62000J0170

1. Maatalous - EMOTR - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen - Tarkastusyksiköiden toteuttamien tarkastusten tulosten tiedoksiantaminen jäsenvaltioille - Sovellettavat säännökset - Muotovaatimukset - Kirjallisen tiedoksiannon todistuksellinen tehtävä - Menettely on sääntöjenmukainen, kun siihen liittyy kirjallisesti laadittu asiakirja

(Neuvoston asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohta; komission asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta)

2. Maatalous - EMOTR - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen - Tarkastusyksiköiden toteuttamien tarkastusten tulosten tiedoksiantaminen jäsenvaltioille - Aineelliset vaatimukset - Vastaukselle varatun kahden kuukauden määräajan mainitseminen ilman nimenomaista viittausta asetuksen N:o 1663/95 8 artiklaan - Olennaista muotomääräystä ei ole rikottu - Edellytykset

(Neuvoston asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohta; komission asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta)

1. Asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan sanamuodosta käy ilmi, että niissä molemmissa viitataan EMOTR:n tarkastusyksiköiden jäsenvaltioissa toteuttamien tarkastusten tulosten tiedoksiantamiseen. Vaikka asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan viidennessä alakohdassa käytetään ilmaisua "tarkastusten tulokset" ja asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitaan "tutkimuksen perusteella tehtävät havainnot", on kuitenkin selvää, että niissä tarkoitetaan EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan menettelyn samaa vaihetta eli komission yksikköjen jäsenvaltioissa paikan päällä toteuttamia tarkastuksia.

Tarkastusten tulosten tiedoksiantamista jäsenvaltioille koskevien muotovaatimusten osalta on todettava, että asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa erotellaan sen ensimmäisessä alakohdassa mainittu "tiedoksianto havainnoista", ja toisaalta sen toisessa alakohdassa mainittu "muodollinen tiedoksianto päätelmistä", joka liittyy myöhempään vaiheeseen. Tästä seuraa, että ensiksi mainitun tiedoksiannon ei tarvitse täyttää yhtä tiukkoja muotovaatimuksia kuin jälkimmäisen. Vaatimuksella, jonka mukaan asiakirjojen on oltava kirjallisia, on menettelyn tässä vaiheessa vain todistuksellinen tehtävä komission ja jäsenvaltion välisessä suhteessa. Tämä todistuksellinen tehtävä täyttyy, kun menettelyyn liittyy kirjallisesti laadittu asiakirja. Näin ollen tiedoksianto havainnoista voi tapahtua lähettämällä asiakirja teleksinä tai faksina.

( ks. 27-29 kohta )

2. EMOTR:n tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan menettelyn yhteydessä asiakirjasta, jolla komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle paikan päällä toteutettujen tarkastusten tulokset ja toteutettavia korjaustoimenpiteitä, voidaan alkaa laskea asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettu 24 kuukauden määräaika. Asiaan sovellettavissa säännöksissä ei edellytetä, että tämä määräaika mainittaisiin nimenomaisesti. Lisäksi asiakirjassa mainitaan myös asetuksen N:o 1663/95 8 artiklassa vastaukselle varattu kahden kuukauden määräaika. Tätä viimeksi mainittua säännöstä koskevan nimenomaisen viittauksen osalta on todettava, että komission on suhteissaan jäsenvaltioihin noudatettava soveltamisasetuksissa itselleen asettamiaan edellytyksiä. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi omaksua suhteissaan komissioon puhtaan muodollista kantaa, kun asiaan liittyvistä olosuhteista käy ilmi, että niiden oikeuksia on täysin suojattu. Näin on silloin, kun jäsenvaltio on saanut täydellisesti tietoonsa komission tekemät varaukset sekä ne kyseisiä palkkioita koskevat korjaukset, jotka todennäköisesti tultaisiin tekemään, joten asiakirja täytti asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa kirjalliselle tiedoksiannolle asetetun ilmoitustehtävän. Pelkästään se, että asiakirjassa, jolla ilmoitetaan tarkastusten tulokset, ei viitata asetukseen N:o 1663/95, ei muodosta olennaisen muotomääräyksen rikkomista.

( ks. 32-34 kohta )

Asiassa C-170/00,

Suomen tasavalta, asiamiehinään T. Pynnä ja E. Bygglin, prosessiosoite Luxemburgissa,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään M. Niejahr ja I. Koskinen, prosessiosoite Luxemburgissa,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 1 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn komission päätöksen 2000/216/EY (EYVL L 67, s. 37) siltä osin kuin siinä jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle kantajana olevan jäsenvaltion varainhoitovuosilta 1996 ja 1997 sonneista maksettujen erityispalkkioiden osalta ennakkoina suorittamat 7 270 885,76 Suomen markan (FIM) suuruiset menot,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann (esittelevä tuomari) sekä tuomarit S. von Bahr, D. A. O. Edward, A. La Pergola ja M. Wathelet,

julkisasiamies: L. A. Geelhoed,

kirjaaja: johtava hallintovirkamies H. A. Rühl,

ottaen huomioon suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen,

kuultuaan asianosaisten 4.7.2001 pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,

kuultuaan julkisasiamiehen 20.9.2001 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Suomen tasavalta on nostanut EY 230 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla kanteen, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 9.5.2000 ja jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 1 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn komission päätöksen 2000/216/EY (EYVL L 67, s. 37; jäljempänä kanteen kohteena oleva päätös) siltä osin kuin siinä jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle kantajana olevan jäsenvaltion varainhoitovuosilta 1996 ja 1997 sonneista maksettujen erityispalkkioiden osalta ennakkoina suorittamat 7 270 885,76 FIM suuruiset menot.

2 Tämä summa vastaa Suomessa 20.5.1995-21.12.1996 suoritetuista, edellä mainituista erityispalkkioista aiheutuneita menoja.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

3 Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä huhtikuuta 1970 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 (EYVL L 94, s. 13), sellaisena kuin se on muutettuna 22 päivänä toukokuuta 1995 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1287/95 (EYVL L 125, s. 1; jäljempänä asetus N:o 729/70), 5 artiklassa säädetään seuraavaa:

"1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle määräajoin seuraavat 4 artiklassa tarkoitettuja hyväksyttyjä maksajina toimivia toimielimiä ja koordinaatioelimiä koskevat ja tukiosastosta rahoitettuihin toimiin liittyvät tiedot:

- -

2. Neuvoteltuaan rahastokomitean kanssa komissio:

- -

b) tarkastaa ja hyväksyy toimivien toimielinten tilit kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

Tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös koskee toimitettujen tilien täydellisyyttä, tarkkuutta ja todenperäisyyttä.

Se ei rajoita myöhempien päätösten tekemistä c kohdan mukaisesti.

c) päättää menoista, jotka jätetään 2 ja 3 artiklassa tarkoitetun yhteisörahoituksen ulkopuolelle todettuaan, ettei kyseisiä menoja ole suoritettu yhteisön sääntöjen mukaisesti.

Ennen rahoituksesta kieltäytymistä koskevan päätöksen tekemistä komission tarkastuksen tuloksista ja sen jäsenvaltion, jota asia koskee, antamista vastauksista on toimitettava kirjalliset tiedoksiannot, joiden perusteella molemmat osapuolet pyrkivät sopimukseen jatkotoimenpiteistä.

Jollei sopimukseen päästä, jäsenvaltio voi pyytää käynnistämään menettelyn, jossa pyritään molempien osapuolten kantojen yhteensovittamiseen neljän kuukauden määräajassa ja jonka tuloksista toimitetaan komissiolle kertomus, jonka se tutkii ennen rahoituksesta kieltäytymistä koskevan päätöksen tekemistä.

Komissio tekee ulkopuolelle jätettävistä menoista arvion erityisesti todetun epäyhdenmukaisuuden merkittävyyden perusteella. Komissio ottaa tällöin huomioon rikkomuksen laadun ja vakavuuden sekä yhteisölle aiheutetun taloudellisen vahingon.

Niiden menojen rahoituksesta, jotka on suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa, ei voida kieltäytyä. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta niihin rahoituksellisiin seuraamuksiin, jotka aiheutuvat:

- jäljempänä 8 artiklan 2 kohdan mukaisista sääntöjenvastaisuuksista,

- kansallisten tukien tai niiden rikkomusten seurauksena, joiden osalta on käynnistetty perustamissopimuksen 93 ja 169 artiklassa tarkoitetut menettelyt.

3. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Nämä yksityiskohtaiset säännöt koskevat erityisesti 1 kohdassa tarkoitettuja tileihin liittyviä todistuksia sekä 2 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin liittyviä menettelyjä."

4 Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 7 päivänä heinäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1663/95 (EYVL L 158, s. 6) 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

"1. Jos komissio tutkimuksen perusteella katsoo, että menoja ei ole toteutettu yhteisön sääntöjen mukaisesti, sen on annettava kyseiselle jäsenvaltiolle tiedoksi havaintonsa, tulevan sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi toteutettavat korjaustoimenpiteet sekä arvio menoista, jotka se mahdollisesti ehdottaa jätettäviksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tiedoksiannossa on viitattava tähän asetukseen. Jäsenvaltion on annettava vastaus kahden kuukauden kuluessa, ja komissio voi muuttaa kantaansa vastaavasti. Jos se on perusteltua, komissio voi suostua tämän vastaukselle varatun määräajan pidentämiseen.

Vastaukselle varatun määräajan päätyttyä komission on aloitettava kahdenväliset keskustelut, ja molempien osapuolten on pyrittävä sopimukseen toteutettavista toimenpiteistä. Tämän jälkeen komission on muodollisesti annettava päätelmänsä tiedoksi jäsenvaltiolle viitaten komission päätökseen 94/442/EY.

2. Asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut päätökset on tehtävä sen jälkeen, kun on tutkittu sovitteluelimen komission päätöksen 94/442/EY mukaisesti laatima kertomus."

Esillä oleva tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva menettely

5 Huhtikuussa 1997 EMOTR:n valvontaviranomaiset suorittivat Suomessa emolehmien, sonnien ja uuhien palkkiojärjestelmien soveltamista ja vuonna 1996 suoritettavista lisämaksuista naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 805/68 tarkoitettujen palkkioiden osalta sekä kyseisen asetuksen muuttamisesta 8 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1357/96 (EYVL L 175, s. 9) täytäntöönpanoa koskevan tarkastuksen.

6 Komissio lähetti 20.5.1997 Brysseliin Suomen pysyvään edustustoon Euroopan unionissa (jäljempänä pysyvä edustusto) sekä Helsinkiin maa- ja metsätalousministeriöön (jäljempänä ministeriö) suomenkielisen asiakirjan (jäljempänä 20.5.1997 päivätty asiakirja), jossa se kiinnitti Suomen hallituksen huomiota Suomen valvontajärjestelmän puutteisiin, joita se totesi todenneensa paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa. Komissio ilmoitti varaavansa itselleen oikeuden esittää myöhemmin kantansa varainhoitovuosilta 1995 ja 1996 sonneista maksettuja erityispalkkioita koskevien menojen rahoituksen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle ja pyysi Suomen hallitusta vastaamaan kahden kuukauden kuluessa asiakirjan vastaanottamisesta.

7 Vaikka 20.5.1997 päivätty asiakirja oli lähetetty teleksin muodossa, Suomen hallitus ilmoittaa saaneensa sen faksina, mitä tukevat asiakirjan yläreunassa olevat merkinnät. Tätä asiakirjaa edelsi ilmeisesti vastaavansisältöinen, 7.5.1997 päivätty englanninkielinen teleksi, johon 20.5.1997 päivätyssä asiakirjassa viitataan.

8 Suomen hallitus vastasi 20.5.1997 päivättyyn asiakirjaan 21.7.1997 päivätyllä kirjeellä, jossa se totesi ottaneensa huomioon komission esille tuomia suosituksia ja huomioita.

9 Komissio lähetti pysyvään edustustoon 17.9.1998 päivätyn suomenkielisen kirjeen, joka saapui sinne 18.9.1998 ja jonka jäljennös lähetettiin ministeriöön, jonne se saapui 24.9.1998 (jäljempänä 17.9.1998 päivätty kirje), ja se viittasi siinä asetuksen N:o 1663/95 8 artiklaan ja asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohtaan ja ilmoitti Suomen hallitukselle aikovansa ehdottaa, että osa varainhoitovuosille 1996 ja 1997 ilmoitetuista menoista jätettäisiin yhteisörahoituksen ulkopuolelle. Tämä korjaus perustui komission mukaan siihen, että valvontaa ei ollut toteutettu asianmukaisella tavalla, kuten komission 17.9.1998 päivättyyn kirjeeseen liittämistä tarkastusten tuloksista ilmeni. Suomen hallitusta muistutettiin siitä, että sen oli annettava vastauksensa kahden kuukauden määräajassa kirjeen tiedoksiantamisesta.

10 Edellä mainitun 17.9.1998 päivätyn kirjeen mukana ei ollut liitettä, josta olisi käynyt ilmi EMOTR:n yksiköiden paikan päällä toteuttamia tarkastuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot sekä lisätietopyynnöt. Suomen hallituksen pyynnöstä komissio lähetti ministeriölle 11.12.1998 kyseisen liitteen suomenkielisen version sekä suomenkielisen saatekirjeen, jossa toistettiin 17.9.1998 päivätyn kirjeen viimeinen kappale (jäljempänä 11.12.1998 päivätty kirje). Tämä lähetys saapui ministeriöön 22.12.1998; pysyvälle edustustolle osoitettu jäljennös saapui perille 14.12.1998.

11 Komissio on todennut, että 17.9.1998 päivätyn kirjeen englanninkielinen versio liitteineen oli 10.7.1998 lähetetty pysyvään edustustoon, ministeriölle osoitettuine jäljennöksineen.

12 Asianosaisten käytyä kirjeenvaihtoa asiasta Suomen hallitus ilmoitti komissiolle 5.8.1999 päivätyssä kirjeessään, että se aikoi vedota asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun vanhentumisaikaan, ja se totesi, että komissio oli sen mukaan perusteettomasti kieltäytynyt niiden menojen rahoituksesta, jotka oli suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen 17.9.1998 päivättyyn kirjeeseen kuuluvan liitteen saapumista, mikä tapahtui 22.12.1998.

13 Suomen hallituksen laskelmien mukaan nämä riidanalaiset menot, joita komissio ei enää voinut jättää rahoituksen ulkopuolelle, ovat 7 270 885,76 FIM:n suuruiset, mitä komissio ei ole kiistänyt.

14 Komissio jätti kuitenkin kanteen kohteena olevassa päätöksessään myös 20.5.-21.12.1996 suoritetut menot yhteisörahoituksen ulkopuolelle.

Ainoa kanneperuste

15 Suomen hallitus väittää ainoassa kanneperusteessaan, että kanteen kohteena oleva päätös on tehty asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan vastaisesti. Näistä säännöksistä käy sen mukaan ilmi, että ensiksi mainitussa säännöksessä mainitulla 24 kuukauden määräajalla tarkoitetaan niitä 24 kuukautta, jotka edeltävät komission kyseiselle jäsenvaltiolle osoittamaa kirjallista tiedoksiantoa, johon sisältyvät tarkastusten tulokset ja komission tekemät toteamukset ja jossa viitataan nimenomaisesti asetukseen N:o 1663/95.

16 Suomen hallitus toteaa, että näitä edellytyksiä ei täytä 20.5.1997 päivätty asiakirja, joka ei sen mukaan ole asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tai asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kirjallinen tiedoksianto. Ensiksikään kysymyksessä ei ole kirje, ja teleksi tai faksi eivät täytä vaatimusta, jonka mukaan tiedoksiannon on tapahduttava kirjallisesti. Toiseksi 20.5.1997 päivätyn asiakirjan sanamuodosta ei käy ilmi, että siitä alkaisi kulua määräaika. Kolmanneksi tuohon asiakirjaan ei sisälly viittausta asetukseen N:o 1663/95, mitä edellytetään tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa.

17 Suomen hallituksen mukaan vasta 17.9.1998 päivätty kirje täytti nämä edellytykset. Koska komissio ei kuitenkaan toimittanut sen mukana liitettä, josta ilmenevät tarkastusten tulokset, kyseisen 24 kuukauden määräajan laskemisen kannalta ratkaiseva päivämäärä on 22.12.1998, jolloin ministeriö vastaanotti kyseisen liitteen, eikä 20.5.1997.

18 Komissio väittää, että asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettu 24 kuukauden määräaika päättyi 20.5.1997, koska tuolloin päivätty asiakirja täytti kaikki säädetyt edellytykset.

19 Sen mukaan 24 kuukauden säännön tarkoituksena on, ettei jäsenvaltioille määrätä rahoitusta koskevia korjauksia useita vuosia tietyn varainhoitovuoden päätyttyä ilmoittamatta tällaisesta riskistä etukäteen. Tämä tavoite saavutetaan sen mukaan yksinkertaisesti ilmoituksella, jossa tehdään selvä ja kirjallinen tiivistelmä komission pääasiallisista johtopäätöksistä ja jätetään mahdollisuus tehdä rahoitusta koskevia korjauksia. Kyseisen jäsenvaltion perustellun luottamuksen kannalta merkitystä ei näin ollen ole sillä, onko asiakirja laadittu tietyn muotoisena, vaan sillä, että se täyttää tavoitteen, jonka mukaan jäsenvaltiolle ilmoitetaan riittävällä tavalla mahdollisista tulevista korjauksista.

20 Tämä tavoite täytettiin esillä olevassa asiassa 20.5.1997 päivätyllä asiakirjalla. Tuo asiakirja, joka on faksi, on laadittu kirjallisesti, siihen sisältyvät kaikki tarvittavat tiedot ja siinä asetetaan kahden kuukauden määräaika vastausta varten. Nimenomainen toteamus siitä, että 24 kuukauden "vanhentumisaika" keskeytyy, ei ole tarpeen. Myöskään viittausta asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohtaan ei edellytetä. Komission mukaan tämän säännöksen ja asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan välillä ei nimittäin ole yhteyttä, mikä käy ilmi asetuksen N:o 1663/95 johdanto-osan toisesta viittauskappaleesta, jonka mukaan tämän asetuksen oikeudellisena perustana on asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 3 kohta eikä 5 artiklan 2 kohta.

21 Komissio toteaa toissijaisesti, että 24 kuukauden määräaika päättyi 18.9.1998, jolloin 17.9.1998 päivätty kirje vastaanotettiin, koska vaikka tähän kirjeeseen ei olisikaan sisältynyt liitettä, josta käyvät ilmi EMOTR:n yksiköiden toteuttamien tarkastusten tulokset, tämä oli annettu tiedoksi englanninkielisenä 10.7.1998 ja siihen sisältyivät ainoastaan tulokset yhdeksästä tarkastuksesta, jotka oli toteutettu Suomen viranomaisten läsnäollessa. Komission mukaan 11.12.1998 päivätyn kirjeen on katsottava olevan myöntyminen siihen, että vastaukselle varattua määräaikaa oli pidennetty.

22 Lisäksi 11.12.1998 päivätty kirje ja sen liite on katsottava vastaanotetuiksi, kun ne annettiin tiedoksi pysyvälle edustustolle eli 14.12.1998, eikä niiden saavuttua ministeriöön.

23 Suomen hallitus toteaa vastauksena komission toissijaisiin väitteisiin yhtäältä, että 10.7.1998 päivätty englanninkielinen kirje ei missään tapauksessa täytä säädettyjä muotovaatimuksia. Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1 (EYVL 1958, L 17, s. 385), sellaisena kuin se on muutettuna asiakirjalla Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EYVL 1994, C 241, s. 21 ja EYVL 1995, L 1, s. 1), 3 artiklan mukaan "yhteisön toimielimen jäsenvaltiolle tai jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalle henkilölle osoittamat asiakirjat laaditaan kyseisen jäsenvaltion kielellä".

24 Toisaalta pysyvä edustusto sai 14.12.1998 vain jäljennöksen 11.12.1998 päivätystä kirjeestä. Alkuperäinen kirje oli nimenomaisesti osoitettu ministeriölle, joten huomioon otettava päivämäärä on 22.12.1998, jolloin se vastaanotettiin ministeriössä.

Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

25 Aluksi on muistutettava, että asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan viidennessä alakohdassa säädetään, että "niiden menojen rahoituksesta, jotka on suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen komission asianomaiselle jäsenvaltiolle toimittamaa tarkastusten tuloksia koskevaa kirjallista tiedoksiantoa, ei voida kieltäytyä".

26 Asetuksen N:o 1663/95, joka on asetuksen N:o 729/70 soveltamisasetus, 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään tarkemmin tämän kirjallisen tiedoksiannon sisällöstä. Tämän artiklan mukaan tiedoksiannossa on ilmoitettava tulevan sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi toteutettavat korjaustoimenpiteet sekä arvio menoista, jotka mahdollisesti ehdotetaan jätettäviksi asetuksen soveltamisen ulkopuolelle, ja viitattava asetukseen N:o 1663/95.

27 Komission väitettä, jonka mukaan asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan välillä ei ole yhteyttä, ei voida hyväksyä. Näiden säännösten sanamuodosta käy ilmi, että niissä molemmissa viitataan EMOTR:n tarkastusyksiköiden jäsenvaltioissa toteuttamien tarkastusten tulosten tiedoksiantamiseen. Vaikka asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa käytetään ilmaisua "tarkastusten tulokset" ja asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitaan "tutkimuksen perusteella tehtävät havainnot", on kuitenkin selvää, että niissä tarkoitetaan EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan menettelyn samaa vaihetta eli komission yksikköjen jäsenvaltioissa paikan päällä toteuttamia tarkastuksia.

28 Näin ollen on selvitettävä, täyttääkö 20.5.1997 päivätty asiakirja edellytykset, joista säädetään asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, kun sitä tulkitaan yhdessä asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa.

29 Ensiksikin muotovaatimusten osalta on todettava, että asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdassa erotellaan sen ensimmäisessä alakohdassa mainittu "tiedoksianto havainnoista", mistä on kyse esillä olevassa asiassa, ja toisaalta sen toisessa alakohdassa mainittu "muodollinen tiedoksianto päätelmistä", joka liittyy myöhempään vaiheeseen. Tästä seuraa, että ensiksi mainitun tiedoksiannon ei tarvitse täyttää yhtä tiukkoja muotovaatimuksia kuin jälkimmäisen. Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 62-71 kohdassa, vaatimuksella, jonka mukaan asiakirjojen on oltava kirjallisia, on menettelyn tässä vaiheessa vain todistuksellinen tehtävä komission ja jäsenvaltion välisessä suhteessa. Tämä todistuksellinen tehtävä täyttyy, kun menettelyyn liittyy kirjallisesti laadittu asiakirja. Näin ollen tiedoksianto havainnoista voi tapahtua lähettämällä asiakirja teleksinä tai faksina.

30 Esillä olevassa asiassa 20.5.1997 päivätty asiakirja täyttää näin ollen asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt muotovaatimukset.

31 Toiseksi on tutkittava, täyttääkö 20.5.1997 päivätty asiakirja muut sille asetetut vaatimukset. Tämän asiakirjan alussa täsmennetään, että se on lähetetty kansallisille viranomaisille, "jotta tarkastusten yhteydessä todettujen tärkeimpien huolenaiheiden syyt olisivat tiedossa muodollisesti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa". Siinä selostetaan aluksi lihapalkkioihin liittyvää valvontajärjestelmää kyseisessä jäsenvaltiossa, ja mainitaan tämän jälkeen palkkiohakemusten käsittelyyn liittyviä puutteita, kirjanpitoa koskevia huomioita, EMOTR:n yksiköiden kohtaamia tilien valvontaan liittyviä ongelmia, sekä analysoidaan riskejä, todetaan paikan päällä toteutettujen tarkastusten määrä sekä selostetaan yksityiskohtaisesti paikan päällä toteutettuja tarkastuksia ja niiden yhteydessä todettuja puutteita. Lopuksi siinä todetaan, että komissio varaa itselleen oikeuden nostaa myöhemmin kanteen varainhoitovuosilta 1995 ja 1996 sonneista maksetuista erityispalkkioista, jotta sille palautettaisiin hylättyihin hakemuksiin liittyvät menot. Asiakirjan lopussa kansallisia viranomaisia kehotetaan antamaan vastauksensa selostettuihin kohtiin kahden kuukauden kuluessa asiakirjan vastaanottamisesta.

32 Edellä esitetyn perusteella on todettava, että 20.5.1997 päivätty asiakirja täyttää paikan päällä toteutettujen tarkastusten tuloksia ja toteutettavia korjaustoimenpiteitä koskevalta tiedoksiannolta vaadittavat edellytykset, ja siitä lähtien voidaan alkaa laskea asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettu 24 kuukauden määräaika. Asiaan sovellettavissa säännöksissä ei edellytetä, että tämä määräaika mainittaisiin nimenomaisesti. Lisäksi 20.5.1997 päivätyssä asiakirjassa mainitaan myös asetuksen N:o 1663/95 8 artiklassa vastaukselle varattu kahden kuukauden määräaika.

33 Sitä vastoin 20.5.1997 päivättyyn asiakirjaan ei sisälly nimenomaista viittausta asetuksen N:o 1663/95 8 artiklaan. Näin ollen on tutkittava, riittääkö tämä puute sellaisenaan siihen, että kyseisen asiakirjan ei voida katsoa olevan kirjallinen tiedoksianto.

34 On todettava, että komission on suhteissaan jäsenvaltioihin noudatettava soveltamisasetuksissa itselleen asettamiaan edellytyksiä. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi omaksua suhteissaan komissioon puhtaan muodollista kantaa, kun asiaan liittyvistä olosuhteista käy ilmi, että niiden oikeuksia on täysin suojattu. Kuten tämän tuomion 31 kohdassa todetaan, Suomen hallitus sai esillä olevassa asiassa 20.5.1997 päivätyllä asiakirjalla täydellisesti tietoonsa komission tekemät varaukset sekä ne kyseisiä palkkioita koskevat korjaukset, jotka todennäköisesti tultaisiin tekemään, joten tämä asiakirja täytti asetuksen N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja asetuksen N:o 1663/95 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa kirjalliselle tiedoksiannolle asetetun ilmoitustehtävän. Näissä olosuhteissa pelkästään se, että tässä asiakirjassa ei viitata asetukseen N:o 1663/95, ei muodosta olennaisen muotomääräyksen rikkomista.

35 Edellä esitetystä seuraa, että Suomen hallituksen väitteitä ei voida hyväksyä, ja että komissio on perustellusti voinut katsoa, että se ei voinut kieltäytyä niiden menojen rahoituksesta, jotka oli suoritettu ennen 20.5.1995 eli aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen kyseisen asiakirjan tiedoksiantoa. Tästä seuraa, ettei ole tarpeen tutkia komission toissijaisesti esittämiä väitteitä tämän päivämäärän jälkeen vaihdetuista asiakirjoista.

36 Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Suomen tasavallan nostama kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

37 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut, että Suomen tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, ja Suomen tasavalta on hävinnyt asian, se velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(viides jaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1) Kanne hylätään.

2) Suomen tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.