1. Kumoamiskanne — Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt — Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet — Komission päätös, jolla muutetaan tarjouskilpailun ehtoja sen jälkeen, kun se on ratkaistu — Sellaisen tarjouksentekijän kanne, jonka tarjousta ei ollut hyväksytty — Tutkittavaksi ottaminen — (EY:n perustamissopimuksen 173 artiklan neljäs kohta (josta on muutettuna tullut EY 230 artiklan neljäs kohta))
2. Kumoamiskanne — Oikeussuojan tarve — Sellaisen tarjouksentekijän, jonka tarjousta ei ollut hyväksytty, kanne sellaisesta päätöksestä, joka vaikuttaa suoraan eri tarjouksentekijöiden esittämiä tarjouksia koskeviin ehtoihin — Tutkittavaksi ottaminen — (EY:n perustamissopimuksen 173 artikla (josta on muutettuna tullut EY 230 artikla))
3. Maatalous — Yhteinen maatalouspolitiikka — Elintarvikeapu — Toimet maataloustuotteiden toimittamiseksi veloituksetta Armenian ja Azerbaidžanin väestölle — Asetus N:o 228/96 — Tarjouskilpailujärjestelmä — Tarjouksentekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja menettelyn avoimuuden periaatteet — Ulottuvuus — Hankintayksikön tarjouskilpailun erääseen ehtoon tarjouskilpailun jälkeen tekemä muutos — Rikkominen — (Komission asetus N:o 228/96)
1. Tarjouksentekijöiden on tarjouskilpailumenettelyssä voitava saattaa asiansa yhteisöjen tuomioistuinten käsiteltäväksi koko menettelyn laillisuuden valvomista varten riippumatta siitä, onko niiden tarjous lopulta hyväksytty vai hylätty. Jos ainoastaan tarjouskilpailun voittajilla olisi oikeus tarvittaessa riitauttaa päätös, jolla muutetaan tarjouskilpailun ehtoja, ei niistä lainsäädännön rikkomisista, jotka hankintaviranomainen on tehnyt sopimuksenteon jälkeen ja joiden vaikutuksesta koko tarjouskilpailumenettelyn laillisuus on kyseenalainen, voitaisi määrätä seuraamusta, elleivät rikkomiset vaikuta tarjouskilpailun voittajan tai voittajien tilanteeseen. Tällainen lopputulos olisi ristiriidassa EY:n perustamissopimuksen 173 artiklan neljännen kohdan (josta on muutettuna tullut EY 230 artiklan neljäs kohta), jossa taataan muutoksenhakukeino yksityisille, joita riidanalainen toimi koskee suoraan ja erikseen, sekä sen perusperiaatteen kanssa, jonka mukaan oikeusyhteisössä on asianmukaisesti varmistettava laillisuuden noudattaminen.
Näin ollen on katsottava, että päätöksen – vaikka hankintaviranomainen on tehnyt sen jälkeenpäin –, jolla voi olla suora vaikutus tarjouksentekijän esittämän tarjouksen muotoiluun ja kaikkien kyseessä olevaan menettelyyn osallistuvien yritysten yhtäläisiin mahdollisuuksiin, on katsottava koskevan erikseen sellaista tarjouksentekijää, jonka tarjousta ei ollut hyväksytty.
(ks. 59, 61–64 ja 66 kohta)
2. Tarjouksentekijällä, jonka tarjousta ei ollut hyväksytty, on intressi vaatia sellaisen päätöksen kumoamista, joka vaikuttaa suoraan eri tarjoajien esittämiä tarjouksia koskeviin ehtoihin, saadakseen erityisesti yhteisöjen lainkäyttöelimen toteamaan hankintaviranomaisen mahdollisesti tekemän lainvastaisuuden. Tällainen toteamus voi nimittäin olla perustana mahdolliselle vahingonkorvauskanteelle, jonka tarkoituksena on tarjouksentekijän, jonka tarjousta ei ollut hyväksytty, tilanteen korjaaminen asianmukaisella tavalla.
(ks. 82 ja 83 kohta)
3. Kun otetaan huomioon sekä tarjouksentekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja menettelyn avoimuuden periaatteiden merkitys että niiden tavoite ja tehokas vaikutus, on mainittujen periaatteiden noudattaminen varmistettava myös käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisessa erityisessä tarjouskilpailussa, joka pantiin täytäntöön hedelmämehun ja hedelmähillon toimittamisesta Armenian ja Azerbaidžanin väestölle annetun asetuksen N:o 228/96 nojalla, ja kun samalla kuitenkin otetaan tarvittaessa huomioon kyseessä olevalle tarjouskilpailulle ominaiset erityispiirteet. Tällaisessa yhteydessä komission on hankintaviranomaisena noudatettava tarkasti arviointiperusteita, jotka se on itse vahvistanut, hankinnan täytäntöönpanovaiheen päättymiseen asti. Hankintaviranomaisella ei näin ollen ole oikeutta muuttaa tarjouskilpailun yleistä rakennetta muuttamalla myöhemmin yksipuolisesti yhtä sen olennaisista ehdoista ja erityisesti määräyksellä, joka – jos se olisi mainittu tarjouskilpailuilmoituksessa – olisi antanut tarjouksentekijöille mahdollisuuden esittää tarjouksen, joka on huomattavasti erilainen.
Hankintaviranomainen ei voi sopimuksen tekemisen jälkeen – eikä varsinkaan päätöksellä, jonka sisältö poikkeaa aikaisemmin annettujen asetusten säännöksistä – tehdä muutosta tarjouskilpailun merkittävään ehtoon, kuten siihen, joka koskee toimitettavien tuotteiden maksutapoja, vääristämättä alkuperäisiä sopimuksen tekemistä säänteleviä ehtoja, koska sovellettavissa merkityksellisissä säännöksissä ei ole tätä koskevaa nimenomaista valtuutusta. Tällainen käytäntö loukkaisi väistämättä avoimuusperiaatetta ja tarjouksentekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, sillä tarjouskilpailun ehtojen yhtenäinen soveltaminen ja menettelyn objektiivisuus eivät enää olisi taattuja.
(ks. 112, 115–117, 120 ja 0121 kohta)