1. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet - Perustelut - Perusteluvelvollisuuden laajuus - Komission päätös jäsenvaltion ehdotuksesta pienentää Euroopan sosiaalirahastosta ammatilliseen koulutushankkeeseen myönnettyä tukea
(EY 253 artikla)
2. Sosiaalipolitiikka - Euroopan sosiaalirahasto - Ammatillisten koulutushankkeiden rahoittamiseen myönnetty tuki - Asetuksen N:o 2950/83 6 artiklan 1 kohdan nojalla tehty komission päätös - Monitahoisten tosiasiallisten ja kirjanpitoon liittyvien tilanteiden arviointi - Tuomioistuinvalvonta - Valvonnan rajat
(Neuvoston asetuksen N:o 2950/83 6 artiklan 1 kohta)
1. Päätöksentekijällä on velvollisuus perustella yksittäispäätös sen vuoksi, että asianomainen saisi riittävät tiedot siitä, onko päätös perusteltavissa, vai onko siinä mahdollisesti sellainen virhe, jonka perusteella sen pätevyys voidaan riitauttaa, ja sen vuoksi, että yhteisöjen tuomioistuimet voivat tarkistaa päätöksen laillisuuden. Tämän velvollisuuden ulottuvuus riippuu kyseisen toimen luonteesta sekä siitä asiayhteydestä, jossa päätös on tehty.
Koska Euroopan sosiaalirahaston alun perin myöntämän tuen pienentämispäätöksestä on vakavia seurauksia muun muassa tuensaajalle, päätöksessä on joko selvästi kerrottava ne perusteet, jotka oikeuttavat tuen pienentämisen alun perin myönnetystä määrästä, tai sitten, jos näin ei menetellä siitä syystä, että komissio yksinkertaisesti vain vahvistaa jäsenvaltion tekemän ehdotuksen tämän tuen vähentämisestä, siinä on viitattava selkeästi kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten siihen päätökseen, jossa nämä ovat selkeästi esittäneet tällaisen pienentämisen perusteet.
( ks. 34-37 kohta )
2. Euroopan sosiaalirahaston tehtävistä tehdyn päätöksen 83/516/ETY soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen N:o 2950/83 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kun Euroopan sosiaalirahaston tukea ei ole käytetty hyväksymispäätöksessä asetettujen ehtojen mukaisesti, komissio voi keskeyttää tuen maksun, pienentää sen määrää tai peruuttaa sen, joten komissio voi kyseistä kohtaa soveltaessaan joutua arvioimaan monitahoisia tosiasiallisia ja kirjanpidollisia tilanteita. Tällaista arviointia tehdessään komissiolla on oltava laaja harkintavalta. Arvioidessaan komission toimivallan käytön lainmukaisuutta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on rajattava valvontansa koskemaan sen tarkastamista, että komissio ei ole arvioinut kyseisiä seikkoja ilmeisen virheellisesti.
( ks. 50 kohta )