Asia T-102/00

Vlaams Fonds voor de Sociale Integratie van Personen met een Handicap

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

”Sosiaalipolitiikka — Euroopan sosiaalirahasto — Rahoitustuen määrän pienentäminen — Puolustautumisoikeudet — Asetuksen N:o 4253/88 24 artikla — Perustelut”

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 9.7.2003   II-2436

Tuomion tiivistelmä

1. Sosiaalipolitiikka – Euroopan sosiaalirahasto – Ammatillisten koulutushankkeiden rahoittamiseen myönnetty tuki – Päätös alun perin myönnetyn tuen määrän pienentämisestä – Tuensaajayritysten puolustautumisoikeudet – Ulottuvuus

2. Sosiaalipolitiikka – Euroopan sosiaalirahasto – Ammatillisten koulutushankkeiden rahoittamiseen myönnetty tuki – Alun perin myönnetyn tuen pienentämistä koskeva päätös – Kyseisen jäsenvaltion mahdollisuus esittää huomautuksia ennen päätöksen tekemistä – Olennainen menettelymääräys – Rikkominen – Lainvastaisuus

3. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Komission päätös, jolla pienennetään Euroopan sosiaalirahaston erästä ammattikoulutushanketta varten myöntämän avustuksen määrää

   (EY 253 artikla)

1.  Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen missä tahansa menettelyssä, jota käydään tiettyä henkilöä vastaan ja joka voi päätyä hänelle vastaiseen päätökseen, on yhteisön oikeuden perusperiaate, jota on noudatettava, vaikka tästä menettelystä ei olisi annettu mitään määräyksiä. Tämä periaate edellyttää, että henkilöille, joille päätökset on osoitettu ja joiden etuihin ne merkittävästi vaikuttavat, annetaan mahdollisuus tulla asianmukaisesti kuulluiksi niistä tämän päätöksen perusteena olevista seikoista, jotka heitä vastaan on esitetty.

   Komission päätös, jolla Euroopan sosiaalirahaston myöntämää rahoitustukea vähennetään tai jolla se peruutetaan, saattaa koskea suoraan ja erikseen tämän tuen saajia ja olla heille vastainen siitä huolimatta, että kyseinen jäsenvaltio on Euroopan sosiaalirahaston ainoa yhteistyökumppani hallinnollisessa menettelyssä. Vähentä-mis- tai peruuttamispäätöksen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat nimittäin juuri tuensaajiin, sillä ne ovat lähtökohtaisesti vastuussa perusteettomien summien palauttamisesta.

   Tästä seuraa, että komissio, joka yksin on oikeudellisessa vastuussa Euroopan sosiaalirahaston tuensaajille tuen vähentämispäätöksestä, ei voi tehdä tällaista päätöstä antamatta näille ensin tilaisuutta tulla asianmukaisesti kuulluiksi suunnitellun tuen vähentämisestä tai varmistumatta siitä, että niille on tällainen tilaisuus annettu.

   (ks. 59—61 kohta)

2.  Kun otetaan huomioon se keskeinen asema ja sen vastuun laajuus, joka asianomaisella jäsenvaltiolla on Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman koulutustoiminnan esittelyssä ja valvonnassa, tämän jäsenvaltion mahdollisuus esittää lopullista vähentämispäätöstä koskevat huomautuksensa ennen tämän päätöksen tekemistä on olennainen menettelymääräys, jonka noudattamatta jättäminen aiheuttaa tämän päätöksen kumottavuuden.

   (ks. 62 kohta)

3.  Päätöksentekijällä on velvollisuus perustella yksittäispäätös sen vuoksi, että asianosainen saisi riittävät tiedot siitä, onko päätös perusteltavissa vai onko siinä mahdollisesti sellainen virhe, jonka perusteella sen pätevyys voidaan riitauttaa, ja sen vuoksi, että yhteisöjen tuomioistuimet voivat tarkistaa päätöksen laillisuuden. Tämän velvollisuuden ulottuvuus riippuu kyseisen toimen luonteesta sekä siitä asiayhteydestä, jossa päätös on tehty.

   Koska Euroopan sosiaalirahaston alun perin myöntämän tuen vähentämispäätöksestä on vakavia seurauksia muun muassa tuensaajalle, päätöksessä on selvästi kerrottava ne perusteet, jotka oikeuttavat tuen vähentämisen alun perin myönnetystä määrästä. Tämän päätöksen perustelujen on lisäksi oltava sellaiset, että tuensaaja voi saada tietoonsa myös vähennyksen laskentatavan.

   (ks. 100 ja 101 kohta)