1. Jäsenvaltiot — Velvoitteet — Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Vastuun ulottuvuus — Perustuslakien nojalla riippumattomat elimet — (EY 226 artikla)
2. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne — Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi siitä, onko kanne perusteltu — Riitautettujen säännösten ulottuvuuden arviointi — Kyseessä olevan jäsenvaltion tuomioistuinten hyväksymän tulkinnan ottaminen huomioon — Arviointiperusteet — (EY 226 artikla)
3. Yhteisön oikeus — Välitön oikeusvaikutus — Yhteisön oikeuden vastaiset kansalliset verot ja maksut — Palauttaminen — Yksityiskohtaiset säännöt — Kansallisen oikeuden soveltaminen — Jäsenvaltio pitää voimassa lainsäädäntöä, jonka tulkinta oikeuskäytännössä ja hallintokäytännössä johtaa siihen, että on suhteettoman vaikeaa käyttää oikeutta saada palautusta — Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen
1. Jäsenvaltion voidaan lähtökohtaisesti todeta EY 226 artiklan nojalla jättäneen noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan riippumatta siitä, mikä tämän valtion elin on toiminnallaan tai laiminlyönnillään aiheuttanut jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen, ja vaikka kyseessä on perustuslakien nojalla riippumaton elin.
ks. 29 kohta
2. Kun kyseessä on EY 226 artiklan mukainen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne, kyseisen jäsenvaltion kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten ulottuvuutta on arvioitava ottaen huomioon se, miten kansalliset tuomioistuimet niitä tulkitsevat.
Tältä osin ei voida ottaa huomioon yksittäisiä tai selvästi vähemmistössä olevia tuomioistuinten ratkaisuja, jos oikeuskäytännössä on vallalla muunlainen suuntaus, kuten ei myöskään tulkintaa, jonka kansallinen ylimmän oikeusasteen tuomioistuin on kumonnut. Asia on toisin, jos tuomioistuimet ovat antaneet merkittävän tulkinnan, jota ylemmän oikeusasteen tuomioistuin ei ole kumonnut vaan jonka se on jopa vahvistanut.
Jos tuomioistuinten kansallista lainsäädäntöä koskevat, huomioon otettavat tulkinnat poikkeavat toisistaan siten, että osassa päädytään soveltamaan tätä lainsäädäntöä tavalla, joka ei ole ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, ja osassa tavalla, joka on ristiriidassa sen kanssa, on todettava ainakin, että tämä lainsäädäntö ei ole kyllin selvää, jotta varmistettaisiin sen soveltaminen tavalla, joka on sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa.
ks. 30, 32 ja 33 kohta
3. Jäsenvaltio ei noudata perustamissopimuksen mukaisia velvoitteitaan, jos se pitää voimassa yhteisön sääntöjen vastaisesti kannettujen välillisten verojen ja maksujen palauttamista koskevan lainsäädännön, jossa tämä palautus evätään siinä tapauksessa, että verot ja maksut vyörytetään kolmansille, ja jota viranomaiset ja huomattava osa tuomioistuimista, mukaan lukien kansallinen ylin oikeusaste, tulkitsevat ja soveltavat siten, että verovelvolliselle on suhteettoman vaikeaa käyttää oikeuttaan saada tämä palautus sen takia, että
─ kyseisessä oikeuskäytännössä esitetty päättely lähtee premissistä, joka on vain presumptio ja jonka mukaan talouden toimijat lähtökohtaisesti vyöryttävät verot tai maksut myyntiketjussa ostajan maksettavaksi, jos niillä on siihen mahdollisuus
─ sitä, että palautusta vaativan yrityksen kirjanpitoasiakirjoja ei esitetä, pidetään sellaisenaan seikkana, jonka perusteella oletetaan, että verot tai maksut on vyörytetty kolmansille
─ viranomaiset katsovat, että jos veroa tai maksua ei ole sen suoritusvuodesta alkaen merkitty kirjanpitoon perusteettomasti valtiolle suoritetun veron tai maksun ennakkosuorituksena eli yrityksen taseen vastaaviin saatavana, tämä osoittaa, että se on vyörytetty kolmansille.
ks. 35, 37─39 ja 41 kohta sekä tuomiolauselma