tehty. Perusteluissa on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaistava toimielimen perustelut toisaalta niin, että ne, joille päätös on osoitettu, saavat riittävästi tietoja voidakseen arvioida, onko päätös perusteltu vai onko siinä virheitä, joiden vuoksi päätöksen pätevyys voidaan riitauttaa, ja toisaalta niin, että yhteisöjen tuomioistuimet voivat tutkia päätöksen laillisuuden.
( ks. 155 kohta )