1. Maatalous - Yhtenäinen lainsäädäntö - Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suoja - Asetus N:o 2081/92 - Yksinkertaistettu menettely - Oikeudellisesti suojattujen tai käytössä vakiintuneiden maantieteellisten merkintöjen rekisteröiminen - Jäsenvaltiolla ei ole velvollisuutta toimittaa kuuden kuukauden määräajan kuluessa eritelmien ja muiden merkityksellisten asiakirjojen lopullisia versioita
(Neuvoston asetuksen N:o 2081/92 17 artikla)
2. Maatalous - Yhtenäinen lainsäädäntö - Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suoja - Asetus N:o 2081/92 - Yksinkertaistettu menettely - Oikeudellisesti suojatun tai käytössä vakiintuneen maantieteellisen merkinnän rekisteröimisen edellytykset - Niihin ei kuulu, että rekisteröintihakemus ei olisi kiistanalainen jäsenvaltiossa
(Neuvoston asetuksen N:o 2081/92 17 artikla)
3. Maatalous - Yhtenäinen lainsäädäntö - Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suoja - Asetus N:o 2081/92 - Jäsenvaltion rekisteröintiä vastaan tekemän väitteen tarkoitus
(Neuvoston asetuksen N:o 2081/92 7 artikla)
4. Yhteisön oikeus - Periaatteet - Oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi - Kansallisten tuomioistuinten velvollisuudet - Nimityksen rekisteröintihakemuksen laillisuuden tutkinta osana menettelyä, jonka päätteeksi annetaan yhteisön päätös, laillisuuden tutkinnan mahdollisesti estävistä kansallisista menettelysäännöksistä huolimatta
5. Maatalous - Yhtenäinen lainsäädäntö - Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suoja - Asetus N:o 2081/92 - Maantieteellisen merkinnän käsite
(Neuvoston asetuksen N:o 2081/92 2 artiklan 2 kohta)
1. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun asetuksen N:o 2081/92 17 artiklaa, jossa säädetään yksinkertaistetusta rekisteröintimenettelystä, ei voida tulkita siten, että siinä velvoitettaisiin jäsenvaltiot toimittamaan kuuden kuukauden määräajan kuluessa eritelmien ja muiden merkityksellisten asiakirjojen lopulliset versiot siten, että asia olisi käsiteltävä tavanomaisessa menettelyssä heti, jos alkuperäistä erittelyä on muutettu.
( ks. 32 kohta )
2. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun asetuksen N:o 2081/92 17 artiklaa ei voida tulkita siten, että sen soveltamisen edellytyksenä olisi, että rekisteröintihakemus ei ole kiistanalainen kansallisella tasolla. Tämän artiklan sanamuodosta ei saada nimittäin minkäänlaista perustetta sellaisen yksinkertaistetun menettelyn käyttöä merkittävästi rajoittavan edellytyksen asettamiselle, eikä sellainen edellytys seuraa myöskään asetuksella N:o 2081/92 käyttöön otetusta järjestelmästä.
( ks. 40 kohta )
3. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun asetuksen N:o 2081/92 7 artiklan sanamuodosta ja yleisestä rakenteesta seuraa, että rekisteröintiä vastaan ei voi tehdä väitettä sellainen jäsenvaltio, joka on jättänyt rekisteröintihakemuksen, ja että 7 artiklassa säädetyn väitemenettelyn tarkoituksena ei siis ole selvittää rekisteröintiä hakeneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja tässä jäsenvaltiossa asuvan luonnollisen henkilön tai tähän jäsenvaltioon sijoittuneen oikeushenkilön välisiä ristiriitoja.
( ks. 55 kohta )
4. Tuomioistuinvalvontaa koskeva vaatimus pohjautuu jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen ja on ilmaistu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 ja 13 artiklassa. Tätä vaatimusta on kunnioitettava myös pääasiassa kysymyksessä olevan rekisteröintihakemuksen kaltaisen toimen osalta, joka on välttämätön vaihe yhteisön toimen toteuttamismenettelyssä, koska yhteisön toimielimillä on tämän toimen osalta ainoastaan rajoitettu harkintavalta tai niillä ei ole sen osalta ollenkaan harkintavaltaa.
( ks. 57-58 kohta )
5. Elintarvikkeen voidaan katsoa olevan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun asetuksen N:o 2081/92 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan, toisin kuin saman säännöksen a alakohdan, suhteen peräisin kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta sillä perusteella, että se on jalostettu tai käsitelty tällä alueella, vaikka sen raaka-aineet tuotetaan toisella alueella.
( ks. 61 kohta )